Sydän- ja verisuonitauti

Sydän- ja verisuonitaudit eli verenkiertoelinten sairaudet ovat laaja joukko sairauksia, jotka syntyvät useilla eri mekanismeilla. Osa verisuonitaudeista, kuten ateroskleroosi, ovat hyvin yleisiä. Osa, kuten vaskuliitit, ovat taas harvinaisia sairauksia.

Sydän- ja verisuonitauti
Sydänamyloidooseja.
Sydänamyloidooseja.
Luokitus
ICD-10 I51.6
ICD-9 429.2
MeSH D002318
Huom! Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa.

Sydän ja verisuoniperäisten kuolemien suhteellinen osuus kaikista kuolemista on vähentynyt Suomessa tasaiseen tahtiin vuodesta 1971 alkaen siten, että naisten ja miesten ikävakioitu sydän- ja verisuonikuolleisuus oli vuonna 1971 lähes viisinkertainen ja miesten lähes nelinkertainen vuoteen 2018 verrattuna[1]. Ne aiheuttavat silti edelleen lähes puolet työikäisten kuolemista.[2] Syyksi sydän- ja verisuonisairastavuuden vähenemiselle on esitetty tupakoinnin ja stressin vähentymistä, ravinnon monipuolistumista sekä työn muuttumista fyysisesti kevyemmäksi[3].

Alla on lueteltuna eräitä näistä sairauksista. Luettelo ei ole täydellinen.

Riskitekijät muokkaa

Sydän- ja verisuonisairauksien suurimmat riskitekijät ovat vuonna 2004 julkaistun laajan epidemiologisen INTERHEART-tutkimuksen mukaan tärkeysjärjestyksessä seuraavat: 1) tupakointi, 2) psyykkinen pahoinvointi, 3) diabetes, 4) kohonnut verenpaine sekä 5) veren korkea apoB/apoA1-lipoproteiinisuhde[6]. INTERHEART-tutkimukseen osallistui 15 152 sydänkohtauspotilasta ja 14820 verrokkia 52 eri maasta, jotka kattoivat maapallon kaikki asutut mantereet[6].

Vuonna 2023 julkaistussa brittitutkimuksessa havaittiin, että jokainen millimoolin lisäys veren triglyseridipitoisuudessa lähes kolminkertaisti riskin saada rakenteellisia ja toiminnallisia sydänmuutoksia parikymppisenä[7].

Veren apoB/apoA1-lipoproteiinisuhde kertoo sydän ja verisuonitautien riskiä lisäävien pienten LDL-hiukkasten osuuden LDL-hiukkasten sisältämän kolesterolin määrästä ja kyseinen suhde on suoraan verrannollinen sydän- ja verisuonitautien riskiin siten että riski kasvaa ApoB-hiukkasten osuuden kasvaessa[8].

Vuonna 2019 julkaistun suomalaistutkimuksen mukaan veren LDL-kolesterolipitoisuus ei korreloi luotettavasti sydänkohtausriskin kanssa. Sydänkohtauksen riski voi olla esimerkiksi merkittävästi koholla, vaikka LDL-pitoisuus olisi normaali.[9] Vuonna 2023 julkaistussa brittitutkimuksessa havaittiin, että VLDL-, IDL- ja LDL-kolesterolin yhteismäärä (engl. non HDL cholesterol) lisäsi vain 21 prosentilla sydän- ja verisuonisairauden riskiä[7].[10] Helpoiten hapettuvat[11] pienet tiheät LDL -hiukkaset (small dence LDL, lyh. sdLDL) kuvastavat edellä kuvattuja lipidejä paremmin sydän- ja verisuonitaudin riskin lisääntymistä[12]. Aterogeenisesti hapettuneen LDL-kolesterolin (LDLox) kokonaismäärä voidaan mitata suoraan verinäytteestä[13].

Myös matala-asteista tulehdusta ja valtimotaudin solumuutoksia kuvastavien[14] keramidi-lipidien määrä lisää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä[15].

Vuonna 2006 julkaistun väestötutkimuksen mukaan sillä naisten kymmenyksellä, joka saa päivittäisestä ravinnostaan suurimman glykeemisen kokonaiskuorman, esiintyy lähes kaksi kertaa enemmän sydän- ja verisuonisairauksia, kuin pienimmän kuorman saavilla[16]. Vuonna 2021 julkaistussa poikkeuksellisen laajassa PURE-väestöseurantatutkimuksessa havaittiin, että sillä väestöviidenneksellä, jolla on korkeimmat verensokerin pitkäaikaistasot, esiintyy 55 prosenttia enemmän sydänkohtauksia, kuin niillä, joilla on matalimmat veren sokeritasot[17].

