Karies eli hammasmätä on tulehduksen aiheuttama hammassairaus, joka aiheuttaa hammaskiilteen vaurioitumista ja hampaiden reikiintymistä[1]. Hoitamaton karies johtaa lopulta hampaan täydelliseen tuhoutumiseen ja saattaa jopa tappaa potilaan[2]. Kyseessä on tartuntatauti, koska tulehduksen aiheuttava bakteeri tarttuu syljen välityksellä usein jo vauvana.[3][4][5]

Kariekseen sairastuminen edellyttää streptococcus mutans-bakteeritartuntaa[6]. Mutans streptokokki leviää syljen välityksellä. Tartunta saadaan usein jo vauvana tai pikkulapsena esimerkiksi suukotellessa tai siten, että syöttäjä nuolaisee syötettävän lapsen lusikkaa.[3][4][5]

Streptococcus mutans -nimisellä bakteerilla on keskeinen rooli hampaiden reikiintymisessä. Hampaita suojaavaa kovaa hammaskiillettä ravinnokseen käyttävä mutans streptokokki kiinnittyy hampaaseen tuottaen ravinnon sisältämistä hiilihydraateista kiillettä syövyttäviä happamia aineenvaihduntatuotteita kuten maitohappoa[7][8]. Muunlajisilla hammasluuta mädättävillä ja ravinnokseen käyttävillä bakteereilla on tämän jälkeen esteetön pääsy hammasluuhun.[9]

Hoitamaton karies etenee tämän jälkeen hammasluussa eli dentiinissä, kunnes saavuttaa hammasytimen eli pulpan. Tällöin myös hammasydin tulehtuu, mistä käytetään nimeä pulpiitti. Hammasytimen tulehduksen oireena on erittäin voimakas särky.[10] Hoitamatton pulpiitti voi edetä hampaan juurikanavan kautta leukaluuhun, jolloin syntyy pieni absessi eli märkäkertymä. Pitkälle edennyt karies voi tuhota hampaan täysin. Hoitamaton leukaluun tulehdus voi johtaa jopa tappavaan verenmyrkytykseen .[2]

KariesvauriotMuokkaa

 
(A) Pieni jälki hampaan pinnalla. (B) Röntgenkuvassa havaittavissa demineraalisaatio (nuolet). (C) Reikä nähtävissä karieksen poiston jälkeen. (D) Kaikki karies poistettu; valmiina hammaspaikkaa varten.

Hammaskiille koostuu pystysuunnassa olevista kiilleprismoista, jotka puolestaan ovat rakentuneet pienistä kuusikulmaisista hydroksiapatiittikiteistä. Hammasplakin bakteerit tuottavat ravinnon sokereista happoja, jotka liuottavat hampaiden kiillettä (demineralisaatio). Bakteerit tunkeutuvat kiilteeseen helpoimmin prismojen välikohdista ja jatkavat levittäytymistä kiilteen pinnan alla edellyttäen, että bakteerit saavat toistuvia sokeriannoksia ravinnokseen. Tällainen kiillekaries näkyy paljain silminkin vaalean liitumaisina värimuutoksina hampaissa (liitukaries).

EhkäisyMuokkaa

Hammaslääkärien suosittelemat keinot reikiintymisen välttämiseksi ovat hampaiden harjaus fluoria sisältävällä hammastahnalla kahdesti päivässä, kaikkien hampaanvälien puhdistus hammaslangalla, hammastikuilla tai hammasväliharjalla vähintään kahdesti viikossa tai mieluiten päivittäin, sokeria tai hapanta ainesta sisältävän ruoan (myös hedelmien ja mehun) hillitty käyttö sekä napostelun välttäminen happohyökkäyksien määrän ja tiheyden vähentämiseksi. Lisäksi suositellaan ksylitolipurukumin käyttöä aina aterian jälkeen. Henkilöstä riippuen voidaan suositella myös lisäfluorin käyttöä esimerkiksi tablettien muodossa.[11][12][13][14][5]

Karieksen kehittymistä edistää myös kuiva suu sekä joidenkin lääkkeiden käyttö. Muun muassa alkoholi kuivattaa suuta. Suun kuivuuden hoito ja lääkityksen huomioiminen kuuluvat karieksen ehkäisyyn.

Fluori pysäyttää kariesvaurion etenemisen ja korjaa jo syntyneitä vaurioita uudelleen kovettamalla hammaskiillettä (remineralisaatio).[12]

Fluori käynnistää uusien apatiittikiteiden muodostumisen vauriokohdassa. Syntyvät fluoriapatiittikiteet ovat vaikealiukoisempia kuin kiilteen alkuperäiset hydroksiapatiittikiteet. Sen ansiosta hampaan haponsietokyky paranee. Fluorin vaikutuksesta syntynyt uusi kiille on siten vahvempaa kuin hampaan alkuperäinen kiille. Prismojen päälle saostuu kalsiumfluoridia, josta happohyökkäyksen alkaessa irtoaa fluoria hapon aiheuttaman vaurion korjaamiseksi. Ihanteellisinta on saada fluoria usein pieninä annoksina, jotta kiilteen pinnalla säilyy jatkuva fluorivarasto.

Fluori ja ksylitoli yhdessä ehkäisevät tehokkaasti hampaiden reikiintymistä. Ksylitoli heikentää kariesbakteerien aineenvaihduntaa ja katkaisee happohyökkäyksen. Fluori taas pysäyttää kariesvaurion etenemisen hampaassa ja korjaa jo syntyneitä vaurioita. Fluori ja ksylitoli siis täydentävät toistensa vaikutusta, koska ne vaikuttavat eri tavoin.[5]

Erytritoli on ksylitolia tehokkaampi torjumaan kariesta.[15] Erytritolin ja ksylitolin seos saattaa olla pelkkää erytritolia tehokkaampi, mutta asiaa ei ole vielä tutkittu.

