Viivi Lehikoinen
Viivi Katariina Lehikoinen (s. 27. elokuuta 1999)[1] on suomalainen juoksija, joka kilpailee pääosin 400 metrin aitajuoksussa.
| Viivi Lehikoinen | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Viivi Katariina Lehikoinen |
| Syntynyt | 27. elokuuta 1999 |
| Yleisurheilija | |
| Pituus | 174 cm |
| Laji | 400 metrin aitajuoksu |
| Seura | HIFK-Friidrott |
| Valmentaja |
Laurent Meuwly (2020–) Jussi Ihamäki (2014–2020) Mervi Laurén (2012–2015) |
| Ennätykset | 54,40 (SE) |
|
Tietolaatikko päivitetty 6. kesäkuuta 2023 |
|
| Aiheesta muualla | |
| Kotisivu | |
Hän pitää hallussaan Suomen ennätystä 300 metrin[2] ja 400 metrin aitajuoksussa[3].
Hän edustaa helsinkiläistä HIFK-Friidrottia[4] ja hänen valmentajanaan toimii sveitsiläinen Laurent Meuwly[5][6]. Aikaisemmin häntä on valmentanut Jussi Ihamäki (2014–2020) ja Mervi Laurén (2012–2015).[1]
Ura muokkaa
Lehikoinen saavutti kultaa 400 metrin aidoissa vuoden 2015 Euroopan nuorten olympiafestivaaleilla Georgian Tbilisissä. Hänen voittoaikansa 57,74 oli kisaennätys ja yli kaksi sekuntia seuraavan kilpailijan tulosta parempi. Aika oli myös kauden kotimainen kärkitulos ja 17-vuotiaiden Suomen ennätys.[4] Hän voitti alle 18-vuotiaiden EM-kilpailuissa Tbilisissä Georgiassa 17. heinäkuuta 2016 Euroopan mestaruuden ajalla 58,28.[7] Kesällä 2017 Lehikoinen saavutti Italian Grossetossa alle 20-vuotiaiden EM-kisoissa pronssia. Hänen aikansa oli 56,49 sekuntia, mikä oli 19-vuotiaiden Suomen ennätys.[8] Lisäksi hän kuului seitsemänneksi sijoittuneeseen Suomen joukkueeseen 4 × 400 metrin viestissä. Tampereen alle 20-vuotiaiden MM-kilpailuissa 2018 hän karsiutui 400 metrin aitajuoksun ja pitkän viestin alkuerissä. Saman vuoden Berliinin EM-kilpailuissa hän karsiutui 400 metrin aitajuoksun alkuerissä. Gävlen alle 23-vuotiaiden EM-kilpailuissa 2019 hän sijoittui 400 metrin aitajuoksussa seitsemänneksi.[1]
Tallinnan alle 23-vuotiaiden EM-kilpailuissa 2021 Lehikoinen sijoittui neljänneksi uudella 22-vuotiaiden Suomen ennätyksellä 55,42. Samana vuonna hän edusti Suomea Tokion olympiakisoissa karsiutuen alkuerissä ajalla 55,67.[1]
Kesäkuussa 2022 Lehikoinen juoksi Genevessä Sveitsissä, Suomen kaikkien aikojen tilastokakkoseksi ajalla 54,96, joka rikkoi myös Eugenen MM-kisojen tulosrajan.[9] Saman kuun lopulla hän paransi Tukholman Timanttiliigan kilpailussa ennätyksekseen 54,80.[10] Eugenen MM-kilpailuissa Lehikoinen selviytyi välieriin, jossa juoksi uudeksi ennätyksekseen ajan 54,60. Aika oli uusi Suomen ennätys. [3] Saman vuoden Münchenin EM-kilpailuissa hän juoksi välierissä Suomen ennätyksen 54,50. Loppukilpailussa hän oli kuudes ajalla 55,58.[1]