Ne sydämeltään terveiden väestöviidennekseen kuuluvat, jotka nauttivat eniten korkean glykemiaindeksin ruokaa, sairastuvat 21 prosenttia useammin sydänsairauteen kuin vähiten nauttivaan viidennekseen kuuluvat. Sydänpotilaiden kohdalla huomattiin, että ylimpään viidennekseen kuuluminen nosti 51 prosenttiin riskin saada sydänkohtaus tai aivohalvaus.[18] Sillä väestöviidenneksellä, jolla on korkeimmat veren sokeritasot, esiintyy 55 prosenttia enemmän sydänkohtauksia, kuin niillä, joilla on matalimmat veren sokeritasot[17].

Herkällä CRP-verikokeella todettava elimistön matala-asteinen eli lievä tulehdus (engl. low-grade inflammation) lisää sydän ja verisuonitautien riskiä siitä alkaen kun tulehdusarvo on yli 1 CRP milligrammaa litrassa[19].

Hyperinsulinemia eli veren liian suuri insuliinipitoisuus on myös sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijä[20].  

Liian vähäinen nukkuminen ja huono unenlaatu lisäävät merkittävästi riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin[21]. Myös liikalihavuus ja liikkumaton elämäntapa lisäävät sydän- ja verisuonitautien riskiä[22].

Myös seleeninsaanti vaikuttaa sairastumisriskiin[23].

Vuonna 2017 julkaistun Amerikan sydänliiton neuvoa-antavan tiedotteen mukaan (A presidential advisory from the American Heart Association) eri maissa tehdyissä väestöseurantatutkimuksissa on havaittu, että tyydyttyneiden rasvojen vähäisempi saanti yhdistettynä kerta- ja etenkin monityydyttymättömän rasvan runsaampaan saantiin korreloi pienemmän sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden sekä pienemmän kokonaiskuolleisuuden kanssa. Liiton mukaan on myös havaittu, että tyydyttyneen rasvan korvaaminen monityydyttymättömällä rasvalla vähentää sydän- ja verisuonitautien esiintyvyyttä. Liiton mukaan myös runsas kokojyväviljan saanti yhdistettynä vähäiseen tyydyttyneen rasvan saantiin korreloi pienemmän sydän- ja verisuonisairastavuuden kanssa siitä huolimatta, että tyydyttyneen rasvan korvaaminen hitailla tai nopeilla hiilihydraateilla lisää veren triglyseridipitoisuutta. Amerikan sydänliitto oli myös sitä mieltä, että ristiriitaiset tutkimustulokset tyydyttyneiden rasvojen vähentämisen vaikutuksista selittyivät sillä, että korvaavien ravintoaineiden laatu oli kontrolloitu puutteellisesti koehenkilöiden omaan raportointiin perustuvissa tutkimuksissa.[24]

Sairastumisriski kohoaa iän myötä. Miehillä on naisia korkeampi riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin.[25] Myös perinnöllinen alttius lisää riskiä.[22]

Ehkäisy muokkaa

Vuonna 2011 julkaistun noin 114 000 henkilöä kattaneen tieteellisen tutkimusyhteenvedon mukaan eniten kaakaota sisältäviä ruokia ja juomia nauttivilla esiintyy 37 prosenttia vähemmän sydän- ja verisuonisairauksia ja 29 prosenttia vähemmän aivohalvauksia kuin vähiten nauttivilla. Ensin mainittu ryhmä nautti suklaata keskimäärin 7,5 grammaa päivässä tai kaakaota sisältäviä tuotteita tutkimuksesta riippuen vähintään kerran viikossa tai useammin kuin kerran viikossa tai yli viisi tai seitsemän kertaa viikossa. Jälkimmäinen ryhmä nautti suklaata keskimäärin 1,7 grammaa päivässä tai ei nauttinut lainkaan kaakaopitoisia elintarvikkeita tai nautti niitä harvemmin kuin kerran viikossa.[26] Näiden sairauksien ilmaantuvuuden väheneminen saattaa johtua kaakaopapujen sisältämistä flavonoideista, joiden on havaittu muun muassa parantavan verisuonten toimintaa ja laskevan verenpainetta etenkin korkeasta verenpaineesta kärsivillä[27].

Myös korkean verenpaineen hoito on tärkeää sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä[28].

