Hämäläis-Osakunta
| Hämäläis-Osakunta | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| |||||
|
| |||||
| Perustettu | 1653 | ||||
| Inspehtori | Tiina Paunio (7.2.2020 alkaen) | ||||
| Kuraattori | Taneli Laine (1.4.2021–31.3.2023) | ||||
| Jäsenten lukumäärä | n. 1 100 (lv 2014–2015)[1] | ||||
| Osoite | Urho Kekkosen katu 4-6 D 00100 Helsinki | ||||
| Kotisivut | www | ||||
| Helsingin yliopiston osakunnat | |||||
|
Nylands |
Eteläsuomalainen |
Savolainen |
Karjalainen |
Hämäläis |
Keskisuomalainen |
Kymenlaakson |
Åbo |
Varsinaissuomalainen |
Satakuntalainen |
Wiipurilainen |
Östra Finlands |
Etelä-Pohjalainen |
Vasa |
Pohjois-Pohjalainen | |||||
Hämäläis-Osakunta (HO) on vuonna 1653 perustettu Helsingin yliopiston suurin osakunta ja sen tunnusvärit ovat punainen ja valkoinen.
Osakunnan alueMuokkaa
Hämäläis-Osakunnan alue sijaitsee Hämeen historiallisen maakunnan eteläosissa eli Kanta-Hämeessä, Päijät-Hämeessä ja eteläisessä Keski-Suomessa, mutta myös Satakunnan historiallisen maakunnan itäosassa, joka suurimmaksi osaksi muodostaa Pirkanmaan nykymaakunnan alueen. Sieltä Punkalaidun ei kuitenkaan kuulu osakunnan alueeseen, mutta toisaalta Etelä-Savosta kuuluu Pertunmaa.[2]
Joutsa, Jämsä, Kuhmoinen, Luhanka ja Mänttä-Vilppula Keski-Suomesta ovat yhteistä aluetta Keskisuomalaisen Osakunnan kanssa. Hämeenkyrö, Ikaalinen, Kihniö, Nokia, Parkano ja Sastamala Pirkanmaalta ovat yhteistä aluetta Satakuntalaisen Osakunnan kanssa. Somero Varsinais-Suomesta on yhteistä aluetta Varsinaissuomalaisen osakunnan kanssa.
ToimintaMuokkaa
Osakunnan toiminta keskittyy Hämäläisten taloon Helsingin Kamppiin Urho Kekkosen kadulla. Siellä osakuntalaisten käytössä on neljä kerrosta harrastus- ja ajanvietetiloja, kirjasto sekä oma opiskelijaruokala. Osakunnan kerhot järjestävät yleensä päivittäin toimintaa osakuntatalossa lukukausien aikana. Kesällä osakunnan toiminta siirtyy Hämeessä, Hausjärven Torholassa sijaitsevalle kesäpaikalle. Osakunnan juhlaperinteisiin kuuluvat marraskuussa vietettävien vuosijuhlien ohella keväisin vietettävät Hämäläiset pidot ja kesällä tehtävä, 1800-lopulta lähtien järjestetty Kesäretki. Hämäläis-Osakunta on myös vuodesta 1959 lähtien järjestänyt hiihtotapahtuman Hämeessä, Ilveshiihdon.
Kerhot ja valiokunnatMuokkaa
Hämäläis-Osakunnalla toimii parikymmentä kerhoa, joista jokainen on keskittynyt ylläpitämään oman aihepiirinsä harrastusmahdollisuuksia osakunnalla:
- Juristikerho
- Kirjallisuusseura
- Kokkikerho
- Hämäläis-Osakunnan Laulajat
- Leffakerho
- Luontokerho
- Mimmikerho
- Näytelmäkerho
- Bittikerho
- Boheemiseura
- Ompeluseura
- Pelikerho
- POP-klubben
- Raskaan musiikin nautiskelijat (HORna)
- Reserviläiset (HORes)
- SnookerHO
- Hämäläis-Osakunnan Soittajat (HOS)
- Taidekerho
- Tanssikerho HOT-Dance
- Viiniseura
- Äijäkerho
Lisäksi osakunnalla on seitsemän valiokuntaa. Ne tukevat osakunnan perustoimintoja:
- Juhla- ja ohjelmavaliokunta – opiskelija- ja perinnejuhlien järjestäminen
- Koulutusvaliokunta – uusien jäsenten tutustuttaminen osakuntaan
- Kulttuurivaliokunta – kulttuuriharrastuksien järjestäminen
- Liikuntavaliokunta – liikuntaharrastuksien järjestäminen
- Viestintävaliokunta – osakunnan asioista tiedottaminen ja jäsenlehti Hälläpyörän toimittaminen
- Ulkoasiainvaliokunta – yhteydenpito ystävyysosakuntiin
- Yleisvaliokunta – osakunnan kunnostustyöt
VirkailijatMuokkaa
Osakunnan arki pyörii pääosin vapaaehtoisten eli virkailijoiden voimin. Osakunnan päävirkailijoita ovat taloudenhoitaja, sihteeri ja toiminnanohjaaja ja päävirat ovat palkkiollisia luottamustoimia, joihin kuuluu päivystämistä osakunnan toimistolla. Osakunta valitsee vuosittain jäsenistöstään virkailijoiksi noin 80 muuta vapaaehtoista opiskelijaa[3] organisoimaan omaa osa-aluettaan osakuntatoiminnasta. Osakuntavirkoja ovat valiokuntien ja kerhojen puheenjohtajuudet sekä esimerkiksi valokuvaajan, saunamajurin ja lipunkantajan virat.
YstävyysjärjestötMuokkaa
Hämäläis-Osakunnalla on ystävyysjärjestöt Uppsalan, Lundin, Kaunasin ja Tarton yliopistoissa:[4]
- Tartossa:
- Uppsalassa:
- Lundissa:
- Kaunasissa:
RahoitusMuokkaa
Hämäläis-Osakuntaa tukee taloudellisesti Hämäläisten ylioppilassäätiö, joka omistaa Helsingin ydinkeskustassa sijaitsevan 1931 valmistuneen Hämäläisten talon, jonka tiloista suurta osaa vuokrataan ulkopuolisille.[5] Myös talon pohjakerroksessa sijaitseva Tavastia-klubi oli aiemmin osakunnan omistuksessa. Nykyään se on Suomen tunnetuin rock-klubi, jota johtaa Juhani Merimaa.
Hämäläisten ylioppilassäätiö tukee lisäksi osakuntalaisia tarjoamalla vuokra-asuntoja sekä jakamalla stipendejä. Lisäksi säätiö ylläpitää Hämäläisten talossa kirjastoa ja opiskelijalounaita tarjoavaa Osakuntabaaria.
HenkilöitäMuokkaa
InspehtorejaMuokkaa
- Martinus Stodius (1653–1660)[6]
- Simon Tolpo 1680
- Lars Alstrin 1723–1727
- Anders Bergius 1729–1740
- Johan Browallius 1740–1751
- Karl Abraham Clewberg 1751–
- Pehr Adrian Gadd
- Johan Henrik Avellan 1821–1832
- Zacharias Joachim Cleve 1871–1882
- Johan Richard Danielson-Kalmari 1886–1903
- Hugo Suolahti
- Gunnar Suolahti 1925–1930
- Väinö Auer
- L. A. Puntila
- Antti Suviranta 1969–1972
- Matti Antila 1974–1979
- Aulis Aarnio
- Timo Konstari
- Matti Rissanen
- Hely Tuorila (2000–2006)
- Petri Pellikka (2006–)
KuraattorejaMuokkaa
- Juho Kusti Paasikivi
- Julius Ailio
- Gunnar Suolahti (1906–1908)
- L. A. Puntila (1930–1933)
- Eino Suolahti (1943–1948)
- Pertti Torstila (1970–1973)
- Juhani Merimaa
KunniajäsenetMuokkaa
Vuosi, jolloin henkilö kutsuttiin kunniajäseneksi, on suluissa:
- J. R. Danielson-Kalmari (1913)
- Hugo Suolahti (1937)
- Antti Tulenheimo (1945)
- Juho Kusti Paasikivi (1948)
- T. M. Kivimäki (1958)
- Urho Kekkonen (1975)
- Väinö Linna (1991)
- Esko Rekola (2006)
- Pekka Haavisto (2019)
Muita tunnettuja entisiä osakuntalaisiaMuokkaa
LähteetMuokkaa
- ↑ PÖYTÄKIRJA OSAKUNNAN HALLITUKSEN KOKOUKSESTA 12/2015 31.8.2015. Hämäläis-Osakunta. Arkistoitu 7.1.2016. Viitattu 28.12.2015.
- ↑ Alue (Arkistoitu – Internet Archive) Liite 1, Säännöt, Toiminta, Hämäläis-Osakunta
- ↑ Virat (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Ystävyysosakunnat ulkomailla Hämäläis-Osakunta. Arkistoitu 11.3.2011. Viitattu 13.11.2012.
- ↑ HYS vuosikertomus 2018 hys.net. Viitattu 29.8.2019.
- ↑ Alenius, Jari et al.: ”Hämäläisten osakunta”, Kaikuja Hämeestä, s. 358. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003. ISBN 951-746-469-X.