Lauri Tudeer
Lauri Oskar Theodor (L. O. Th.) Tudeer (28. helmikuuta 1884 Helsinki – 6. toukokuuta 1955 Helsinki)[1] oli Helsingin yliopiston kirjaston ylikirjastonhoitaja ja numismaatikko. [2][3]
Lauri Tudeerin vanhemmat olivat professori Oskar Emil Tudeer ja Ellen Mathilda Wilhelmina Wijkander. Hän pääsi ylioppilaaksi Helsingin suomalaisesta yhteiskoulusta 1902 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1908, filosofian lisensiaatiksi 1913 ja filosofian tohtoriksi 1914.[2] Hän oli Helsingin yliopiston kreikkalaisen filologian dosentti 1916–1933, vt. professori 1940–1944, yliopiston kirjastonhoitaja 1919–1933 ja ylikirjastonhoitaja 1933–1954. Tudeerille myönnettiin vuonna 1942 professorin arvonimi. Hän laati luettelon Helsingin yliopisto: opettajat ja virkamiehet vuodesta 1928 (2 osaa, 1921–1925) yhdessä Tor Carpelanin kanssa ja siihen täydennysosat 1940 Solmu Solan kanssa.[4]
Tudeer oli 1904–1921 Helsingin yliopiston rahakammion amanuenssina ja 1916–1925 Antellin rahakokoelmien esimiehenä. Hän oli valtion historiallisen museon ylimääräisenä amanuenssina 1909–1916. Tudeer oli Suomen Kirjallisuudenseuran edistämisrahaston jäsenenä vuodesta 1924, Kansallisteatterin hallintoneuvoston jäsenenä 1925–1932 ja Kansallisteatterin johtokunnan jäsenenä vuodesta 1927. Hän oli Suomen Tieteellisen Kirjastoseuran puheenjohtaja vuodesta 1931 ja oli Valvojan toimituskunnan jäsenenä 1920 ja Valvojan päätoimittajana 1921–1922. Valvoja-Ajan toimituskunnan jäsenenä Tudeer oli vuodesta 1923. Tudeer oli Suomen Tiedeakatemian jäsenenä ja Tiedeakatemian kirjastonhoitajana vuodesta 1919. Hän oli Suomen Tiedeakatemian edustajana Union Academique Intemationalessa vuodesta 1930. Tudeer oli The American Numismatic Societyn kunniajäsen vuodesta 1921. Tudeer kirjoitti useita tieteellisiä tutkimuksia ja kirjoitelmia klassillisen filologian ja numismatiikan aloilta.[3]
Lauri Tudeer oli naimisissa vuodesta 1912 laulajatar, kirjailija Maria (Maija) Åkermanin kanssa.[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ L. O. Th. Tudeer SKS:n kirjailijamatrikkelissa (toimimaton linkki)
- ↑ a b c Ylioppilasmatrikkeli 1902, matrikkelinumero 27736
- ↑ a b 50-vuotias. Tri Lauri O. Tudeer, Helsingin Sanomat, 28.02.1934, nro 57, s. 8, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1966, osa 9 p. 45
Aiheesta muualla muokkaa
- L. O. Th. Tudeer : Entisen Kyrenen aarteet, Suomen Kuvalehti, 18.12.1928, nro 51-52, s. 45, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- L. O. Th. Thudeer : Sota ja rahakätköt. Kaikista sota-ajan kätköistä isovihan ajoilta periytyvät ovat ehkä lukuisimmat - sodan ryöstäjien tieltä turvaan toimitetut kätköt yleensä edustavat pieniä rahasäästöjä, Hakkapeliitan joulu, 01.12.1937, s. 26, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot