Hypoksia

kehon reaktio hapenpuutteeseen
Tämä artikkeli käsittelee hypoksiaa ihmiskehossa. Hypoksiasta vesistöissä katso happikato.

Hypoksia tarkoittaa kehon vähentynyttä hapensaantia ja siitä johtuvaa keskushermoston hapenpuutetta. Anoksia tarkoittaa täydellistä hapenpuutetta. Mahdollisia syitä hypoksiaan ovat suuri korkeus (esim. lentäessä tai vuoristokiipeilyssä), riittämätön keuhkotuuletus, vähähappinen ilma, synnynnäisen sydänvian aiheuttama oikotie verenkierrossa, vajaatoiminta verenkierrossa, anemia, häkämyrkytys sekä esimerkiksi syanidimyrkytyksen aiheuttama solujen hapenottokyvyn vajaus. Myös turvotus voi aiheuttaa paikallista hypoksiaa, sillä se hidastaa hapen kulkemista hiussuonesta kudossoluun.[1]

Hypoksia on erityisen vaarallista sikiölle, jolle hypoksiaa voivat aiheuttaa muun muassa istukan vajaatoiminta, napanuoran puristuminen, raskaudenaikainen myrkytys ja ylipitkä synnytys. Vastasyntyneellä hypoksia voi johtua keuhkojen kehittymättömyydestä.[2]

”Happihumala” muokkaa

Pääartikkeli: Tukehduttamispeli

Tahallisesti itselle aiheutettua hypoksiaa kutsutaan ”happihumalaksi”. Siinä aiheutetaan itselle ensin hyperventilaatiotila, jonka jälkeen jollakin tavalla estetään aivojen hapen saanti.[3] Uudet koululaissukupolvet aina keksivät leikin uudelleen ja välillä oppilaita joutuu hengenvaaraan. Tekijä on aina vastuussa.[4]

Happihumala on erittäin vaarallinen leikki. Se voi aiheuttaa aivohalvauksen tai kuoleman. Kaulan alueelle kohdistuva puristus on aina vaarallinen ja voi pysäyttää sydämen tai hengityksen.[4] Happihumala voi myös laukaista epileptisen kohtauksen tai piilevä sydänvika voi oireilla. Tajunnan menetykseen liittyvä kaatuminen voi aiheuttaa loukkaantumisen.[3]

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. Walter Nienstedt et al.: ”Hengitys”, Ihmisen fysiologia ja anatomia, s. 288. WSOY, 2002. ISBN 951-0-26962-X.
  2. Viitapohja, Kari: Hypoksia, sikiön ja vastasyntyneen hapenpuute – Hypoksia, Asfyksia, RDS-tauti Kehitysvammahuollon tietopankki. 9.1.1998. Kehitysvammaisten Uudenmaan tukipiiri ry.. Arkistoitu 7.6.2000. Viitattu 6.8.2008.
  3. a b Pikkarainen, Aleksanteri: Vaarallinen happikänni-ilmiö paljastui pikkukunnan nuorten keskuudessa – ”Voi koitua kohtalokkaaksi” Iltalehti. 13.11.2017. Viitattu 31.3.2020.
  4. a b Koululaisten hengenvaarallinen leikki paljastui: ”happikännit” Uusi Suomi. 3.2.2012.