Hoito muokkaa

Sepelvaltimotaudin ja kohonneen verenpaineen elintapahoitona on tupakoinnin lopettaminen, riittävä liikunta ja terveellinen ravinto. Myös ylipainon välttäminen on tärkeää. Sydän- ja verisuonisairauksia on mahdollista hoitaa sairaudesta riippuen lääkkeillä, katetrihoidolla, leikkauksilla ja sydämentahdistimilla.[29]

Historiaa muokkaa

Angina pectorista kutsuttiin 1800-luvulla sydänneuroosiksi. Roomalainen Giovanni Maria Lancisi osoitti vuonna 1707, että moni äkkikuolema johtuu sydänsairaudesta. Englantilainen Thomas Lauder Brunton keksi vuonna 1867, että angina pectorista voidaan hoitaa amyylinitriitillä eli nitrolla. Chicagolainen James Bryan Herrick esitti vuonna 1912 ruumiinavaushavaintojen perusteella, että sydäninfarktin aiheuttajana on ateroskleroosin ahtauttaman sepelvaltimon tukkiva veritulppa. Osa tutkijoista kiisti Herricki teorian vedoten toiseen tutkimukseen, jossa vain alle kolmanneksella sydäninfarktiin kuolleista potilailla oli havaittu trombin aiheuttama sepelvaltomotukos. Kiista päättyi vasta vuonna 1980, jolloin M.R. deWoodin kykeni osoittamaan, että suurimmalta osalta potilaita löytyy valtimon tukkeava trombi, jos heidän sydämestään otetaan varjoaineröntgenkuva infarktin akuutissa vaiheessa.[30]

