Virginia Woolf
Adeline Virginia Woolf (o.s. Stephen, 25. tammikuuta 1882 Lontoo[1] – 28. maaliskuuta 1941 Rodmell, Sussex, Englanti)[2] oli englantilainen kirjailija, kirjallisuuskriitikko ja feministi. Hän oli keskeinen jäsen Lontoossa vaikuttaneessa Bloomsburyn ryhmässä, johon kuului useita kirjailijoita ja kuvataiteilijoita.[3] Bloomsburyn ryhmään kuuluessaan Woolf osallistui muun muassa vuonna 1910 järjestettyyn Dreadnought-huijauksena tunnettuun jäynään.
| Virginia Woolf | |
|---|---|
 Virginia Woolf vuonna 1902. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 25. tammikuuta 1882 Lontoo |
| Kuollut | 28. maaliskuuta 1941 (59 vuotta) Rodmell, Sussex, Englanti |
| Kansalaisuus | brittiläinen |
| Ammatti | kirjailija, esseisti, kustantaja, kriitikko |
| Kirjailija | |
| Esikoisteos | Menomatka (1915) |
 Nimikirjoitus |
|
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Woolfin esikoisteos Menomatka ilmestyi 1915. Hänen tunnetuimpia teoksiaan ovat Mrs. Dalloway (1925), Majakka (1927), Orlando (1928), Oma huone (1929) ja Aallot (1931).
Woolf oli James Joycen ohella merkittävimpiä modernin kirjallisuuden ja erityisesti niin sanotun tajunnanvirtatekniikan uranuurtajia Euroopassa.[4] Woolf oli myös tuottelias journalisti ja toimi kustantajana miehensä Leonard Woolfin kanssa pariskunnan perustamassa Hogarth Pressissä.[5] Woolfin suhteen Vita Sackville-Westiin on usein sanottu olleen biseksuaali.[6]
Elämänvaiheet muokkaa
Woolfin äiti oli Julia Jackson Duckworth, joka oli aiemmin ollut naimisissa Herbert Duckworthin kanssa, ja isä oli kirjallisuuskriitikko Leslie Stephen, jonka ystäväpiiriin kuului ajan merkittävimpiä brittiläisiä kirjailijoita, kuten Henry James, Tennyson, Matthew Arnold ja George Eliot. Molemmilla vanhemmilla oli lapsia aiemmista liitoistaan. Virginia Woolf sai kotiopetusta, mitä hän myöhemmin hämmästeli Sackville-Westille. Hän joutui nuorena kokemaan tunne-elämän järkytyksiä, joista yksi oli velipuoli Gerald Duckworthin seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi joutuminen. Molemmat vanhemmat kuolivat melko varhain, ja sittemmin hän asui sisarustensa kanssa Bloomsburyn talossa, jossa syntyi Bloomsburyn ryhmä. Hän alkoi kirjoittaa vuonna 1905 Times Literary Supplementiin. Vuonna 1912 hän avioitui Leonard Woolfin kanssa.[5][7]
Woolf oli hyvin hauras, hänen terveytensä ja mielialansa heilahtelivat.[5] Hän teki vuonna 1941 itsemurhan hukuttautumalla Ousejokeen.[8]
Teosten tausta muokkaa
Woolfin isä Sir Leslie Stephen kuului 1800-luvun lopulla maansa liberaalien, agnostisten ja rationalistien ajattelijoiden eturintamaan. Woolfiin se vaikutti ennen kaikkea älyllisen pohdinnan ja lukuharrastuksen herättäjänä. Hän tutki sisarustensa kanssa erityisesti George Edward Mooren esteettistä ja moraalista filosofiaa. Heidän ympärilleen muodostui Bloomsburyn ryhmä, johon kuuluivat taidekriitikot Roger Fry ja Clive Bell, taloustieteilijä John Maynard Keynes, matemaatikko H. T. J. Northon, muusikko S. S. Turner ja kustantaja Leonard Woolf. Piirin innoittamana Virginia Woolf alkoi julkaista esseitä, joiden aiheet vaihtelevat mutta joiden yhteinen piirre on kritiikin tahdikkuus.[9]
Tajunnanvirran käsite tuli esille filosofi William Jamesin vuonna 1890 julkaisemassa teoksessa The Principles of Psychology. Woolf alkoi tutkia tajuntaa, joka kaiken aikaa rekisteröi nopeasti katoavia, mielikuvituksellisia vaikutelmia. Woolfin kaunokirjalliset teokset nojautuvat täydellisesti tähän. Hän ei rakentele suuria sukusaagoja, ei viihdytä, ei julista. Niiden sijaan teoksissa kuvastuvat taukoamaton hetkien vaihtuminen, luonnon syke ja ajan katoaminen.[9]
Tuotanto muokkaa
Suomennokset muokkaa
- Mrs. Dalloway, suom. Kyllikki Hämäläinen; johdannon kirj. Irma Rantavaara. Otava, 1956 (Delfiinikirjasto.).