Lehikoinen selviytyi Istanbulin sisäratojen EM-kilpailuissa 2023 400 metrin välieriin.[1] Kesäkuussa 2023 Lehikoinen juoksi Espanjan Huelavassa 400 metrin aitajuoksun Suomen ennätyksen 54,40 [11]. Lausannen Timanttiliigassa Lehikoinen sijoittui toiseksi ajalla 54,67.[12] Heinäkuussa 2023 Lehikoinen juoksi Sveitsissä La-Chaux-de-Fondsissa 54,68 rikkoen ensimmäisenä suomalaisena Pariisin 2024 olympialaisten tulosrajan.[13] Budapestin MM-kilpailuissa 2023 Lehikoinen selviytyi välieriin, jossa juoksi ajan 54,48. [14]
Lehikoinen kilpaili aikuisten maaottelussa ensimmäisen kerran 2016. Hän voitti Suomi–Ruotsi-maaottelun 400 metrin aitajuoksun 2021 ja 2022.[1]
Lehikoinen voitti 400 metrin aitajuoksun Suomen-mestaruuden Jyväskylässä 2018, Turussa 2020 ja Lahdessa 2023. Hän juoksi samassa lajissa hopealle Oulun 2016 ja Lappeenrannan 2019 Kalevan kisoissa. Tampereen Kalevan kisoissa 2021 Lehikoinen osallistui 400 metrin sileälle matkalle ja sijoittui hopealle ennätyksellään 52,99. Hän voitti 400 metrin Suomen-mestaruuden Joensuussa 2022 ajalla 53,02. Hän on saavuttanut viestijuoksun SM-kilpailuissa 4 × 100 metrin viestissä kultaa 2023 ja hopeaa 2019, 2020, 2021 ja 2022 ja 4 × 400 metrin viestissä kultaa 2017, 2021 ja 2022 sekä hopeaa 2014, 2019, 2020 ja 2023. Sisäratojen SM-kilpailuissa hän sai kultaa 300 metrin aitajuoksussa 2020 Suomen ennätys -ajalla 40,97, 400 metrin juoksussa 2023 ja 4 × 200 metrin viestissä 2017, hopeaa 300 metrin aitajuoksussa ja 4 × 300 metrin viestissä 2016, 400 metrillä 2022 ja 4 × 200 metrin viestissä 2023 sekä pronssia 400 metrillä vuonna 2021.[1]
Lehikoinen on juossut 100 metriä parhaimmillaan aikaan 12,06 ja 200 metriä aikaan 24,12.[1]
Lehikoinen oli 400 metrin aitajuoksussa alle 18-vuotiaiden maailmantilastossa vuonna 2015 viides[15] ajallaan 57,74 ja vuonna 2016 neljäs ajallaan 57,65.[16]
Muuta muokkaa
Lehikoinen harrasti nuorena balettitanssia.[17] Hän valmistui ylioppilaaksi Mäkelänrinteen urheilulukiosta 2018.[18][19] Lehikoinen valittiin vuoden nuoreksi helsinkiläisurheilijaksi vuonna 2016[20] ja vuoden helsinkiläisurheilijaksi vuonna 2023.[21]
Henkilökohtaiset ennätykset muokkaa
- Ulkoradat
- 400 metrin aitajuoksu: 54,40 (6.6.2023 Huelva, Espanja) SE[22]
- 300 metrin aitajuoksu: 38,50 (31.5.2022 Ostrava) SE[2]
- 200 metrin juoksu: 24,12 (14.6.2017 Helsinki)[1]
- 400 metrin juoksu: 52,99 (28.8.2021 Tampere)[1]
- Sisäradat
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f g h i j k l m Viivi Lehikoinen Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu). Viitattu 29.1.2024.
- ↑ a b Naisten aidoissa uusi ME! Viivi Lehikoiselle Suomen ennätys www.iltalehti.fi. Viitattu 21.7.2022.
- ↑ a b Viivi Lehikoinen juoksi uuden Suomen ennätyksen MM-välierässä! Tunteikkaana haastattelussa – "Vaikeina hetkinä hakenut voimaa" Yle Urheilu. 21.7.2022. Viitattu 21.7.2022.
- ↑ a b Moisio, Jukka: Viivi Lehikoinen 17-vuotiaiden Suomen ennätyksellä nuorten olympiafestivaalien voittajaksi Etusuora.com. 30.7.2015. Viitattu 2.2.2016.
