Sydän- ja verisuonitauti

Sydän- ja verisuonitaudit ovat laaja joukko sairauksia, jotka syntyvät useilla eri mekanismeilla. Osa verisuonitaudeista, kuten ateroskleroosi, ovat hyvin yleisiä. Osa, kuten vaskuliitit, ovat taas harvinaisia sairauksia.

Sydän- ja verisuonitaudit ovat vähentyneet merkittävästi Suomessa viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana, mutta aiheuttavat silti edelleen lähes puolet työikäisten kuolemista.[1]

Alla on lueteltuna eräitä näistä sairauksista. Luettelo ei ole täydellinen.

Riskitekijät ja hoitoMuokkaa

Sydän- ja verisuonitautien suurimmat riskitekijät ovat korkea verenpaine, veren korkeat kolesterolitasot, tupakointi, diabetes, liikalihavuus, liikkumaton elämäntapa, epäterveellinen ruokavalio ja stressi. Kolesterolin vaikutus sydän- ja verisuonitaudin riskiin riippuu kuitenkin siitä onko kyseessä HDL- vai LDL-kolesteroli. Veren kohonnut "hyvän" HDL-kolesterolin pitoisuus pienentää riskiä sairastua sydäntautiin ja alhainen HDL-kolesterolipitoisuus suurentaa riskiä.[3]

Ruokavalion osalta sairastumisriskiin vaikuttavat esimerkiksi ravinnon rasvapitoisuus ja ravintorasvan laatu. Sairastumisriski kohoaa lisäksi iän myötä. Miehillä on naisia korkeampi riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin.[4] Myös perinnöllinen alttius lisää riskiä.[3]

Sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä kiinnitetään huomiota erityisesti elintapoihin. Säännöllinen liikunta laskee sekä veren ylä- että alapainetta jopa neljä yksikköä eli lähes saman verran kuin yksi verenpainelääke. Liikunnan, ravitsemusmuutosten ja alkoholin liikakäytön välttämisen yhdistelmä voi pitää lievästi kohonneen verenpaineen niin hyvin kurissa, ettei verenpainelääkkeitä tarvita lainkaan.[5] Verenpaineen nousua voi välttää myös vähentämällä ylipainoa sekä suolan käyttöä.[4]

Kohonnutta verenpainetta ja kolesterolia voidaan myös hoitaa lääkkeillä.[6]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. K Malmberg: Hengenvaarallisen valtimotaudin oireet voivat olla salakavalat – Lääkäri kertoo merkeistä, joita moni ei yhdistä sairauteen Helsingin Sanomat. 17.12.2019. Viitattu 19.12.2019.
  2. Sydän- ja verisuonitaudit 10.3.2015. THL. Viitattu 18.10.2016.
  3. a b R Hajar: risk factors for coronary artery disease: historical perspectives. Heart View, 2017, 18. vsk, nro 3, s. 109–114. PubMed:29184622. doi:10.4103/HEARTVIEWS.HEARTVIEWS_106_17. ISSN 1995-705X. Artikkelin verkkoversio.
  4. a b Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät ja ehkäisy 8.4.2016. THL. Viitattu 18.10.2016.
  5. K Kukkonen-Harjula: Liikunta ja kohonnut verenpaine terveyskirjasto.fi. 21.5.2018. Viitattu 19.12.2019.
  6. Sydän- ja verisuonitautien hoito 26.9.2014. THL. Viitattu 18.10.2016.