- Majakka (To the Lighthouse, 1927), suom. Kai Kaila, Kirjayhtymä, 1977 (Arena-sarja) ISBN 951-26-1295-X - Loisto, 2003. ISBN 952-459-332-7
- Aallot, suom. Kai Kaila, Kirjayhtymä, 1979 (Arena-sarja) ISBN 951-26-1575-4.
- Oma huone, alkusanat, selitykset ja suom. Kirsti Simonsuuri. Kirjayhtymä, 1980 ISBN 951-26-1830-3. - Tammi, 1999 ISBN 951-31-1449-X.
- Runoilijan koira, suom. Raija Mattila. Kirjayhtymä, 1983 ISBN 951-26-2473-7.
- Orlando (Orlando: A biography, 1928), suom. Kirsti Simonsuuri. Kirjayhtymä, 1984 (Arena-sarja). ISBN 951-26-2563-6. - Tammi, 2009. ISBN 978-951-31-5107-2.
- Elettyjä hetkiä, toim. Jeanne Schulkind; suom. Kaarina Ripatti. Kirjayhtymä, 1986 ISBN 951-26-2902-X.
- Nainen peilissä, suom. Kaarina Ripatti. Kirjayhtymä, 1987 (Arena-sarja) ISBN 951-26-2997-6.
- Mrs. Dalloway : romaani (Mrs Dalloway, 1925), suomentanut Kyllikki Hämäläinen. Otava, 2003 (Seven) ISBN 951-1-19042-3. - Otava, 2011 ISBN 978-951-1-25938-1.
- Jaakobin huone (Jacob's Room, 1922), suomentanut Kirsti Simonsuuri. Tammi, 2008. ISBN 978-951-31-4069-4.
- Menomatka (The Voyage Out, 1915), suomentanut Ville-Juhani Sutinen. Savukeidas, 2012 ISBN 978-952-268-023-5.
- Yö ja päivä, suomentanut Ville-Juhani Sutinen. Savukeidas, 2012 ISBN 978-952-268-038-9.
- Vuodet, suomentanut Ville-Juhani Sutinen. Savukeidas, 2013 ISBN 978-952-268-064-8.
- Kiitäjän kuolema ja muita esseitä, suomentanut Jaana Kapari-Jatta. Teos, 2013 ISBN 978-951-851-283-0.
- Leskinainen ja papukaija, suomentanut Ville-Juhani Sutinen; kuvittanut Mika Vaaranmaa. Savukeidas, Kameli, 2015 ISBN 978-952-268-117-1.
- Päiväkirja. I, suomentanut Ville-Juhani Sutinen. Savukeidas, 2015 ISBN 978-952-268-131-7.
- Päiväkirja. II, suomentanut Ville-Juhani Sutinen. Savukeidas, 2015 ISBN 978-952-268-141-6.
- Päiväkirja. III, suomentanut Ville-Juhani Sutinen, Savukeidas, 2016 ISBN 978-952-268-164-5.
- Päiväkirja IV, suomentanut Ville-Juhani Sutinen, Savukeidas, 2016 ISBN 978-952-268-179-9.
- Näytösten välissä (Between the Acts, 1941), suomentanut Tuomas Kilpi. Oppian, 2018. ISBN 978-951-877-000-1.
Kaunokirjallisuus muokkaa
- Menomatka. (The Voyage Out, 1915). Savukeidas, 2012.
- Night and Day (1919)
- Jaakobin huone. (Jacob's Room, 1922.) Suom. Kirsti Simonsuuri. Tammi, 2008. ISBN 978-951-31-4069-4.
- Mrs. Dalloway. (Mrs Dalloway, 1925.) Suom. Kyllikki Hämäläinen (1. painos 1956). Otava, 2003. ISBN 951-1-19042-3.
- Majakka. (To the Lighthouse, 1927.) Suom. Kai Kaila. Kirjayhtymä, 1977.
