Aivoverenkiertohäiriö
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Aivoverenkiertohäiriö eli AVH on aivojen verenkierron häiriötila, joka voi olla ohimenevä (englanniksi ”transient isch(a)emic attack” eli TIA ja virallisemmalta nimeltään suomeksi ”aivoiskemia”) tai josta voi seurata aivoinfarkti eli aivohalvaus.[1] Aivoinfarkti ilmenee tahdonalaisten lihasten halvaantumisena sekä pysyvänä toiminnanvajavuutena aivoissa. Taustalla olevan aivoverenkiertohäiriön voi aiheuttaa joko aivovaltimotukos tai aivoverenvuoto. Verenkiertohäiriö tai aivohalvaus voi johtua myös aivokasvaimesta, tulehduksesta tai aivovammasta.
Aivoverenkiertohäiriöt ovat erittäin vaarallisia ja yleisiä, Suomessa aivoverenkiertohäiriöön sairastuu noin 38 ihmistä joka päivä. Yli kolmasosa verenkiertohäiriön saaneista kuolee, aivoverenkiertohäiriöt ovat kolmanneksi yleisin kuolinsyy. Ainoastaan sydänsairaudet ja erilaiset syövät ovat sitä yleisempiä. Yleisimmin sairautta esiintyy vanhoilla ihmisillä. Aivoverenkierron häiriöt aiheuttavat massiivisen tulehdusreaktion keskushermostossa[2].
Luettelo aivoverenkiertohäiriöistä muokkaa
Aivoverenkiertohäiriöitä ovat esimerkiksi:
- TIA (transient ischemic attack)
- Aivoinfarkti: veritulpan tukittua aivovaltimon osa aivosoluista jää ilman verenkierron tuomaa happea
- Aivoverenvuoto: aivovaltimon revettyä verta vuotaa aivokudokseen.
Oireet muokkaa
Ensimmäisinä oireina havaitaan akuuttia eli äkillistä heikkoutta toispuolisen kasvon tai ylä- tai alaraajan alueella, puutuneisuutta, tunnottomuutta, hämärtymistä näössä, puhekyvyn tai puheenymmärtämisen huonontumista, akuuttia ja kivuliasta päänsärkyä, huimausta sekä kävelyvaikeuksia. Vakavampia oireita ovat toispuolinen raajahalvaus, tuntohäiriö, puhevaikeuksia, näön menettäminen tai hetkellinen toisen silmän pimeneminen.
Jos verenkiertohäiriö on nikamavaltimossa, oireet ovat aivorungossa. Tällaisia oireita ovat huimaus, pahoinvointi, kankeus puheessa, kaksoiskuvat ja raajojen halvaukset eriasteisina.
Verenvuodon ollessa lukinkalvonalaisena ensioireina ovat akuutti päänsärky, tajunnantason aleneminen, niskajäykkyys, oksentaminen sekä mahdolliset, tosin ei kovin yleiset halvaukset. Myös henkinen suorituskyky voi laskea, jolloin on afasiaa eli kielellisiä häiriöitä, muistihäiriöitä, mielialamuutoksia (masennus) sekä tuttujen paikkojen muistamisen ja tahdonalaisten liikkeiden suorittamisen vaikeuksia.
Hoito muokkaa
Aivoverenkierron häiriöiden hoidolla pyritään lähinnä välttämään uusien komplikaatioiden syntymistä. Kuntoutuksella pyritään aivokudosvauriosta aiheutuneen toiminnanvajavuuden korjautumiseen.
Aivoinfarktin jälkeen käytetään aivoverisuonen tukoksen liuotushoitoa, jolla pyritään avaamaan tukkeutunut verisuoni. Sairautta hoidetaan myös verenohennuslääkkeillä, jottei uusia verihyytymiä syntyisi. Uusien tukosten syntymistä pyritään välttämään aspiriinilla.
Aivoverenvuodossa syntynyt verenpurkauma voidaan poistaa kirurgisesti. Leikkaus tehdään vain, jos potilaan kunto on riittävän hyvä ja purkauma on sopivassa paikassa. Ennalta ehkäisevä leikkaus voidaan tehdä, jos epäillään aivojen alueella valtimopullistumaa eli aivoaneurysmaa.
Lähteet muokkaa
- ↑ Aivohalvaus ja aivoinfarkti tarkoittavat samaa asiaa[vanhentunut linkki]
- ↑ Elimistön tulehdusreaktiota voidaan vaimentaa keskushermostoon vaikuttavissa sairauksissa. Paula Korhonen. Neurotieteiden väitöskirja. http://www.uef.fi/-/11-12-elimiston-tulehdusreaktiota-voidaan-vaimentaa-keskushermostoon-vaikuttavissa-sairauksissa (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla muokkaa
- Ohimenevä aivoverenkiertohäiriö eli TIA, Hus.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
- Aivoinfarkti, Hus.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
- Aivoverenkiertohäiriöt, Terveyskirjasto.fi (Arkistoitu – Internet Archive)