Keramidit
Keramidit ovat vahamaisia lipidejä ja kuuluvat sfingolipidien luokkaan. Keramidit koostuvat sfingosiinista ja rasvahappoketjusta. Keramidien rasvahappoketju voi vaihdella pituudeltaan 14 hiilestä 26 hiileen.
Keramidit sijaitsevat solukalvolla. Aiemmin luultiin keramidien olevan vain rakenteellisia molekyylejä, mutta keramidit toimivat myös signalointimolekyyleinä ja osallistuvat mm. solujen erilaistumiseen ja solujen kasvun säätelyyn. Keramidien ja niiden metaboliittien on huomattu olevan yhteydessä syöpiin, hermostollisiin sairauksiin, diabetekseen ja ylipainoon [1].
Keramidit säätelevät esimerkiksi tulehdusreaktioita ja ohjelmoitua solukuolemaa eli apoptoosia[2]. Sydän- ja verisuonitautiriskin kanssa korreloivia veren keramidejä erittyy vereen tulehdusreaktioissa, kudosten hapenpuutteessa sekä liiallisen kalorien nauttimisen aiheuttamassa lipidien kertymisessä. Monet keramidit saattavat kertyä verisuonten seinämien plakkeihin lisäten valtiomokovettumataudin riskiä.[3]
Tällä hetkellä ei tarkkaan tunneta miten keramidit signaloivat. Yksi hypoteesi on, että keramidit vaikuttavat solukalvon jäykkyyteen stabiloiden kalvon lipidimolekyylikeskittymiä ja sitä kautta mahdollistaen signaloinnin. Keramidien on myös huomattu muodostavan mitokondrioiden kalvolle kanavia, jota kautta proteiinit pääsevät mitokondriosta ulos.[4]
Lähteet muokkaa
- ↑ "Translational aspects of sphingolipid metabolism" (2007). Trends Mol. Med. 13 (8): 327–336. doi:. PMID 17588815.
- ↑ Lääkäreiden usein kysytyt kysymykset | Hertta hertta.fi. Viitattu 26.12.2020.
- ↑ Lääkärille | Hertta hertta.fi. Viitattu 26.12.2020.
- ↑ "Ceramide Channels Increase the Permeability of the Mitochondrial Outer Membrane to Small Proteins" (2002). J. Biol. Chem. 277 (30): 26796–803. doi:. PMID 12006562.