Suomen raitioliikenne
Suomen raitioliikenne on joissakin Suomen suurimmissa kaupungeissa toimiva raideliikennemuoto. Tällä hetkellä toimivaa raitioliikennettä on Helsingissä, Espoossa ja Tampereella. Suomessa on aiemmin ollut raitioliikennettä myös Turussa ja Viipurissa. Uusia raitiotiejärjestelmiä on suunnitteilla ainakin Vantaalle, Turkuun ja Ouluun.
Tietoja raitioliikenteestä muokkaa
| Kaupunki | Artikkeli | Käyttövoima | Ajanjakso | Raideleveys (mm) |
| Turku | Turun raitioliikenne | Hevosveto | 1890–1892 | 1435 |
| Sähkö | 1908–1972 | 1000 | ||
| Helsinki ja Espoo | Helsingin raitioliikenne | Hevosveto | 1891–1901 | |
| Sähkö | 1900– | |||
| Viipuri | Viipurin raitioliikenne | 1912–1939, 1943–1957 | ||
| Tampere | Tampereen raitioliikenne | 2021– | 1435 |
Nykyiset raitiotiet muokkaa
Helsingissä muokkaa
- Pääartikkeli: Helsingin raitioliikenne
Helsingissä hevosraitiovaunut liikennöivät vuosina 1891–1900. Sähköraitiovaunut ovat olleet käytössä Helsingissä vuodesta 1900 lähtien. Helsingin raitiotieverkon pituus on noin 38 kilometriä[1], ja järjestelmän raideleveys on 1 000 mm. Raitiovaunujen väri on keltavihreä, ja pikaraitiovaunujen sinivalkoinen.[2]
Vuosina 2019–2022 Helsinkiin ja Espooseen rakennettiin pikaraitiolinja Raide-Jokeri. Se aloitti liikennöinnin lokakuussa 2023, ja korvaa vähitellen runkobussilinjan 550.[3]
Tampereella muokkaa
- Pääartikkeli: Tampereen raitioliikenne
Tampereelle valmistui kaupunkiraitiotien ensimmäinen vaihe vuonna 2021 ja sen virallinen liikennöinti alkoi 9.8.2021. Ensimmäisen vaiheen pituus on noin 16 km, johon sisältyvät raitiotiet keskustasta Hervantaan sekä Tampereen yliopistolliselle sairaalalle. Rakenteilla olevalla toisella vaiheella rataa jatketaan keskustasta Lentävänniemeen Lielahden ja Hiedanrannan kautta.[4] Rakentaminen tapahtuu allianssimallilla[5]. Raideleveys on 1 435 mm[6], ja raitiovaunujen väri on tiilenpunainen[7].
Entiset raitiotiet muokkaa
Turussa muokkaa
- Pääartikkeli: Turun raitioliikenne
Turussa liikennöivät hevosraitiovaunut vuosina 1890–1892 ja sähköraitiovaunut vuosina 1908–1972. Hevosraitiotien raideleveys oli 1 435 mm ja sähköraitiotien 1 000 mm. Raitiovaunujen väri oli keltainen.
Turussa raitioliikenteestä luovuttiin vuonna 1972, jolloin viimeisenkin raitiolinjan korvasivat linja-autot. Argumentit raitiotietä vastaan liittyivät 1960-luvun näkemyksiin liikennemuodon vanhentuneisuudesta ja bussien korvaavuudesta. Bussit nähtiin uuden ajan tekniikkana ja raitiovaunut vanhanaikaisina. Turun päätöksen voi nähdä omalta osaltaan Tukholman hieman aikaisemmin tulleen lakkautuspäätöksen innoittamana ratkaisuna. 2000-luvulla asiaan on kuitenkin alettu suhtautua myönteisemmin, ja raitioliikenteen palauttamista tutkitaan. Turkuun on sittemmin suunniteltu pikaraitiotieverkostoa, jonka rakentaminen voi alkaa aikaisintaan 2020-luvulla.
Viipurissa muokkaa
- Pääartikkeli: Viipurin raitioliikenne
Viipurissa oli raitiovaunuja vuodesta 1912. Ne kulkivat alusta lähtien sähköllä. Neuvostoliitolle 1944 luovutetun Viipurin raitiovaunuliikenne lopetettiin vuonna 1957. Järjestelmän raideleveys oli 1 000 mm, ja raitiovaunujen väri oli kermanvalkoinen.
