Avaa päävalikko

Suomen urheilu 2001

Suomalaiset urheilutapahtumat ja -saavutukset vuonna 2001

Suomen urheilu 2001 käsittelee vuoden 2001 merkittäviä uutisia ja tapahtumia suomalaisessa urheilussa.

Sisällysluettelo

Vuoden urheilijaMuokkaa

Urheilutoimittajain Liiton Vuoden urheilija -äänestyksessä kymmenen parhaan joukkoon sijoittuivat:

Sija Urheilija Urheilumuoto
1. Sami Hyypiä Jalkapallo
2. Paavo Puurunen Ampumahiihto
3. Aki Parviainen Yleisurheilu
4. Pirjo Manninen Hiihto
5. Pasi Ikonen Suunnistus
6. Arsi Harju Yleisurheilu
7. Mikko Ronkainen Freestylehiihto
8. Samppa Lajunen Yhdistetty
9. Tiia Piili Aerobic
10. Jarkko Nieminen Tennis
Lähde: [1]

Vuoden naisurheilijaksi valittiin hiihdon maailmanmestari Pirjo Manninen ja vuoden valmentajaksi suunnistusvalmentaja Torsten Smedslund.[1]

AerobicMuokkaa

AlppihiihtoMuokkaa

  • Maailmanmestaruuskilpailuissa 28.1.–10.2. St. Antonissa, Itävallassa Pia Käyhkö sijoittui alppiyhdistetyssä kahdeksanneksi, Sami Uotila suurpujottelussa kymmenenneksi, Henna Raita pujottelussa 11:nneksi ja Tanja Poutiainen suurpujottelussa 13:nneksi.[4]
  • Maailmancupkauden 2001–2002 alkupuolella Tanja Poutiainen sijoittui 9.12. Sestrieressä, Italiassa ensimmäisenä suomalaisena alppihiihtäjänä maailmancupin osakilpailussa kolmen parhaan joukkoon, kun hän oli pujottelukilpailussa toinen. Sami Uotila ylsi ensimmäisenä suomalaisena miehenä samaan saavutukseen sijoittumalla 16.12. Alta Badiassa, Italiassa suurpujottelukilpailussa kolmanneksi.[5]

Amerikkalainen jalkapalloMuokkaa

AmmuntaMuokkaa

  • Haulikkolajien maailmanmestaruuskilpailuissa 28.4.–9.5. Kairossa, Egyptissä Marko Kemppainen saavutti skeetissä pronssia.[8]
  • Euroopan-mestaruuskilpailuissa 23.7.–5.8. Zagrebissa, Kroatiassa Juha Hirvi voitti kultaa vapaakiväärin täysottelussa ja Helena Juppala vakiokiväärin täysottelussa.[9]

AmpumahiihtoMuokkaa

AutourheiluMuokkaa

BiljardiMuokkaa

  • Poolin maailmanmestaruuskilpailuissa 14.–22.7. Cardiffissa, Walesissa Mika Immosesta tuli ensimmäinen suomalainen biljardin maailmanmestari, kun hän voitti ysipallon loppuottelussa saksalaisen Ralf Souquetin 17–10.[15]

CurlingMuokkaa

FreestylehiihtoMuokkaa

GolfMuokkaa

HiihtosuunnistusMuokkaa

JalkapalloMuokkaa

JousiammuntaMuokkaa

JudoMuokkaa

JääkiekkoMuokkaa

JääpalloMuokkaa

KeilailuMuokkaa

  • Euroopan-mestaruuskilpailuissa 10.–24.6. Aalborgissa, Tanskassa Suomi oli mitalitilastossa toinen saatuaan jokaista mitalia neljä kappaletta. Mika Luoto voitti neljä kultamitalia: singlessä, all events -kilpailussa, parikilpailussa Kimmo Lehtosen kanssa ja triokilpailussa Lehtosen ja Sami Konsterin kanssa. Konsteri sai all eventsissä hopeaa kuten myös parikilpailussa Petteri Salosen kanssa. Lehtonen sijoittui pronssille henkilökohtaisessa kilpailussa ja all eventsissä. Joukkuekilpailussa Suomen miehet saivat pronssia, ja edellä mainittujen lisäksi joukkueeseen kuuluivat Ari Halme ja Petri Mannonen. Leena Pulliainen sai hopeaa singlessä ja joukkuekilpailussa sekä pronssia parikilpailussa Heta-Maija Allénin kanssa. Hopeajoukkueeseen kuuluivat lisäksi Ann-Mari Liljankoski, Heidi Larnia, Piritta Kantola ja Tiia Einola.[35]
  • Ammattilaisten Yhdysvaltain avoimissa mestaruuskilpailuissa 3.–9.12. Fountain Valleyssa, Kaliforniassa mestaruuden voitti ensimmäisenä suomalaisena Mika Koivuniemi.[36]