HoitoMuokkaa

Alkava kariesvaurio, joka ei ole vielä läpäissyt kiillettä, voidaan pysäyttää parantamalla suuhygieniaa, lisäämällä fluorin käyttöä ja välttämällä napostelua tai rajoittamalla etenkin korkean glykeemisen indeksin elintarvikkeiden ja ruokalajien nauttimista. Hammaslääkäri seuraa määräaikaistutkimuksin, eteneekö vaurio vai ei.

Mikäli kariesvaurio on edennyt kiilteestä syvemmälle hammasluuhun tai hammasytimeen asti, hammas täytyy paikata. Jos tähän ei ole mahdollisuutta, on tyydyttävä tulehtuneen hampaan poistamiseen.

Reikiintyneen hampaan paikkaus aloitetaan poistamalla karieksen vaurioittama hammaskudos yleensä turbiini- ja mikromoottoriporan avulla. Tämän jälkeen onkalo, josta vaurioitunut hammaskudos on poistettu, käsitellään erityisillä käsittelyaineilla, jotta paikka-aine kiinnittyy hampaaseen. Hammaspaikat valmistetaan nykyisin useimmiten yhdistelmämuovista, mutta niitä valmistetaan myös amalgaamista, lasi-ionomeerista, keraamisesta materiaalista tai kullasta. Muovipaikka vaatii myös erityisen valokovetuksen. Paikan kiinnityksen ja kovetuksen jälkeen se muotoillaan yleensä vielä mikromoottoriporalla purentaan sopivaksi. Keraamisten ja kultatäytteiden valmistamiseen tarvitaan yleensä useampia hoitokäyntejä, muut paikkamateriaalit vaativat yleensä vain yhden hoitokerran.[16]

Mikäli kariesvaurio on edennyt pitkälle hammasytimeen tulehdukseksi asti, tilanne vaatii yleensä juurihoidon. Juurihoidossa tulehtunut kudos poistetaan mekaanisesti, juurikanavat desinfioidaan ja hoidetaan paikallisella lääkeaineella. Juurihoito vaatii yleensä useamman hoitokäynnin. Lopuksi hoidettu juurikanavaontelo täytetään ja hammas paikataan tai kruunutetaan.[17]


Karieksen eteneminen kuvinaMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. [1]
  2. a b Hammasperäiset äkilliset infektiot ja mikrobilääkkeet Käypä hoito -suositus. 27.05.2011. kaypahoito.fi. Viitattu 22.6.2014.
  3. a b Karies (hallinta) (Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia Suomessa. Ne laaditaan julkisella rahoituksella.) Käypä hoito -suositus. 10.2.2009 (päivitys tekeillä 6/2014). Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, kaypahoito.fi. Viitattu 22.6.2014.
  4. a b Eija Könönen: Hammasplakki Lääkärikirja Duodecim. 11.5.2012. terveyskirjasto.fi. Viitattu 22.6.2014.
  5. a b c d Teija Riikola, Hannu Hausen ja Liisa Seppä: Karies eli hampaan reikiintyminen hallintaan (Käyvän hoidon potilasversiot. Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia Suomessa. Ne laaditaan julkisella rahoituksella.) 6.8.2009. terveyskirjasto.fi. Viitattu 22.6.2014.
  6. Haitalliset bakteerit hengiltä hampaista uuden menetelmän avulla. https://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/haitalliset-bakteerit-hengilta-hampaista-uuden-menetelman-avulla/
  7. Turunen, Seppo: Biologia: Ihminen, s. 180. 5.–7. painos. WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-29701-8.
  8. Jukka Lumio: Hampaiden sairaudet Lääkärikirja Duodecim. 20.10.2013. terveyskirjasto.fi. Viitattu 22.6.2014.
  9. Haitalliset bakteerit hengiltä hampaista uuden menetelmän avulla. https://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/haitalliset-bakteerit-hengilta-hampaista-uuden-menetelman-avulla/
  10. Eija Könönen: Hammasytimen tulehdus (pulpiitti) Lääkärikirja Duodecim. 11.5.2012. terveyskirjasto.fi. Viitattu 22.6.2014.
  11. Helena Heikka: Hampaiden puhdistaminen Lääkärikirja Duodecim. 15.9.2009. terveyskirjasto.fi. Viitattu 22.6.2014.
  12. a b Kaarina Sirviö: Fluori 15.9.2009. Terveyskirjasto, terveyskirjasto.fi. Viitattu 22.4.2014.
  13. Helinä Keskinen: Koululaisen suuhygienia 15.9.2009. Terveyskirjasto, terveyskirjasto.fi. Viitattu 22.6.2014.
  14. Kaarina Sirviö: Alle kouluikäisen suuhygienia Lääkärikirja Duodecim. 15.9.2009. terveyskirjasto.fi. Viitattu 22.6.2014.
  15. Peter de Cock, Kauko Mäkinen, Eino Honkala, Mare Saag, Elke Kennepohl, Alex Eapen: Erythritol Is More Effective Than Xylitol and Sorbitol in Managing Oral Health Endpoints. International Journal of Dentistry, 2016, nro 2016, s. 9868421. PubMed:27635141. doi:10.1155/2016/9868421. ISSN 1687-8728. Artikkelin verkkoversio.
  16. Hampaan paikkaus Hammaslääkäriliitto. Viitattu 5.12.2016.
  17. Juurihoito Hammaslääkäriliitto. Viitattu 5.12.2016.

Aiheesta muuallaMuokkaa