Kankaistenjärvi

järvi Janakkalan ja Hämeenlinnan rajalla

Kankaistenjärvi [2][1] on Kanta-Hämeessä Janakkalan ja Hämeenlinnan Kankaisissa sijaitseva järvi.[2][1]

Kankaistenjärvi
Valtiot Suomi
Maakunnat Kanta-Hämeen maakunta
Koordinaatit 61°01′16″N, 24°38′45″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Kokemäenjoen vesistö (35)
Valuma-alue Vanajanselän alue‎ (35.23)
Laskuoja Myllyoja [1]
Järvinumero 35.236.1.003
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 111,6 mView and modify data on Wikidata
Rantaviiva 15,0236 km [2]
Pinta-ala 2,78877 km2View and modify data on Wikidata
Tilavuus 0,0159569 km³ [2]
Keskisyvyys 5,72 m [2]
Suurin syvyys 17,81 m [2]
Saaria 7 [2]
Kartta
Kankaistenjärvi

Maantietoa muokkaa

Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä Vanajaveden–Pyhäjärven alueen Vanajanselän alueella. Alueen kolmannen jakovaihe on Katumajärven valuma-alue, johon järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 111,6 metriä meren pinnan yläpuolella. Siihen laskee vain alle 10 lyhyttä ojaa, mikä johtuu järveä kiertävistä korkeista mäistä. Järven laskuoja lähtee järven eteläosan Tiheenlahdesta ja virtaa pääosin länteen ja laskee Matkolammin läpi kuljettuaan Katumajärveen. Järven pinta-ala on 279 hehtaaria. Koska järvi on luodattu, on voitu määrittää järven tilavuus. Järvessä on vettä 15,96 miljoonaa kuutiometriä, jolloin veden keskisyvyydeksi tulee 5,7 metriä. Järvessä on selän itäpuolella järven pituussuuntaa seuraava yli 10-metrinen syvänne, jonka eteläpäässä sijaitsee jäätien alla ja Kivikarin edustalla järven syvin kohta. Siellä järvi on 17,8 metriä syvää. Järvessä on 7 saarta, joista Kivikari, Parooninsaari, Mustikkasaari ja Silkansaari ovat huomattavimmat. Muut saaret ovat luotomaisen pieniä. Järvi on 3,7 kilometriä pitkä, 1,2 kilometriä leveä ja sen rantaviivan pituus on 15,0 kilometriä. Eteläpuolen rannat ovat jyrkkiä, mutta pohjoispuolen rannat ovat melko matalia. Peltoja löytyy vain Kankaisten kylän puolelta sekä järven pohjoispäästä. Järven rantojen lähellä on sijainnut muutama maatila, mutta nykyään rannoille rakennetut yli 100 vapaa-ajan asuntoa vaikuttavat järveen eniten. Kuntien välinen raja ylittää järven eteläpäästä kohti pohjoispäätä, mutta sitten raja kääntyy pohjoisessa itään ennen Tervasaaren niemeä. Yli puolet järvestä kuuluu Janakkalan puolelle. Valtatie 10 kiertää järven sen pohjoispään ohitse.[2][1][3]

Historiaa muokkaa

Vuoden 1855−1856 Kalmbergin kartastossa järven nimi kirjoitettiin "Kangasten järvi" ja sen länsipuolen kylän nimi oli ”Kangais”. Kartan värityksen mukaan järven rantoja oli raivattu niityiksi tai pelloiksi, mutta Randalan torppaa lukuun ottamatta järvi oli autio. Myös tässä kartassa Tervasaari oli niemi. Valtatien 10 edeltäjä kulki järven pohjoispään ohitse.[4]

Vuoden 1962 peruskartan mukaan kunnanraja ylitti järven päästä päähän suorana jakaen järven kahtia. Vain Tervasaaren takana, Rantalassa ja Kankaisten kylän kohdalla oli muutama mökki. Vuoden 1976 kartassa metsiin oli rakennettu metsäteitä ja samalla oli järven rannoille tuotu tien haaroja. Mökkejä oli rakennettu paljon uusien teiden myötä.[5][6][7][8]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d Kankaistenjärvi, Janakkala (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
  2. a b c d e f g h Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 16.2.2017.
  3. Kankaistenjärvi, Janakkala (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
  4. Kalmbergin kartasto: Koottu kartasto, suoraan: kartalle (fc20050772.jpg), 1855–1856
  5. Peruskartta 1:20 000. 2131 12 Harviala. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1962. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 16.2.2017)
  6. Peruskartta 1:20 000. 2131 12 Harviala. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1976. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 16.2.2017)
  7. Peruskartta 1:20 000. 2131 12 Harviala. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1982. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 16.2.2017)
  8. Peruskartta 1:20 000. 2131 12 Harviala. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1989. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 16.2.2017)