Avaa päävalikko

Yleisurheilun Suomi–Ruotsi-maaottelu

(Ohjattu sivulta Suomi–Ruotsi-maaottelu)
Maaottelu 2013 Tukholmassa.

Suomi–Ruotsi-maaottelu eli Ruotsi-ottelu on vuosittainen Ruotsin ja Suomen joukkueiden välillä käytävä yleisurheilumaaottelu, joka sisältää naisten, miesten, poikien ja tyttöjen kilpailusarjat. Vuonna 1925 ensimmäisen kerran järjestetty maaottelu on 1980-luvun jälkipuoliskolta asti ollut maailman ainoa vuosittainen kahden maan välinen yleisurheilukilpailu.lähde? Suomessa sitä kutsutaan yleisesti nimellä Ruotsi-ottelu ja Ruotsissa vastaavasti nimellä Finnkampen. Suomenruotsalaiset puolestaan käyttävät nimitystä Sverigekampen.

Joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta maaottelu on pidetty vuorovuosin kummassakin maassa. Suomessa kilpailupaikkana on perinteisesti ollut Helsingin Olympiastadion ja Ruotsissa Tukholman Olympiastadion. Vuodesta 1999 vuoteen 2012 maaottelu järjestettiin Ruotsissa Göteborgin Ullevilla, kunnes vuonna 2013 palattiin jälleen Tukholmaan. Helsingin Olympiastadionin korjaustöiden vuoksi vuoden 2016 ja 2018 maaottelut pidettiin Tampereella Ratinan stadionilla.

HistoriaMuokkaa

Ensimmäinen Suomi–Ruotsi-yleisurheilumaaottelu pidettiin 5.– 6. syyskuuta 1925 Helsingin Eläintarhan kentällä. Tuolloin siihen osallistuivat vain miehet. Maaottelua käytiin kahden vuoden välein aina vuoteen 1931, jolloin 800 metrin juoksussa urheilijoiden välinen käsirysy johti hylkäämisiin. Seuraava maaotteluvuosi oli vasta 1939. Mahdollinen syy muodostuneeseen taukoon oli Paavo Nurmen julistaminen kilpailukelvottomaksi kansainvälisiin yleisurheilukilpailuihin. Kansainvälisen urheiluliiton neuvoston (s.o. hallituksen) ruotsalainen puheenjohtaja J.Sigfrid Edström ajoi omatoimisesti ja kansainvälisen urheiluliiton säännöistä tukea saamatta päätöksen Nurmen osallistumisen kieltämisestä Los Angelesin Olympialaisissa IAAF:n hallituksen kokouksessa Suomen urheiluliittoa ja Nurmea kuulematta 3.4. ja 30.7. 1932. Säännöt urheilijan diskvalifioimiseksi tehtiin vasta olympialaisten jälkeen Kansainvälisen urheiluliiton (IAAF) kongressissa (yleiskokouksessa), jossa Edström ja neuvoston sihteeri Bo Ekelund edustivat Ruotsia. Ilmianto Nurmen osallistumiskieltoon tuli Amerikan urheiluliiton pj:lta (Avery Brundake) (8.- 9.9. 1932 HS). Suomen urheiluliiton puheenjohtaja Kekkonen kertoi tämän tapauksen seurauksena maiden välisen yleisurheilusuhteiden tulleen katkeamispisteeseen (5.9.1932 HS). Suomalaisten katkeruutta lisäsi Nurmen tapauksessa vielä tietoisuus Nurmen erinomaisesta menestysmahdollisuudesta Olympiamaratonilla, koska Nurmi oli juossut kesäkuun lopussa lyhyen maratonin maailmanennätyksen. Vuoden 1940 maaotteluun osallistui kolmantena maana Saksa,[1] mutta tämän jälkeen vuosien 1941–1944 ottelut jouduttiin sodan vuoksi perumaan. Nykyinen vuosittainen maaotteluperinne alkoi lopulta vuonna 1945, ja naiset tulivat mukaan 1951.

