Yleisurheilun Suomi–Ruotsi-maaottelu
Suomi–Ruotsi-maaottelu eli Ruotsi-ottelu on vuosittainen Ruotsin ja Suomen joukkueiden välillä käytävä yleisurheilumaaottelu, joka sisältää naisten, miesten, nuorten, A-poikien ja A-tyttöjen kilpailusarjat. Vuonna 1925 ensimmäisen kerran järjestetty maaottelu on 2000-luvulla mahdollisesti ainoa säännöllisesti järjestetty kahden maan välinen yleisurheilukilpailu. Suomessa sitä kutsutaan yleisesti nimellä Ruotsi-ottelu ja Ruotsissa vastaavasti nimellä Finnkampen. Suomenruotsalaiset puolestaan käyttävät nimitystä Sverigekampen.
Joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta maaottelu on pidetty vuorovuosin kummassakin maassa. Suomessa kilpailupaikkana on perinteisesti ollut Helsingin Olympiastadion ja Ruotsissa Tukholman Olympiastadion. Vuodesta 1999 vuoteen 2012 maaottelu järjestettiin Ruotsissa Göteborgin Ullevilla, kunnes vuonna 2013 palattiin jälleen Tukholmaan. Helsingin Olympiastadionin korjaustöiden vuoksi Suomessa maaottelut pidettiin vuosina 2016–2020 Tampereella Ratinan stadionilla.
HistoriaMuokkaa
Ensimmäinen Suomi–Ruotsi-yleisurheilumaaottelu pidettiin 5.– 6. syyskuuta 1925 Helsingin Eläintarhan kentällä. Tuolloin siihen osallistuivat vain miehet. Maaottelua käytiin kahden vuoden välein aina vuoteen 1931, jolloin 800 metrin juoksussa urheilijoiden välinen käsirysy johti hylkäämisiin. Seuraava maaotteluvuosi oli vasta 1939. Mahdollinen syy muodostuneeseen taukoon oli Paavo Nurmen julistaminen kilpailukelvottomaksi kansainvälisiin yleisurheilukilpailuihin. Kansainvälisen urheiluliiton neuvoston (s.o. hallituksen) ruotsalainen puheenjohtaja J.Sigfrid Edström ajoi omatoimisesti ja kansainvälisen urheiluliiton säännöistä tukea saamatta päätöksen Nurmen osallistumisen kieltämisestä Los Angelesin Olympialaisissa IAAF:n hallituksen kokouksessa Suomen urheiluliittoa ja Nurmea kuulematta 3.4. ja 30.7. 1932. Säännöt urheilijan diskvalifioimiseksi tehtiin vasta olympialaisten jälkeen Kansainvälisen urheiluliiton (IAAF) kongressissa (yleiskokouksessa), jossa Edström ja neuvoston sihteeri Bo Ekelund edustivat Ruotsia. Ilmianto Nurmen osallistumiskieltoon tuli Amerikan urheiluliiton pj:lta (Avery Brundake).[1] Suomen urheiluliiton puheenjohtaja Kekkonen kertoi tämän tapauksen seurauksena maiden välisen yleisurheilusuhteiden tulleen katkeamispisteeseen.[2] Suomalaisten katkeruutta lisäsi Nurmen tapauksessa vielä tietoisuus Nurmen erinomaisesta menestysmahdollisuudesta Olympiamaratonilla, koska Nurmi oli juossut kesäkuun lopussa lyhyen maratonin maailmanennätyksen. Vuoden 1940 maaotteluun osallistui kolmantena maana Saksa,[3] mutta tämän jälkeen vuosien 1941–1944 ottelut jouduttiin sodan vuoksi perumaan. Vuosittain käytävä maaotteluperinne alkoi vuonna 1945, joskin miesten maaotteluja ei ollut vuosina 1949 ja 1952. Naiset osallistuivat maaotteluun ensimmäisen kerran v. 1951. A-poikien ja A-tyttöjen Suomi-Ruotsi -maaottelut aloitettiin v. 1970.
KannustusMuokkaa
Rehtiin yleisurheilumaaotteluun ovat perinteisesti kuuluneet reippaat kannustushuudot molempien maiden osalta. Esimerkit 1930-luvulta suomalaisen huutosakin toimesta:
Hakkaa päälle Suomen poika, naapurit ei meitä voita. Kiitos pojat, eilisestä. Tänään ei nyt Ruotsi kestä.
tai
Tehkää päivän suuri työ, ettei Ruotsi meitä lyö. Sisu luja, tahto suuri, siinä Suomen suojamuuri.
ja vastaavasti ruotsalaisen huutosakin toimesta:
Hejaa Sverige, ni springa, vi ska hurra, vi ska vinna.
Kilpailulajit (aikuisten maaottelut)Muokkaa
Nykyään kussakin lajissa aikuisten maaotteluissa kumpaakin maata edustaa kolme urheilijaa. Lajeista jaetaan pisteitä urheilijoille sen mukaan, miten he sijoittuvat, ensimmäiselle 7, toiselle 5, kolmannelle 4, neljännelle 3, viidennelle 2 ja kuudennelle 1. Viesteissä voittaja saa 5 pistettä ja toiseksi tullut 2 pistettä. Ilman tulosta jääneille ei pisteitä jaeta. Tasatuloksen sattuessa jaetun sijan ja jakamatta jääneiden sijojen pisteet jaetaan tasan, esimerkiksi jos neljänneksi sijoittuu kolme kilpailijaa, saa kukin 2 pistettä.
Kävelyjä ei oteta mukaan maaottelupisteitä laskettaessa vaan maiden välillä käydään erillinen kävelymaaottelu.
TuloksetMuokkaa
MuutaMuokkaa
Juha Vainio on tehnyt maaotteluja parodioivan huumorikappaleen ”Suomi–Ruotsi”. Kappaleen humoristisuus perustuu siihen, että Vainio on tarkoituksella tehnyt tekstit niin, etteivät ne rimmaa, esimerkiksi Hakkaa päälle meidän Jaska, Ruotsi on taas täysin lyöty!.
LähteetMuokkaa
- ↑ Helsingin Sanomat 8.-9.9. 1932
- ↑ Helsingin Sanomat 5.9. 1932
- ↑ Raevuori, Antero: Talvisota ja olympiakisat 24.4.2013. Seura. Viitattu 22.5.2012.
Aiheesta muuallaMuokkaa
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Yleisurheilun Suomi–Ruotsi-maaottelu Wikimedia Commonsissa
- http://www.ruotsiottelu.fi/
- http://www.finnkampen.se/ (ruotsiksi)
- Finnkamp för finnkamp (ruotsiksi)
- Tönimistä ja pisterohmuja – yleisurheilun Ruotsi-ottelun tarina YLE Elävä arkisto