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. Kati Taskinen: Tilastokeskus - www.stat.fi. Viitattu 12.5.2021.
  2. K Malmberg: Hengenvaarallisen valtimotaudin oireet voivat olla salakavalat – Lääkäri kertoo merkeistä, joita moni ei yhdistä sairauteen Helsingin Sanomat. 17.12.2019. Viitattu 19.12.2019.
  3. Miksi yhä varoitetaan rasvan vaaroista? Suomalaiset hylkäävät viralliset ravintosuositukset Suomenkuvalehti.fi. 2.11.2011. Viitattu 12.11.2020.
  4. Sydän- ja verisuonitaudit 10.3.2015. THL. Viitattu 18.10.2016.
  5. Paul N. Hopkins: Molecular Biology of Atherosclerosis. Physiological Reviews, 1.7.2013, 93. vsk, nro 3, s. 1317–1542. American Physiological Society. PubMed:23899566. doi:10.1152/physrev.00004.2012. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 9.1.2021. englanniksi
  6. a b Salim Yusuf, Steven Hawken, Stephanie Ôunpuu, Tony Dans, Alvaro Avezum, Fernando Lanas: Effect of potentially modifiable risk factors associated with myocardial infarction in 52 countries (the INTERHEART study): case-control study. The Lancet, 11.9.2004, nro 9438, s. 937–952. PubMed:15364185. doi:10.1016/S0140-6736(04)17018-9. ISSN 0140-6736. Artikkelin verkkoversio. English
  7. a b Andrew O. Agbaje: Increasing lipids with risk of worsening cardiac damage in 1595 adolescents: A 7-year longitudinal and mediation study. Atherosclerosis 2023. https://www.atherosclerosis-journal.com/article/S0021-9150(23)05361-3/fulltext
  8. HUSlab. Tutkimusohjekirja. Viitattu 22.1.2020. https://huslab.fi/ohjekirja/20705.html
  9. Tuore tutkimus: Yleisesti käytetyt kolesterolimittaukset eivät ennustakaan sydänkohtausriskiä | Mellakka Helsinki www.sttinfo.fi. Viitattu 26.2.2020.
  10. Deepak L. Bhatt, M. D. M.P.H: What is non-HDL cholesterol? Harvard Health. 1.11.2022. Viitattu 28.3.2024. (englanniksi)
  11. Understand How Oxidized LDL Cholesterol Affects the Body Verywell Health. Viitattu 24.2.2020. (englanniksi)
  12. Ikezaki Hiroaki, Lim Elise, Cupples L. Adrienne, Liu Ching‐Ti, Asztalos Bela F., Schaefer Ernst J.: Small Dense Low‐Density Lipoprotein Cholesterol Is the Most Atherogenic Lipoprotein Parameter in the Prospective Framingham Offspring Study. Journal of the American Heart Association, 2.3.2021, nro 5, s. e019140. doi:10.1161/JAHA.120.019140. Artikkelin verkkoversio.
  13. Yhtyneet Medix Laboratoriot www.yml.fi. Viitattu 11.7.2023. (englanniksi)
  14. Sydän- ja diabetesriskitesti www.mehilainen.fi. Viitattu 25.12.2020.
  15. Hapettunut LDL-kolesteroli (10069 S –LDLox) – SYNLAB | laboratorio www2.synlab.fi. Arkistoitu 23.9.2020. Viitattu 11.8.2020.
  16. Low-Carbohydrate-Diet Score and the Risk of Coronary Heart Disease in Women. vertaisarvioitu tieteellinen artikkeli, November 9, 2006. The new england journal of medicine.
  17. a b H. C. Gerstein, S. Islam, S. Anand, W. Almahmeed, A. Damasceno, A. Dans, C. C. Lang, M. A. Luna, M. McQueen, S. Rangarajan, A. Rosengren, X. Wang, S. Yusuf: Dysglycaemia and the risk of acute myocardial infarction in multiple ethnic groups: an analysis of 15,780 patients from the INTERHEART study. Diabetologia, 1.12.2010, 53. vsk, nro 12, s. 2509–2517. doi:10.1007/s00125-010-1871-0. ISSN 1432-0428. Artikkelin verkkoversio. en
  18. David J.A. Jenkins, Mahshid Dehghan, Andrew Mente, Shrikant I. Bangdiwala, Sumathy Rangarajan, Kristie Srichaikul, Viswanathan Mohan, Alvaro Avezum, Rafael Díaz, Annika Rosengren, Fernando Lanas, Patricio Lopez-Jaramillo, Wei Li, Aytekin Oguz, Rasha Khatib, Paul Poirier, Noushin Mohammadifard, Andrea Pepe, Khalid F. Alhabib, Jephat Chifamba, Afzal Hussein Yusufali, Romaina Iqbal, Karen Yeates, Khalid Yusoff, Noorhassim Ismail, Koon Teo, Sumathi Swaminathan, Xiaoyun Liu, Katarzyna Zatońska, Rita Yusuf, Salim Yusuf: Glycemic Index, Glycemic Load, and Cardiovascular Disease and Mortality. New England Journal of Medicine, 8.4.2021, 384. vsk, nro 14, s. 1312–1322. doi:10.1056/NEJMoa2007123. ISSN 0028-4793. Artikkelin verkkoversio. en
  19. Mistä herkkä CRP-tutkimus kertoo? (päivitetty 2020) Puhti. 21.6.2018. Viitattu 7.8.2020.
  20. Hubert Kolb, Kerstin Kempf, Martin Röhling, Stephan Martin: Insulin: too much of a good thing is bad. BMC Medicine, 21.8.2020, 18. vsk, nro 1, s. 224. PubMed:32819363. doi:10.1186/s12916-020-01688-6. ISSN 1741-7015. Artikkelin verkkoversio.
  21. Sleep Gap Increases Premature Death Risk in Low Income Communities www.colorlines.com. 9.8.2021. Viitattu 18.5.2022. (englanniksi)
  22. a b R Hajar: risk factors for coronary artery disease: historical perspectives. Heart View, 2017, 18. vsk, nro 3, s. 109–114. PubMed:29184622. doi:10.4103/HEARTVIEWS.HEARTVIEWS_106_17. ISSN 1995-705X. Artikkelin verkkoversio.
  23. Auttaako antioksidantti? Hyvä Terveys. 20.3.2013. Viitattu 15.7.2022.
  24. Sacks FM, Lichtenstein AH, Wu JH, Appel LJ, Creager MA, Kris-Etherton PM, Miller M, Rimm EB, Rudel LL, Robinson JG, Stone NJ, Van Horn LV: Dietary Fats and Cardiovascular Disease: A Presidential Advisory From the American Heart Association. Circulation, 2017-6-15, nro 136.
  25. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät ja ehkäisy 8.4.2016. THL. Viitattu 18.10.2016.
  26. A Buitrago-Lopez et al: Chocolate consumption and cardiometabolic disorders: systematic review and meta-analysis. BMJ, 2011, 343. vsk. PubMed:21875885. doi:10.1136/bmj.d4488. ISSN 0959-8138. Artikkelin verkkoversio.
  27. L Hooper et al: Effects of chocolate, cocoa, and flavan-3-ols on cardiovascular health: a systematic review and meta-analysis of randomized trials. The American Journal of Clinical Nutrition, 2012, 95. vsk, nro 3, s. 740–751. doi:10.3945/ajcn.111.023457. ISSN 0002-9165. Artikkelin verkkoversio.
  28. K Kukkonen-Harjula: Liikunta ja kohonnut verenpaine terveyskirjasto.fi. 21.5.2018. Viitattu 19.12.2019.
  29. Sydän- ja verisuonitautien hoito 26.9.2014. THL. Viitattu 18.10.2016.
  30. KARDIOLOGIA JA SYDÄNKIRURGIA SUOMESSA. SUOMEN KARDIOLOGINEN SEURA 1998. https://www.fincardio.fi/site/assets/files/1382/sks_30vuotis_historiikki.pdf

Aiheesta muualla muokkaa