Yleisurheilun Suomi–Ruotsi-maaottelu

Suomi–Ruotsi-maaottelu eli Ruotsi-ottelu on vuosittainen Ruotsin ja Suomen joukkueiden välillä käytävä yleisurheilumaaottelu, joka sisältää naisten, miesten, nuorten, A-poikien ja A-tyttöjen kilpailusarjat. Vuonna 1925 ensimmäisen kerran järjestetty maaottelu on 2000-luvulla mahdollisesti ainoa säännöllisesti järjestetty kahden maan välinen yleisurheilukilpailu. Suomessa sitä kutsutaan yleisesti nimellä Ruotsi-ottelu ja Ruotsissa vastaavasti nimellä Finnkampen. Suomenruotsalaiset puolestaan käyttävät nimitystä Sverigekampen.

Maaottelu 2013 Tukholmassa.

Joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta maaottelu on pidetty vuorovuosin kummassakin maassa. Suomessa kilpailupaikkana on perinteisesti ollut Helsingin Olympiastadion ja Ruotsissa Tukholman Olympiastadion. Vuodesta 1999 vuoteen 2012 maaottelu järjestettiin Ruotsissa Göteborgin Ullevilla, kunnes vuonna 2013 palattiin jälleen Tukholmaan. Helsingin Olympiastadionin korjaustöiden vuoksi Suomessa maaottelut pidettiin vuosina 2016–2020 Tampereella Ratinan stadionilla.

Historia

Ensimmäinen Suomi–Ruotsi-yleisurheilumaaottelu pidettiin 5.– 6. syyskuuta 1925 Helsingin Eläintarhan kentällä. Tuolloin siihen osallistuivat vain miehet. Maaottelua käytiin kahden vuoden välein aina vuoteen 1931, jolloin 800 metrin juoksussa urheilijoiden välinen käsirysy johti hylkäämisiin. Seuraava maaotteluvuosi oli vasta 1939. Mahdollinen syy muodostuneeseen taukoon oli Paavo Nurmen julistaminen kilpailukelvottomaksi kansainvälisiin yleisurheilukilpailuihin. Kansainvälisen urheiluliiton neuvoston (s.o. hallituksen) ruotsalainen puheenjohtaja J.Sigfrid Edström ajoi omatoimisesti ja kansainvälisen urheiluliiton säännöistä tukea saamatta päätöksen Nurmen osallistumisen kieltämisestä Los Angelesin Olympialaisissa IAAF:n hallituksen kokouksessa Suomen urheiluliittoa ja Nurmea kuulematta 3.4. ja 30.7. 1932. Säännöt urheilijan diskvalifioimiseksi tehtiin vasta olympialaisten jälkeen Kansainvälisen urheiluliiton (IAAF) kongressissa (yleiskokouksessa), jossa Edström ja neuvoston sihteeri Bo Ekelund edustivat Ruotsia. Ilmianto Nurmen osallistumiskieltoon tuli Amerikan urheiluliiton pj:lta (Avery Brundake). Suomen urheiluliiton puheenjohtaja Kekkonen kertoi tämän tapauksen seurauksena maiden välisen yleisurheilusuhteiden tulleen katkeamispisteeseen. Suomalaisten katkeruutta lisäsi Nurmen tapauksessa vielä tietoisuus Nurmen erinomaisesta menestysmahdollisuudesta Olympiamaratonilla, koska Nurmi oli juossut kesäkuun lopussa lyhyen maratonin maailmanennätyksen. Vuoden 1940 maaotteluun osallistui kolmantena maana Saksa, mutta tämän jälkeen vuosien 1941–1944 ottelut jouduttiin sodan vuoksi perumaan. Vuosittain käytävä maaotteluperinne alkoi vuonna 1945, joskin miesten maaotteluja ei ollut vuosina 1949 ja 1952. Naiset osallistuivat maaotteluun ensimmäisen kerran v. 1951. A-poikien ja A-tyttöjen Suomi-Ruotsi -maaottelut aloitettiin v. 1970.

Kannustus

Rehtiin yleisurheilumaaotteluun ovat perinteisesti kuuluneet reippaat kannustushuudot molempien maiden osalta. Esimerkit 1930-luvulta suomalaisen huutosakin toimesta:

   Hakkaa päälle Suomen poika, naapurit ei meitä voita.
   Kiitos pojat, eilisestä. Tänään ei nyt Ruotsi kestä.

tai

   Tehkää päivän suuri työ,
   ettei Ruotsi meitä lyö.
   Sisu luja, tahto suuri,
   siinä Suomen suojamuuri.

ja vastaavasti ruotsalaisen huutosakin toimesta:

   Hejaa Sverige, ni springa,
   vi ska hurra, vi ska vinna.

