Avaa päävalikko

Häkämyrkytys on myrkytystila, joka aiheutuu altistumisesta hiilimonoksidille eli häkäkaasulle. Hiilimonoksidi sitoutuu hemoglobiinin hemiin hanakammin kuin happi. Sitoutunut hiilimonoksidi estää hapen sitoutumisen ja häiritsee näin hapen kuljetusta elimistön soluille.

Häkämyrkytys
Häkä- eli hiilimonoksidimolekyyli
Häkä- eli hiilimonoksidimolekyyli
ICD-10 T58
ICD-9 986
MeSH D002249
Häkävaroitin

Häkämyrkytyksen oireita ovat muun muassa pahoinvointi, päänsärky ja limakalvojen muuttuminen vaaleanpunaisiksi, tajunnantason lasku (humalainen käytös) sekä tajuttomuus, joka vaatii jo lääkkeellisen hapen antoa, muuten seurauksena on useimmiten kuolema. Häkämyrkytyspotilas tulee siirtää mahdollisimman nopeasti raittiiseen ilmaan. Jos mahdollista, potilasta voidaan hoitaa antamalla hengityskaasuna sataprosenttista happea.[1][2][3]

Suomessa kuolee keskimäärin 100 henkilöä vuodessa häkämyrkytykseen.[4]

Sisällysluettelo

ToimintamekanismiMuokkaa

Veressä häkä sitoutuu 220 kertaa happea hanakammin punasolujen hemoglobiiniin, jolloin syntyy karboksihemoglobiinia.[2] Koska häkä syrjäyttää tehokkaasti hapen, vähenee elimistön hapensaanti verraten pienilläkin häkäpitoisuuksilla. Kun karboksihemoglobiinin osuus on 20 prosenttia veren hemoglobiinista, alkaa esiintyä oireita.[2]

Häkää on palokaasuissa noin prosentti, tupakansavussa jopa kaksi prosenttia.[2] Käsittelemättömissä pakokaasuissa häkää on 4–7 prosenttia.[2] Jos hengitysilman häkäpitoisuus on 0,01 prosenttia tai pienempi, myrkytysoireita ei esiinny.[2] Tunnin altistus häkäpitoisuudelle 0,1 prosenttia kasvattaa karboksihemoglobiinin pitoisuuden 50–80 prosenttiin, mikä on hengenvaarallista.[2]

OireetMuokkaa

Tyypillisiä häkämyrkytysoireita ovat:

  • Pahoinvointi
  • Päänsärky
  • Limakalvojen muuttuminen vaaleanpunaisiksi
  • Tajunnantason lasku
  • Tajuttomuus
  • Hengityslama

Häkämyrkytyksistä toipuneista 10–30 prosentille ilmaantuu päivien tai viikkojen kuluessa persoonallisuuden muutoksia, dementiaa tai Parkinsonin taudin oireita.[3] Suurimmalla osalla nämä oireet häviävät itsekseen.

LähteetMuokkaa

  1. Oxford Handbook of Clinical Medicine, s. 854. Oxford University Press, 2010. ISBN 978-0-19-923217-8.
  2. a b c d e f g Pertti Mustajoki: Terveyskirjasto - Häkämyrkytys terveyskirjasto.fi. Viitattu 24.9.2014.
  3. a b http://www.medicina.fi/fato/72.pdf
  4. Ei kai häkämyrkytys ole tätä päivää? :: Terveyskirjasto www.terveyskirjasto.fi. Viitattu 17.12.2015.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.