Ouse (joki Sussexissa)
Ousejoki [uːz] on noin 56 kilometriä pitkä joki Kaakkois-Englannissa. Sen 647 neliökilometriä laaja valuma-alue sijaitsee pääosin East Sussexin kreivikunnassa mutta ulottuu myös osittain West Sussexin puolelle.[1][2]
| Ouse | |
|---|---|
 Ousen uomaa on suoristettu Lewesin eteläpuolella. |
|
| Maat | Yhdistynyt kuningaskunta |
| Kreivikunnat | West Sussex, East Sussex |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Ousejoen vesistöalue |
| Pinta-ala | 647 km² |
| Joen uoman kohteita | |
| Alkulähde | Slaugham |
| Laskupaikka | Englannin kanaali |
| Sivu-uomat | Uckjoki (en) |
| Mittaustietoja | |
| Pituus | 56 km |
| Keskivirtaama | 10,0 kuutiometriä sekunnissa |
| Muuta | |
| Muualla | Wikimedia Commons |
|
|
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Ouse saa alkunsa West Sussexin koillisosassa sijaitsevasta Slaughamin kylästä, josta se virtaa kaakkoon Balcomben ja Haywards Heathin ohi ja ylittää sitten East Sussexin rajan. Lähellä Isfieldin kylää Ouseen yhtyy Uck, joka on sen suurin sivujoki. Isfieldistä joki jatkaa matkaansa kohti etelää ja ohittaa Barcomben ja Lewesin ennen kuin laskee lopulta vetensä Englannin kanaaliin Newhavenissa.[1][2]
Vuosina 1790–1814 Ousen uomaa ruopattiin suoremmaksi ja syvemmäksi niin, että jokialuksilla pääsi Balcombeen saakka. Tämän ansiosta jokea pitkin voitiin kuljettaa rakennusmateriaalia Ouse Valley Viaductin työmaalle. Joen pääuomassa on vielä nykyäänkin useita patoja ja sulkuja, joiden takia se on hankala elinympäristö monille lajeille.[1] Joki on kuitenkin tärkeä kutupaikka meritaimenille, ja sen vedessä elää myös merinahkiaisia ja ankeriaita.[2] Monet Ousen sivujoista ovat säilyneet luonnontilaisina ja niissä esiintyy makeanveden katkarapuja ja isojärvisimpukoita.[1]
Kirjailija Virginia Woolf asui Rodmellin maalaiskylässä Ousejoen varrella. Hän teki itsemurhan 28. maaliskuuta 1941 hukuttautumalla jokeen.[3][4]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d River Ouse Ouse & Adur Rivers Trust. Viitattu 30.3.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c Learn Love our Ouse. Viitattu 30.3.2024. (englanniksi)
- ↑ McKennett, Hannah: ‘I Am Going Mad Again’: The Tragic Tale Of Virginia Woolf’s Suicide All That’s Interesting. 21.5.2019. Viitattu 30.3.2024. (englanniksi)
- ↑ Monk's House National Trust. Viitattu 30.3.2024. (englanniksi)