Kilpailulajit (aikuisten maaottelut)

100 metrin juoksu 200 metrin juoksu 400 metrin juoksu 800 metrin juoksu 1 500 metrin juoksu 3000 metrin juoksu 5 000 metrin juoksu 10 000 metrin juoksu

1 000 metrin viesti (vuosina 1925–1931, 1945–1947) 4 × 100 metrin viestijuoksu 4 × 400 metrin viestijuoksu 80 m aitajuoksu/100 m aitajuoksu/110 m aitajuoksu 400 m aitajuoksu 3000 metrin estejuoksu

Korkeushyppy Seiväshyppy Pituushyppy Kolmiloikka Kuulantyöntö Kiekonheitto Moukarinheitto Keihäänheitto

5 000 metrin kävely/ 10 000 metrin kävely

Nykyään kussakin lajissa aikuisten maaotteluissa kumpaakin maata edustaa kolme urheilijaa. Lajeista jaetaan pisteitä urheilijoille sen mukaan, miten he sijoittuvat, ensimmäiselle 7, toiselle 5, kolmannelle 4, neljännelle 3, viidennelle 2 ja kuudennelle 1. Viesteissä voittaja saa 5 pistettä ja toiseksi tullut 2 pistettä. Ilman tulosta jääneille ei pisteitä jaeta. Tasatuloksen sattuessa jaetun sijan ja jakamatta jääneiden sijojen pisteet jaetaan tasan, esimerkiksi jos neljänneksi sijoittuu kolme kilpailijaa, saa kukin 2 pistettä.

Kävelyjä ei oteta mukaan maaottelupisteitä laskettaessa vaan maiden välillä käydään erillinen kävelymaaottelu.

