Wikipedia

Hyperventilaatio

liikahengitys
 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Hyperventilaatio eli liikahengitys tai (vanh.) ylihengitys, sananmukaisesti ylituuletus, tarkoittaa olosuhteisiin nähden liian tiheää tai syvää hengitystä, jonka seurauksena on alkaloosi ja hypokalseemisen tetanian riski. Hyperventilaation aiheuttama veren hiilidioksidipitoisuuden lasku muuttaa verta normaalia emäksisemmäksi. Elimistön happo-emäs-tasapainon järkkyminen voi johtaa hengenahdistukseen, huimaukseen, puristuksen tunteeseen rinnassa, raajojen ja suun ympäristön puutumiseen tai pistelyyn, kouristuksiin ja paniikkituntemuksiin.

Hengitystaajuuden lisääntyminen on elimistön normaali stressireaktio. Hengityksen voimistuminen pakoon tai taisteluun virittäytyessä lienee hyödyllistä, koska elimistö tarvitsee silloin tavallista enemmän happea. Hyperventilaatio voi myös olla elimistön asianmukainen keino esimerkiksi äkillisesti kohonneen pääkallon sisäisen paineen alentamiseksi. lähde? Liittyessään kipuun, unettomuuteen, henkiseen ahdistukseen tai tunnekuohuun hyperventilaatio voi kuitenkin huonontaa henkilön vointia entisestään ja aiheuttaa oireiden pitkittymistä.

Aikaisemmin käytettyä hengittämistä paperipussiin ei nykyään suositella hyperventilaation hoidossa, koska se saattaa olla vaarallista, mikäli oireen taustalla onkin sydän- tai keuhkoperäinen vaiva. Sen sijaan voi koettaa säännöstellä uloshengitystä esimerkiksi supistamalla huulia ja näin aiheuttaen hieman vastusta.[1]

Hyperventilaatio-oireiden syyt ja aiheutumismekanismi muokkaa

Hyperventilaation taustalla voi olla vääränlainen hengitystekniikka, keuhkokuume, keuhkoveritulppa, sepelvaltimotautikohtaus, astma, keuhkoahtauma, sydämen vajaatoiminta tai neurologinen sairaus[1]. Hyperventilaatio-oireista kärsivien on todettu käyttävän normaaliin hengitykseensä pikemmin ylemmän rintakehän lihaksia kuin palleaa[2], vaikka pallea on hengityslihaksista tärkein[3]. Varsinkin monet naiset vetävät ulkonäkösyistä vatsaa sisään, jolloin pallea ei toimi hengityksessä oikein[4]. Myös vatsaan ja sisäelimien ympärille kertynyt rasva estää palleaa toimimasta kunnolla[5]. Jos kylkivälilihaksia käytetään tehostetusti sisäänhengityksessä pallean sijaan, uloshengitys voimistuu automaattisesti ja hiilidioksidia poistuu elimistöstä enemmän kuin palleahengityksessä[6].

Keuhkorakkuloiden ilmanvaihto kasvaa hyperventiloidessa liiaksi, hiilidioksidin pitoisuus veressä laskee liian alhaiselle tasolle ja veren ionisoituneen kalsiumin pitoisuus vähenee. Tätä tilaa kutsutaan alkaloosiksi. Alkaloosissa veren anionisiin proteiineihin voi sitoutua enemmän kalsiumia, jolloin vapaan, ionisoituneen kalsiumin määrä vähenee. Alkaloosissa on vaara hypokalseemiselle tetanialle, jossa ionisoituneen kalsiumin vähyys aiheuttaa hermojen mahdollisuuden ylieksitoitua natriumin liikkeiden helpotuttua.

Myös veren glukoosi- ja laktaattitasapainossa tapahtuu muutoksia, joista seuraa muutoksia sekä sentraalisissa että perifeerisissä toiminnoissa, pääasiassa neuronaalisen ärtyvyyden lisääntymisen ja verenkierron heikkenemisen välityksellä. Autonomiseen hermostoon hyperventilaatio vaikuttaa siten, että parasympaattisen hermoston toiminta vaimenee ja sympaattisen hermoston toiminta kiihtyy.[6]

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b Saarelma, Osmo: Hyperventilaatio (liikahengitys) Terveyskirjasto. 17.5.2010. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 12.10.2010.
  2. ↑ Hyperventilaatio (liikahengitys) Lääkärikirja Duodecim 9.6.2018. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00905
  3. ↑ Katri Kallionpää/HS: Suurin osa meistä hengittää väärin – viisi neuvoa oikeaan tekniikkaan: 31.3.2019. Me Naiset https://www.menaiset.fi/artikkeli/hyva-olo/terveys/suurin-osa-meista-hengittaa-vaarin-viisi-neuvoa-oikeaan-tekniikkaan
  4. ↑ MIES JA NAINEN LAULUN OPPILAANA. Petter Andersson. Pedagoginen opinnäytetyö. Jyväskylän ammattikorkeakoulu 2008. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/20143/jamk_1233315116_7.pdf;jsessionid=3E9B5D2E16DCBE26D55258177E8F51D0?sequence=1
  5. ↑ Katri Kallionpää/HS: Suurin osa meistä hengittää väärin – viisi neuvoa oikeaan tekniikkaan: 31.3.2019. Me Naiset https://www.menaiset.fi/artikkeli/hyva-olo/terveys/suurin-osa-meista-hengittaa-vaarin-viisi-neuvoa-oikeaan-tekniikkaan
  6. ↑ a b Hyperventilaatio ja sen hoitomahdollisuudet. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2000. https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2000/18/duo91753

Aiheesta muualla muokkaa


 

Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Hyperventilaatio&oldid=20849642”