Valtimonkovettumatautia sairastaneen aortta

Ateroskleroosi eli valtimonkovettumatauti tai valtimotauti (myös ASO-tauti) on verenkiertoelimistön sairaus.[1] Ateroskleroosi iskee isoihin valtimoihin, jotka vievät happea sydämeen, aivoihin tai jalkoihin[2].

Sairaudelle on ominaista kolesterolin kertyminen valtimoiden seinämiin, paikallisten kohoumien (ateroomaplakkien) muodostuminen sekä valtimon ontelon kaventuminen. Sen ilmenemismuotoja ovat sepelvaltimotauti ja aivoverenkierron sairaudet, jotka taas voivat johtaa akuutteihin komplikaatioihin, sydäninfarktiin tai aivohalvaukseen. Ateroskleroosi aiheuttaa myös perifeeristä valtimotautia ja katkokävelyä[3].

Valtimotauti syntyy pikku hiljaa verisuonen sisäpinnan ahtautuessa. Oireet alkavat vasta, kun yli puolet suonesta on tukossa ja ensioireena on toisinaan sydän- tai aivoinfarkti taikka äkkikuolema. Naiset sairastuvat valtimotauteihin noin kymmenen vuotta vanhempina kuin miehet, koska estrogeeni suojaa valtimosuonia jonkin verran. [4].

SyntyminenMuokkaa

Esimerkiksi ientulehdusta aiheuttavat mikrobit kulkeutuvat verisuoniin lisäten seinämän tulehdusta, jolloin se vahingoittuu ja muodostuu verihyytymiä[5]. LDL-hiukkasia pääsee verisuonten seinämän pintakerroksen alle, ja solujen muokkaustoiminta muuttaa ne suuriksi rasvapisaroiksi. Tällöin saapuu paikalle makrofageja, jotka nielevät rasvapisarat sisäänsä, jolloin makrofagin solulima täyttyy LDL-kolesterolista. Makrofagi muuttuu vaahtosoluksi, joiden kertyminen aiheuttaa verisuonten seinämään kellertäviä raitoja eli rasvajuosteita, jotka voivat kehittyä plakeiksi.[6]

Veren suurentunut LDL-pitoisuus edistää rasvajuosteen kehittymistä plakiksi. Plakkien olemassaolo on tunnusomaista valtimonkovettumataudille, joka voi ajan kuluessa johtaa esimerkiksi sepelvaltimoissa verenvirtausta ja sydänlihaksen hapensaantia heikentävään suonen seinämien paksuuntumiseen. Seurauksena on sepelvaltimotauti.[6]

Diabetekseen kuuluva korkea verensokeri edistää ateroskleroosin kehittymistä.[7] Valtimonkovettumatautia voi olla missä tahansa valtimoissa, mutta erityisen hankalaa se on aivo- ja sepelvaltimoissa, joihin ei ole korvaavia reittejä hapen tuomiseksi. APO A-1 Milano -proteiinin on havaittu ehkäisevän valtimonkovettumistautia.lähde?

OireetMuokkaa

Aivojen valtimosuonten tukosoire riippuu siitä, missä aivoalueella tukos on. Tyypillisin oire on toispuolinen tunnottomuus ja velttous, joka näkyy ja tuntuu raajojen lisäksi myös kasvoissa niin, että toisen puolen suupieli ja silmäluomi roikkuvat. Puhe alkaa herkästi sammaltaa. Happivajaus aivoissa voi myös aiheuttaa pahoinvointia, huimausta tai näköhäiriöitä. Joskus aivoverenkiertohäiriöt aiheuttavat keinuttavaa ja etovaa oloa tai kovaa päänsärkyä.[8]

Altistavat tekijätMuokkaa

Normaali määrä ihonalaista rasvaa näyttäisi suojaavan etenkin naisia sydänsairauksilta, mutta merkittävä lihavuus altistaa valtimonkovettumataudille aiheuttamansa jatkuvan lievän tulehduksen kautta. Ihonalaisessa rasvakerroksessa syntyvä adiponektiini-hormoni hillitsee tulehdusta ja estää plakkien muodostumista verisuonten seinämiin. Kyseisen hormonin määrä on suurimmillaan niillä, joilla on normaalin paksuinen ihonalainen rasvakerros, ja vähenee rasvakerroksen lisääntyessä.[9]

Valtimonkovettumataudin synnyssä on huomattava merkitys kolesterolien aineenvaihdunnalla, sekä geneettisesti että dietäärisesti. Erityisen haitallisina pidetään elektroforeesissa kevyitä LDL-kolesteroleja. Siksi LDL-lipoproteiinia kutsutaan usein "pahaksi kolesteroliksi". Kolesterolilääkityksellä voidaan alentaa koholla olevaa LDL-kolesterolia.

Suomalaiseen tautiperimään kuuluu myös geenivirheitä, joiden vuoksi eräissä suvuissa esiintyy vaikeaa korkeaa kolesterolipitoisuutta. Diabetes ja kohonnut verenpaine ovat riskitekijöitä, samoin veren pieni HDL-pitoisuus.[6]

Tupakointi ja muiden nikotinituotteiden käyttö, krooniset hammastulehdukset ja vähäinen liikunta suurentavat ateroskleroosin riskiä[10]. Myös ravinnon rasvojen laadulla sekä määrällä on merkitystä valtimonkovettumataudin ehkäisyssä[6].

Tulehdusten merkitysMuokkaa

Tulehduksella on suuri merkitys valtimonkovettumataudin kehityksessä, ja on ilmeistä, että bakteerit osallistuvat tulehduksen syntyyn. Ateroomaplakissa vallitsee krooninen tulehdus, joka vaikuttaa aterooman kasvumekanismeissa ja repeämisessä. Repeämälle alttiissa plakeissa on ohut sidekudoskatto ja usein paljon tulehdussoluja, jotka erittävät sidekudoskattoa heikentäviä matriksin metalloproteinaaseja (MMP). Valtimonkovettumatautiin liittyvistä bakteereista tunnetuimpia ovat keuhkoklamydia ja kariesta aiheuttavat bakteerit. Ihmisen elinaikanaan sairastamien infektioiden kokonaismäärä lisää valtimonkovettumataudin riskiä. Valtimon seinämän tulehdus ja mahdollisesti myös bakteeri-infektiot ovat yhteydessä valtimonkovettumataudin kehitykseen.[11][12]

HistoriaaMuokkaa

Ateroskleroosia on löydetty muumioista eri aikakausilta sekä erilaisia ruokavalioita ja elämäntapoja noudattavilta kansoilta. The Lancet -lehden vuonna 2013 julkaisemassa tutkimuksessa CT-kuvattiin 137 eri puolilta maailmaa peräisin ollutta muumiota, joista vanhimmat olivat yli 4 000 vuoden ikäisiä. Ateroskleroosia löydettiin niin muinaisen Egyptin, Perun ja Pohjois-Amerikan pueblojen maanviljelijäväestöjen kuin Alaskan metsästäjä-keräilijöiden aleuttienkin muumioista. Tutkijoiden mukaan tämä viittaa siihen, että ateroskleroosi on luontainen osa ihmisen vanhenemista eikä sen esiintyminen ole yhteydessä mihinkään ajanjaksoon, elämäntapaan tai ruokavalioon.[13][14]

LähteetMuokkaa

  1. Valtimotauti (ateroskleroosi) Lääkärikirja Duodecim 16.2.2015.
  2. Katarina Malmberg: Hengenvaarallisen valtimotaudin oireet voivat olla salakavalat – Lääkäri kertoo merkeistä, joita moni ei yhdistä sairauteen. HS 17.12.2019. https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000006346098.html
  3. Katarina Malmberg: Hengenvaarallisen valtimotaudin oireet voivat olla salakavalat – Lääkäri kertoo merkeistä, joita moni ei yhdistä sairauteen. HS 17.12.2019. https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000006346098.html
  4. Katarina Malmberg: Hengenvaarallisen valtimotaudin oireet voivat olla salakavalat – Lääkäri kertoo merkeistä, joita moni ei yhdistä sairauteen. HS 17.12.2019. https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000006346098.html
  5. PARODONTIITTI JA ATEROOMAN MUODOSTUS SEPELVALTIMOTAUDISSA. Pekka Ruokanen. http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-201906052352.pdf
  6. a b c d Hiltunen, Holmberg, Jyväsjärvi, Kaikkonen, Lindblom-Ylänne, Nienstedt, Wähälä: Galenos - Johdanto lääketieteen opintoihin, s. 457. Helsinki: WSOYpro, 2010. ISBN 978-951-0-33085-2.
  7. http://www.cardiab.com/content/1/1/1
  8. Katarina Malmberg: Hengenvaarallisen valtimotaudin oireet voivat olla salakavalat – Lääkäri kertoo merkeistä, joita moni ei yhdistä sairauteen. HS 17.12.2019. https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000006346098.html
  9. Rasva säätelee terveyttä. Jani kaaro. Hyvä Terveys 21.3.2011. https://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/laihdutus/rasva_saatelee_terveytta
  10. Katarina Malmberg: Hengenvaarallisen valtimotaudin oireet voivat olla salakavalat – Lääkäri kertoo merkeistä, joita moni ei yhdistä sairauteen. HS 17.12.2019. https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000006346098.html
  11. Jaana Renko (2008) Bacterial DNA Signatures in Arterial Inflammation. Tampereen yliopisto
  12. Infektiot lisäävät valtimoiden kovettumisen riskiä
  13. Atherosclerosis across 4000 years of human history: the Horus study of four ancient populations 6–12.4.2013. The Lancet (Sciencedirect.com). Viitattu 7.8.2013.
  14. Joy Y. Kiddie: The Paleo Diet – Did it Ever Prevent Hardening of the Arteries? 10.4.2013. Team Works Health Clinic. Viitattu 10.8.2013.