Vaasan läänin eteläinen vaalipiiri
Vaasan läänin eteläinen vaalipiiri oli Suomen eduskuntavaalien vaalipiiri, joka käsitti Vaasan läänin eteläosan.
| Vaasan läänin eteläinen vaalipiiri | |
|---|---|
|
|
|
| Käytössä | 1907–1962 |
| Kansanedustajia | 10–12 |
Vaalipiiriin kuuluneet kunnat olivat Bergö, Björköby, Ilmajoki, Isojoki, Jalasjärvi, Jurva, Karijoki, Kaskinen, Kauhajoki, Koivulahti, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Kurikka, Laihia, Lapväärtti, Maalahti, Mustasaari, Nurmo (siirretty Vaasan läänin pohjoisesta vaalipiiristä 1952), Närpiö, Peräseinäjoki, Petolahti, Pirttikylä, Raippaluoto, Seinäjoki, Seinäjoen maalaiskunta (liitetty Seinäjoen kauppalaan 1959), Siipyy, Sulva, Teuva, Tiukka, Vaasa, Vähäkyrö ja Ylimarkku.
Vuonna 1960 muodostettiin Keski-Suomen lääni, ja jäljelle jääneestä Vaasan läänistä muodostettiin yksi vaalipiiri.
Vaalipiirin kansanedustajat puolueittain muokkaa
| vaalit | paikat | ||||||
| RKP | Suom. Kok. |
SDP | ML | SSTP SKDL |
IKL | Muut | |
| 1907 | 6 | 4 | 1 | -- | 1a | ||
| 1908 | 6 | 4 | 2 | -- | |||
| 1909 | 6 | 4 | 1 | 1 | |||
| 1910 | 6 | 3 | 2 | 1 | |||
| 1911 | 6 | 3 | 2 | 1 | |||
| 1913 | 6 | 3 | 2 | 1 | |||
| 1916 | 5 | 3 | 3 | 1 | |||
| 1917 | 5 | 3 | 3 | 1 | |||
| 1919 | 5 | 2 | 2 | 3 | |||
| 1922 | 7 | 2 | -- | 2 | 1 | ||
| 1924 | 6 | 2 | 1 | 2 | 1 | ||
| 1927 | 6 | 2 | 1 | 2 | 1 | ||
| 1929 | 5 | 2 | 1 | 3 | 1 | ||
| 1930 | 5 | 3 | 1 | 3 | |||
| 1933 | 5 | 1 | 2 | 3 | 1 | ||
| 1936 | 5 | 1 | 2 | 3 | 1 | ||
| 1939 | 4 | 1 | 2 | 2 | 1 | ||
| 1945 | 3 | 2 | 1 | 2 | 2 | ||
| 1948 | 3 | 2 | 1 | 3 | 1 | ||
| 1951 | 3 | 2 | 1 | 3 | 1 | ||
| 1954 | 3 | 2 | 1 | 3 | 1 | ||
| 1958 | 3 | 2 | 1 | 2 | 2 | ||
| a Etelä-Pohjanmaan Nuorsuomalainen Maalaisliitto | |||||||
Vaasan läänin eteläisestä vaalipiiristä valittiin vaaleissa 1907–1936 kaksitoista ja vaaleista 1939 alkaen kymmenen kansanedustajaa. Vaalipiirin suurin puolue oli jokaisissa vaaleissa RKP. Ruotsalaiset saivat monissa vaaleissa puolet vaalipiirin paikoista ja parhaimmillaan (1922) enemmänkin. Eduskunnan alkuvuosina RKP:n pahin haastaja oli Suomalainen puolue. Sotien jälkeen Maalaisliitto kilpaili paikoista tasaväkisesti RKP:n kanssa.
Vasemmisto vei piirin paikoista parhaimmillaan kolme ja huonoimmillaan yhden. SDP jäi ilman edustajaa ainoastaan kerran; vaaleissa 1922, jolloin äärivasemmiston SSTP haastoi sen ja osoittautui vahvemmaksi. SSTP:n lakkauttamisen (1930) myötä SDP:n suosio kasvoi. Sotien jälkeen SKDL peittosi kannatuksessa sosiaalidemokraatit.
Nuorsuomalainen puolue ja sen perilliset (edistyspuolue ja kansanpuolue) eivät koskaan saaneet vaalipiiristä kansanedustajia. Ensimmäisissä vaaleissa eduskuntaan tosin nousi Santeri Alkio, joka edusti Etelä-Pohjanmaan Nuorsuomalaista Maalaisliittoa. EPNM oli vaaliliitossa nuorsuomalaisten kanssa, ja Alkio aloitti nuorsuomalaisten eduskuntaryhmässä, mutta ryhmä suuntautui pian yhteistyöhön Maalaisliiton kanssa ja yhdistyi siihen jo ennen vuoden 1908 vaaleja.