- ↑ Holma, Joel: Suomen mestari Viivi Lehikoinen siirtyi ulkomaalaisen huippuvalmentajan leiriin – harjoituksiin heti iso muutos: "Treenasin viime vuosina todella paljon yksin" yle.fi. 6.12.2020. Viitattu 20.2.2021.
- ↑ Ville Touru, Joonas Kuisma, Lauri Hollo: MM-tuomio: Jättipaukku nosti Wilma Murron MM-kultaosakkeita entisestään – ”tyttöset” helisemässä? Ilta-Sanomat. 22.8.2023. Viitattu 22.8.2023.
- ↑ Viivi Lehikoinen aitoi Euroopan mestariksi – katso video kultajuoksusta iltasanomat.fi. 17.7.2016. Arkistoitu 17.7.2016. Viitattu 17.7.2016.
- ↑ Nuoren suomalaissensaation älytön ennätysparannus yllätti valmentajan: "Hän sanoi, ettei vanha sydän meinannut kestää" yle.fi. Viitattu 25.7.2017.
- ↑ Viivi Lehikoinen aitoi voittoon huippuajalla Sveitsissä: Ei mennyt ihan suunnitellusti, mutta loppuvahva juoksu Yleisurheilu.fi. 11.6.2022. Viitattu 28.6.2022.
- ↑ Viivi Lehikoinen juoksi upean uuden ennätyksen Tukholman Timanttiliigassa Etusuora. 30.6.2022. Viitattu 1.7.2022.
- ↑ Valtaisa veto! Viivi Lehikoinen juoksi upeasti Suomen ennätyksen mtvuutiset.fi. 6.6.2023. Viitattu 3.7.2023.
- ↑ Huima suomalaisilta Timanttiliigassa! Wilma Murto taivutti kesän parhaansa, Viivi Lehikoinen komeasti kakkoseksi Yle Urheilu. 30.6.2023. Viitattu 3.7.2023.
- ↑ Viivi Lehikoinen jatkaa vakuuttavia otteita – juoksi reippaasti alle Pariisin olympiarajan Yle Urheilu. 17.1.2023. Viitattu 3.7.2023.
- ↑ Ville Touru: Viivi Lehikoisen MM-finaalihaaveet kaatuivat – Reetta Hurske rynni välieriin Ilta-Sanomat. 22.8.2023. Viitattu 22.8.2023.
- ↑ 400 Metres Hurdles - women - u18 - all - 2015 worldathletics.org. Viitattu 29.1.2024.
- ↑ 400 Metres Hurdles - women - u18 - all - 2016 worldathletics.org. Viitattu 29.1.2024.
- ↑ Joonas Kuisma: Balettitanssijasta urheilutähdeksi Ilta-Sanomat. 17.8.2022. Viitattu 30.8.2022.
- ↑ Nevalainen, Tapio: Viivi Lehikoinen: Aitajuoksun superlupaus haluaa urheilusta ammatin ESS.fi. 16.11.2015. Viitattu 2.2.2016.
- ↑ Rankat ajat ovat takana – Viivi Lehikoinen vapautui peloistaan ja löysi hirmuisen juoksuvireen: "Keskittyminen oli enemmän koulussa ja omassa yksityiselämässä kuin urheilemisessa" yle.fi. 23.7.2018. Viitattu 25.2.2020.
- ↑ http://www.hel.fi/www/uutiset/fi/liikuntavirasto/triathlonisti-kaisa-lehtonen-vuoden-2016-helsinkilaisurheilija (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Helsingin kaupunki palkitsi ansioituneita kaupunkilaisia Helsinki-päivänä | Helsingin kaupunki www.hel.fi. 12.6.2023. Viitattu 14.6.2023.
- ↑ Ari Paunonen: Viivi Lehikoinen kiiti Suomen ennätykseen: "300 metriä tuli tosi hyvin ja jäi sellainen fiilis, että kaikki aidat menivät hyvin" Yleisurheilu.fi. 6.6.2023. Viitattu 7.6.2023.