Muut radat muokkaa
Muutamia pääasiassa tavaraliikenteeseen käytettyjä suomalaisia kapearaiteisia rautateitä on kutsuttu "raitioteiksi". Näitä olivat muiden muassa Finlaysonin sähkörata ("Mansen ratikka") Tampereella, Kyröskosken sähkörautatie Hämeenkyrössä sekä Lohjan sähkörautatie.
Suunniteltuja uusia raitioteitä muokkaa
Pikaraitiotietä suunnitellaan tällä hetkellä Turkuun[8], Ouluun ja Vantaalle. Uuden Oulun yleiskaavaehdotuksessa on laadittu suunnitelmia mahdollista raideliikennettä silmälläpitäen. Yleiskaavaehdotuksen tähtäimessä olisi Oulun kehitys pitkällä aikavälillä, mikäli vuoteen 2050 mennessä Oulussa olisi 260 000 asukasta ja 35 000 uutta työpaikkaa.[9]
Jyväskylän, Lahden ja Kuopion uutisoitiin selvittävän duoraitioliikenteen mahdollisuuksia vuonna 2018. Jyväskylässä selvitykseen osallistuvat myös Äänekoski, Laukaa ja Muurame.[10] Lahdessa Heinola ja Orimattila[11] sekä Kuopiossa Suonenjoki, Siilinjärvi, Lapinlahti ja Iisalmi.[12] Duoraitiovaunut liikennöisivät yleisen liikenteen rautatieverkolla sekä kaupunkikeskustojen raitioteillä.
Lähteet muokkaa
- ↑ http://www.hel.fi/www/hkl/fi/raitiovaunulla/radat-ja-varikot/
- ↑ Tältä näyttää tulevaisuuden ratikka, joka kiitää Raide-Jokerin ja Kruunusiltojen kiskoilla Helsingin Sanomat. Viitattu 21.10.2023.
- ↑ Uusi pikaratikka aloitti liikenteen – Videokooste näyttää koko matkan Otaniemestä Itäkeskukseen Helsingin Sanomat. Viitattu 21.10.2023.
- ↑ Tampere ja yrityskumppanit allekirjoittivat sopimuksen raitiotiehankkeesta iltalehti.fi. Viitattu 30.11.2016.
- ↑ Tampereen raitiotie hankitaan allianssimallilla Tampereen kaupunki. 10.11.2014. Viitattu 6.3.2016.
- ↑ Vaunujen tekniset tiedot Tampereen Ratikka. Viitattu 17.2.2020.
- ↑ Tamperelaiset valitsivat punaisen raitiovaunun tampere.fi. Viitattu 1.10.2018.
- ↑ Pikaraitiotievaihtoehdon väliraportti valmis 16.12.2008. Turun kaupunki. Viitattu 19.8.2010. [vanhentunut linkki]
- ↑ "Uuden Oulun Yleiskaavaehdotus: ratikka lentokentälle, lähijuna Muhokselle 4.8.2015. Kaleva. Viitattu 13.3.2016.
- ↑ Satu Kakkori, Eeva Salminen: Ratikka myös Jyväskylään? Kaupunki tilaa laajan raitiotieselvityksen konsulttiyhtiöltä KSML.fi – Keskisuomalainen. Viitattu 14.1.2019.
- ↑ Vili Uuskallio, Marjaana Lahola: Heinolan ja Orimattilan radoille raitiojunia? Lahdessa kartoitetaan edellytyksiä rakentaa raitiotietä ESS.fi. 8.11.2018. Viitattu 14.1.2019.
- ↑ Suomeen uusi ratikkakaupunki? – Kuopio selvittää raitioliikennettä Pohjois-Savoon Yle Uutiset. Viitattu 14.1.2019.
| Nykyiset raitiotiet | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Rakenteilla olevat raitiotiet | |||||
| Entiset raitiotiet | |||||
| Suunnitellut raitiotiet | |||||
| Raitiotiekalusto |
| ||||
| Varikot |