Tulokset

Vuosi	Sijainti	Miesten voittaja	Tulos	Naisten voittaja	Tulos
1925	Helsinki	Suomi	99–85	-	-
1927	Tukholma	Ruotsi	98–86	-	-
1929	Helsinki	Ruotsi	93–90	-	-
1931	Tukholma	Suomi	104–76	-	-
1939	Tukholma	Suomi	112–102 A	-	-
1939b	Helsinki	Suomi	113–101 B	-	-
1940	Helsinki	Ruotsi	111–103 A	-	-
1940b	Helsinki	Ruotsi	114,5-99,5 B	-	-
1945	Tukholma	Ruotsi	105–79	-	-
1946	Helsinki	Ruotsi	114,5–68,5	-	-
1947	Göteborg	Ruotsi	106–78	-	-
1948	Helsinki	Ruotsi	138–76	-	-
1950	Tukholma	Ruotsi	123–88	-	-
1951	Helsinki	Suomi	216–194	Ruotsi	51–41	Göteborg	1951n
1952		-	-	Ruotsi	54-42	Kööpenhamina	1952n
1953	Tukholma	Ruotsi	217–193	Ruotsi	58–48	Jyväskylä	1953n
1954	Helsinki	Suomi	207–202	Ruotsi	64–42	Eskilstuna	1954n
1955	Tukholma	Suomi	213–196	Ruotsi	58–48	Valkeakoski	1955n
1956	Helsinki	Suomi	209–201	Ruotsi	62-45	Borås	1956n
1957	Tukholma	Suomi	208–201	Ruotsi	64–42	Lahti	1957n
1958	Helsinki	Suomi	232–177	Ruotsi	66–51	Jönköping	1958n
1959	Göteborg	Suomi	209–200	Ruotsi	64–53	Vammala	1959n
1960	Helsinki	Suomi	216–194	Ruotsi	67-50	Linköping	1960n
1961	Tukholma	Suomi	220,5–189,5	Ruotsi	68,5–48,5	Kouvola	1961n
1962	Helsinki	Suomi	219–190 A	Ruotsi	70-48	Värnamo	1962n
1962k	Karlsham	Suomi	120-94 B	-	-
1963	Tukholma	Suomi	220–190	Suomi	61-57	Pietarsaari	1963n
1964	Helsinki	Suomi	210,5–199,5	Ruotsi	64–53	Helsinki	1964n
1965	Tukholma	Ruotsi	210–200	Ruotsi	65–52	Tukholma	1965n
1966	Helsinki	Ruotsi	208,5–199,5	Ruotsi	62–55	Helsinki	1966n
1967	Tukholma	Ruotsi	212–198	Ruotsi	66–51	Tukholma	1967n
1968	Helsinki	Suomi	208,5–199,5	Ruotsi	64–52	Helsinki	1968n
1969	Tukholma	Ruotsi	212,5–195,5	Ruotsi	75–60	Tukholma	1969n
1970	Helsinki	Suomi	227–182	Ruotsi	82–53	Helsinki	1970n
1971	Göteborg	Suomi	224–183	Ruotsi	71–64	Göteborg	1971n
1972	Helsinki	Suomi	236,5–173,5	Suomi	73–60	Helsinki	1972n
1973	Tukholma	Suomi	223–187	Suomi	77–69	Tukholma	1973n
1974	Helsinki	Suomi	207–200	Suomi	75–60
1975	Tukholma	Suomi	214–191	Suomi	94–62
1976	Helsinki	Suomi	223–187	Suomi	91–66
1977	Tukholma	Suomi	221-188	Suomi	86–69
1978	Helsinki	Suomi	240–168	Suomi	85–72
1979	Tukholma	Suomi	214–194	Suomi	80–77
1980	Helsinki	Suomi	232–178	Ruotsi	79–78
1981	Tukholma	Suomi	214–196	Ruotsi	81–75
1982	Helsinki	Suomi	215–193	Ruotsi	79–78
1983	Tukholma	Suomi	234–176	Ruotsi	83–74
1984	Helsinki	Suomi	216–193	Suomi	155–145
1985	Tukholma	Ruotsi	219–185	Ruotsi	166–156
1986	Helsinki	Ruotsi	210,5–198,5	Ruotsi	184–138
1987	Tukholma	Suomi	210,5–197,5	Suomi	165–157
1988	Helsinki	Suomi	229,5–180,5	Suomi	170–150
1989	Tukholma	Ruotsi	213–197	Suomi	184–138
1990	Helsinki	Suomi	217–193	Suomi	182–140
1991	Tukholma	Ruotsi	226–183	Suomi	197–147
1992	Helsinki	Ruotsi	198–187	Suomi	195–149
1993	Tukholma	Ruotsi	215–192	Suomi	198–144
1994	Tukholma	Ruotsi	219–190	Suomi	174–170
1995	Helsinki	Suomi	213–196	Suomi	196–146
1996	Helsinki	Ruotsi	205,5–202,5	Suomi	215–173
1997	Tukholma	Suomi	207,5–198,5	Suomi	223–165
1998	Helsinki	Suomi	206–200	Suomi	210–178
1999	Göteborg	Ruotsi	210–198	Suomi	212–175
2000	Helsinki	Ruotsi	216–194	Suomi	219–191
2001	Göteborg	Ruotsi	218–185	Ruotsi	213–197
2002	Helsinki	Suomi	223–187	Ruotsi	215,5–192,5
2003	Helsinki	Suomi	205–203	Ruotsi	208,5–201,5
2004	Göteborg	Ruotsi	217–191	Ruotsi	228,5–178,5
2005	Göteborg	Suomi	212–197	Ruotsi	230–179
2006	Helsinki	Suomi	204–201	Ruotsi	226–183
2007	Göteborg	Suomi	203–199	Ruotsi	219–189
2008	Helsinki	Suomi	215–193	Ruotsi	209,5–197,5
2009	Göteborg	Ruotsi	208–200	Ruotsi	213–197
2010	Helsinki	Suomi	214–195	Ruotsi	226–182
2011	Helsinki	Suomi	206–194	Ruotsi	225–182
2012	Göteborg	Ruotsi	220–187	Suomi	223–187
2013	Tukholma	Ruotsi	235–173	Ruotsi	215–195
2014	Helsinki	Ruotsi	216–193	Ruotsi	206–204
2015	Tukholma	Ruotsi	231–179	Suomi	213,5–193,5
2016	Tampere	Ruotsi	210–200	Ruotsi	213–197
2017	Tukholma	Ruotsi	216–188	Ruotsi	232,5–177,5
2018	Tampere	Suomi	206–202	Ruotsi	216–194
2019	Tukholma	Ruotsi	228–161	Ruotsi	217,5 –192,5
2020	Tampere	Ruotsi	206–201	Ruotsi	221 –186
Yht.		Suomi 46–34 Ruotsi		Suomi 25–45 Ruotsi

Muuta

Juha Vainio on tehnyt maaotteluja parodioivan huumorikappaleen ”Suomi–Ruotsi”. Kappaleen humoristisuus perustuu siihen, että Vainio on tarkoituksella tehnyt tekstit niin, etteivät ne rimmaa, esimerkiksi Hakkaa päälle meidän Jaska, Ruotsi on taas täysin lyöty!.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Yleisurheilun Suomi–Ruotsi-maaottelu Wikimedia Commonsissa

• http://www.ruotsiottelu.fi/
• http://www.finnkampen.se/ (ruotsiksi)
• Finnkamp för finnkamp (ruotsiksi)
• Tönimistä ja pisterohmuja – yleisurheilun Ruotsi-ottelun tarina YLE Elävä arkisto