KannustusMuokkaa

Rehtiin yleisurheilumaaotteluun ovat perinteisesti kuuluneet reippaat kannustushuudot molempien maiden osalta. Esimerkit 1930-luvulta suomalaisen huutosakin toimesta:

   Hakkaa päälle Suomen poika, naapurit ei meitä voita.
   Kiitos pojat, eilisestä. Tänään ei nyt Ruotsi kestä.

tai

   Tehkää päivän suuri työ,
   ettei Ruotsi meitä lyö.
   Sisu luja, tahto suuri,
   siinä Suomen suojamuuri.

ja vastaavasti ruotsalaisen huutosakin toimesta:

   Hejaa Sverige, ni springa,
   vi ska hurra, vi ska vinna.

KilpailulajitMuokkaa

Nykyään kussakin lajissa kumpaakin maata edustaa kolme urheilijaa. Lajeista jaetaan pisteitä urheilijoille sen mukaan, miten he sijoittuvat, ensimmäiselle 7, toiselle 5, kolmannelle 4, neljännelle 3, viidennelle 2 ja kuudennelle 1 ja viesteissä voittajamaalle 5 ja häviäjälle 2 pistettä. Ilman tulosta jääneille ei pisteitä jaeta. Tasatuloksen sattuessa pisteet jaetaan, jos esimerkiksi molemmista maista yksi edustaja on jakamassa kolmatta sijaa, heidän suorituksensa on 3½ pisteen arvoinen.

Kävely ei puolestaan kuulu muiden lajien kanssa samaan luokkaan vaan siinä käydään erillinen maaottelu.