- Orlando. (Orlando: A Biography, 1928.) Suom. Kirsti Simonsuuri. Kirjayhtymä, 1984. ISBN 951-26-2563-6.
- Aallot. (The Waves, 1931.) Suom. Kai Kaila. Kirjayhtymä, 1979. ISBN 951-26-1575-4.
- The Years (1937)
- Näytösten välissä (Between the Acts, 1941). Suom. Tuomas Kilpi. Oppian, 2018. ISBN 978-951-877-000-1.
- Nainen peilissä. (The Complete Shorter Fiction of Virginia Woolf, 1985.) Suom. Kaarina Ripatti. Kirjayhtymä, 1987. ISBN 951-26-2997-6.
Valikoima muita teoksia muokkaa
- Modern Fiction, (1919)
- The Common Reader (1925, kirjallisuusesseitä)
- Oma huone. (A Room of One’s Own, 1929.). Suomentanut alkusanat ja selitykset: Kirsti Simonsuuri. Helsinki: Tammi, 1980. ISBN 951-26-1830-3. 4. painos 2001
- Kirjailijan koira (Flush: A Biography; suom. Raija Mattila, Kirjayhtymä, 1983)
- Three Guineas (1938)
- Roger Fry: A Biography (1938, elämäkerta)
- The Death of the Moth and Other Essays (1942)
- The Moment and Other Essays (1947)
- Granite and Rainbow: Essays (1958)
Lähteet muokkaa
- Nigel Nicolson: Virginia Woolf. (Alkuteos: Virginia Woolf, 2000). Suomentanut Ruth Jakobson. Helsinki: Ajatus, 2007. ISBN 978-951-20-7487-7.
Viitteet muokkaa
- ↑ Nicolson 2007, s. 13.
- ↑ Nicolson 2007, s. 184.
- ↑ Virginia Woolfin kuolemasta 70 vuotta Yle Uutiset. 1.4.2011. Viitattu 22.3.2014.
- ↑ David Lodge: The best stream-of-consciousness novels The Guardian. 20.1.2009. Viitattu 9.10.2016. (englanniksi)
- ↑ Lydia Pottle Currie: Cause for Fear stwing.upenn.edu. Arkistoitu 19.5.2016. Viitattu 9.10.2016. (englanniksi) (thesis)
- ↑ Virginia Woolfin elämäkerta, Klassikkogalleria, Helsinki.fi (web Archive). Viitattu 27.11.2021.
- ↑ Nicolson 2007, s. 191.
- ↑ a b Otavan suuri Ensyklopedia, 10. osa, s. 7946–7947, art. Woolf, Virginia. Otava, 1981. ISBN 951-1-06271-9.
Kirjallisuutta muokkaa
- Heinämaa, Sara: Napatanssia ja nyrkkeilyä. Teoksessa Heinämaa, Sara & Tapola, Päivi (toim.): Shakespearen sisarpuolet: Naisellisia lukukokemuksia. Helsinki: Kääntöpiiri, 1994. ISBN 951-8989-38-9.
- Koli, Raija: Naiset ja kirjoittaminen: Virginia Woolf feministiteoreetikkona ja kirjailijana. Tampereen yliopisto, yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos, naistutkimusyksikkö. Sarja N, Julkaisuja 8. Tampere: Tampereen yliopisto, 1994. ISBN 951-44-3538-9.
- Larsson, Lisbeth: Promenader i Virginia Woolfs London. Stockholm: Atlantis, 2014. ISBN 978-91-7353-702-5.
- Saloman, Randi: Virginia Woolf’s Essayism. Edinburgh: Edinburgh University Press, 2012. ISBN 978-0-7486-4648-7.
- Simonsuuri, Kirsti: Juhlat omassa huoneessa yöllä kello kaksi. Teoksessa Heinämaa, Sara & Tapola, Päivi (toim.): Shakespearen sisarpuolet: Naisellisia lukukokemuksia. Helsinki: Kääntöpiiri, 1994. ISBN 951-8989-38-9.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Virginia Woolf Wikimedia Commonsissa
Sitaatteja aiheesta Virginia Woolf Wikisitaateissa- Virginia Woolfin teoksia Gutenberg-projektissa (englanniksi)
- Tuomaala, Saara & Oikkonen, Venla: Virginia Woolf (1882–1941). Kristiina-instituutin klassikkogalleria.
- Tuomaala, Saara: Virginia Woolf ja utopia ulkopuolisten yhteisöstä (2001)
- Virginia Woolf -yhteisön virallinen kotisivu (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