TuloksetMuokkaa

Vuosi Sijainti Miesten
voittaja
Tulos Naisten
voittaja
Tulos
1925 Helsinki   Suomi 99–85 - -
1927 Tukholma   Ruotsi 98–86 - -
1929 Helsinki   Ruotsi 93–90 - -
1931 Tukholma   Suomi 104–76 - -
1939 Tukholma   Suomi 112–102 A - -
1939 Helsinki   Suomi 113–101 B - -
1940 Helsinki   Ruotsi 111–103 - -
1945 Tukholma   Ruotsi 105–79 - -
1946 Helsinki   Ruotsi 114,5–68,5 - -
1947 Göteborg   Ruotsi 106–78 - -
1948 Helsinki   Ruotsi 138–76 - -
1950 Tukholma   Ruotsi 123–88 - -
1951 Helsinki   Suomi 216–194   Ruotsi 73–51
1952 - -   Ruotsi 81–64
1953 Tukholma   Ruotsi 217–193   Ruotsi 58–48
1954 Helsinki   Suomi 207–202   Ruotsi 64–42
1955 Tukholma   Suomi 213–196   Ruotsi 58–48
1956 Helsinki   Suomi 209–201   Ruotsi 89–69
1957 Tukholma   Suomi 208–201   Ruotsi 64–42
1958 Helsinki   Suomi 232–177   Ruotsi 66–51
1959 Göteborg   Suomi 209–200   Ruotsi 64–53
1960 Helsinki   Suomi 216–194   Ruotsi 67–50
1961 Tukholma   Suomi 220,5–189,5   Ruotsi 68,5–48,5
1962 Helsinki   Suomi 219–190   Ruotsi 67–50
1963 Tukholma   Suomi 220–190   Ruotsi 68,5-48,5
1964 Helsinki   Suomi 210,5–199,5   Ruotsi 64–53
1965 Tukholma   Ruotsi 210–200   Ruotsi 65–52
1966 Helsinki   Ruotsi 208,5–199,5   Ruotsi 62–55
1967 Tukholma   Ruotsi 212–198   Ruotsi 66–51
1968 Helsinki   Suomi 208,5–199,5   Ruotsi 64–52
1969 Tukholma   Ruotsi 212,5–195,5   Ruotsi 75–60
1970 Helsinki   Suomi 227–182   Ruotsi 82–53
1971 Göteborg   Suomi 224–183   Ruotsi 71–64
1972 Helsinki   Suomi 236,5–173,5   Suomi 73–60
1973 Tukholma   Suomi 223–187   Suomi 77–69
1974 Helsinki   Suomi 207–200   Suomi 75–60
1975 Tukholma   Suomi 214–191   Suomi 94–62
1976 Helsinki   Suomi 223–187   Suomi 91–66
1977 Tukholma   Suomi 212–194   Suomi 86–69
1978 Helsinki   Suomi 240–168   Suomi 85–72
1979 Tukholma   Suomi 214–194   Suomi 80–77
1980 Helsinki   Suomi 232–178   Ruotsi 79–78
1981 Tukholma   Suomi 214–196   Ruotsi 81–75
1982 Helsinki   Suomi 215–193   Ruotsi 79–78
1983 Tukholma   Suomi 234–176   Ruotsi 83–74
1984 Helsinki   Suomi 216–193   Suomi 155–145
1985 Tukholma   Ruotsi 219–185   Ruotsi 166–156
1986 Helsinki   Ruotsi 210,5–198,5   Ruotsi 184–138
1987 Tukholma   Suomi 210,5–197,5   Suomi 165–157
1988 Helsinki   Suomi 229,5–180,5   Suomi 170–150
1989 Tukholma   Ruotsi 213–197   Suomi 184–138
1990 Helsinki   Suomi 217–193   Suomi 182–140
1991 Tukholma   Ruotsi 226–183   Suomi 197–147
1992 Helsinki   Ruotsi 198–187   Suomi 195–149
1993 Tukholma   Ruotsi 215–192   Suomi 198–144
1994 Tukholma   Ruotsi 219–190   Suomi 174–170
1995 Helsinki   Suomi 213–196   Suomi 196–146
1996 Helsinki   Ruotsi 205,5–202,5   Suomi 215–173
1997 Tukholma   Suomi 207,5–198,5   Suomi 223–165
1998 Helsinki   Suomi 206–200   Suomi 210–178
1999 Göteborg   Ruotsi 210–198   Suomi 212–175
2000 Helsinki   Ruotsi 216–194   Suomi 219–191
2001 Göteborg   Ruotsi 218–185   Ruotsi 213–197
2002 Helsinki   Suomi 223–187   Ruotsi 215,5–192,5
2003 Helsinki   Suomi 205–203   Ruotsi 208,5–201,5
2004 Göteborg   Ruotsi 217–191   Ruotsi 228,5–178,5
2005 Göteborg   Suomi 212–197   Ruotsi 230–179
2006 Helsinki   Suomi 204–201   Ruotsi 226–183
2007 Göteborg   Suomi 203–199   Ruotsi 219–189
2008 Helsinki   Suomi 215–193   Ruotsi 209,5–197,5
2009 Göteborg   Ruotsi 208–200   Ruotsi 213–197
2010 Helsinki   Suomi 214–195   Ruotsi 226–182
2011 Helsinki   Suomi 206–194   Ruotsi 225–182
2012 Göteborg   Ruotsi 220–187   Suomi 223–187
2013 Tukholma   Ruotsi 235–173   Ruotsi 215–195
2014 Helsinki   Ruotsi 216–193   Ruotsi 206–204
2015 Tukholma   Ruotsi 231–179   Suomi 213,5–193,5
2016 Tampere   Ruotsi 210–200   Ruotsi 213–197
2017 Tukholma   Ruotsi 216–188   Ruotsi 232,5–177,5
2018 Tampere   Suomi 206–202   Ruotsi 216–194
2019 Tukholma   Ruotsi 228–161   Ruotsi 217,5 –192,5
Yht.   Suomi 46–33 Ruotsi     Suomi 25–44 Ruotsi  

MuutaMuokkaa

Juha Vainio on tehnyt maaotteluja parodioivan huumorikappaleen ”Suomi–Ruotsi”. Kappaleen humoristisuus perustuu siihen, että Vainio on tarkoituksella tehnyt tekstit niin, etteivät ne rimmaa, esimerkiksi Hakkaa päälle meidän Jaska, Ruotsi on taas täysin lyöty!.

LähteetMuokkaa

  1. Raevuori, Antero: Talvisota ja olympiakisat 24.4.2013. Seura. Viitattu 22.5.2012.

Aiheesta muuallaMuokkaa