KoripalloMuokkaa

KäsipalloMuokkaa

LentopalloMuokkaa

LumilautailuMuokkaa

MelontaMuokkaa

MoottoripyöräilyMuokkaa

MoottoriveneilyMuokkaa

NyrkkeilyMuokkaa

PainiMuokkaa

PainonnostoMuokkaa

PesäpalloMuokkaa

PikaluisteluMuokkaa

Pohjoismaiset hiihtolajitMuokkaa

PotkunyrkkeilyMuokkaa

  • Maailmanmestaruuskilpailuissa 20.–26.11. Belgradissa, Jugoslaviassa alle 65-kiloisten sarjassa otellut Marjut Lappalainen voitti ensimmäisenä suomalaisnaisena lajin maailmanmestaruuden.[63]

PurjehdusMuokkaa

  • E-jollien maailmanmestaruuskilpailuissa heinäkuussa Vilamourassa, Portugalissa Sari Multala voitti kultaa.[64]
  • Byte-luokan maailmanmestaruuskilpailuissa elokuussa Mantolokingissä, New Jerseyssä, Yhdysvalloissa 15-vuotias Silja Lehtinen voitti kultaa.[65]

PyöräilyMuokkaa

RaviurheiluMuokkaa

SalibandyMuokkaa

SquashMuokkaa

SuunnistusMuokkaa

TaitoluisteluMuokkaa

TanssiurheiluMuokkaa

  • Ammattilaisten latinalaistanssien maailmanmestaruuskilpailuissa 18.11. Blackpoolissa, Englannissa Jukka Haapalainen ja Sirpa Suutari-Jääskö saavuttivat hopeaa.[80]
  • Ammattilaisten latinalaistanssien British Openissa 30.5. Blackpoolissa, Englannissa Jukka Haapalainen ja Sirpa Suutari-Jääskö voittivat mestaruuden neljännen kerran.[81]

TennisMuokkaa

  • Jarkko Nieminen ylsi lokakuussa Tukholman ATP-turnauksen loppuotteluun, jossa hän hävisi Sjeng Schalkenille eräluvuin 2–3. Samalla hän nousi maailmanrankingissa sadan parhaan joukkoon ja oli vuoden lopulla sijalla 61.[82][83]

ThainyrkkeilyMuokkaa

UintiMuokkaa

  • Pitkän radan maailmanmestaruuskilpailuissa 16.–29.7. Fukuokassa, Japanissa Tero Välimaa ylsi ainoana suomalaisena ratauimarina loppukilpailuun ja sijoittui 50 metrin perhosuinnissa seitsemänneksi. Jere Hård oli 50 metrin ja 100 metrin perhosuinnissa yhdeksäs ja Välimaa 100 metrin perhosuinnissa yhdestoista ja 200 metrin perhosuinnissa kuudestoista. Jarno Pihlava sijoittui 100 metrin rintauinnissa yhdeksänneksi ja 50 metrillä 16:nneksi. Anu Koivisto oli selkäuinnissa 50 metrillä kahdestoista, 100 metrillä neljästoista ja 200 metrillä viidestoista. Uimahypyissä Ville Vahtola ja Joona Puhakka sijoittuivat ponnahduslautahyppyjen parikilpailussa yhdeksänneksi. Puhakka oli yhden metrin ponnahduslaudalla viidestoista.[86]
  • Lyhyen radan Euroopan-mestaruuskilpailuissa 13.–16.12. Antwerpenissä, Belgiassa Jani Sievinen saavutti hopeaa 200 metrin sekauinnissa ja pronssia 100 metrin sekauinnissa, Anu Koivisto hopeaa 50 metrin selkäuinnissa ja pronssia 200 metrin selkäuinnissa sekä Tero Välimaa pronssia 50 metrin perhosuinnissa.[87]

VoimanostoMuokkaa

  • Naisten maailmanmestaruuskilpailuissa 24.–28.5. Frýdek-Místekissä, Tšekissä Raija Koskinen voitti kultaa alle 44-kiloisten sarjassa ja Pirjo Savola saavutti hopeaa alle 56-kiloisissa.[88]
  • Miesten Euroopan-mestaruuskilpailut järjestettiin 15.–18.11. Sotkamossa. Isäntämaa jäi ilman mitaleja; kuuden parhaan joukkoon ylsivät Sami Nieminen (67,5 kg), Ismo Lappi (75 kg), veljekset Seppo (82,5 kg) ja Jarmo Sohlman (90 kg) sekä Ove Lehto (125 kg).[89]
  • Naisten Euroopan-mestaruuskilpailuissa 28.11.–2.12. Frydlantissa, Tšekissä Mervi Sirkiä saavutti pronssia alle 52-kiloisten sarjassa ja Heini Laitinen alle 60-kiloisissa.[90]

VoimisteluMuokkaa

YleisurheiluMuokkaa

LähteetMuokkaa

  • Siukonen, Markku: Urheilun vuosikirja 22. Kustannus-Notariaatti Oy, 2001. ISBN 952-5106-14-4.
  • Siukonen, Markku: Urheilun vuosikirja 23. Kustannus-Notariaatti Oy, 2002. ISBN 952-5106-16-0.

ViitteetMuokkaa

  1. a b Siukonen 2002, s. 20
  2. Siukonen 2002, s. 92, 213
  3. Siukonen 2002, s. 146, 213
  4. Siukonen 2002, s. 52, 55–56, 213–214
  5. Siukonen 2002, s. 155–156, 158–159, 161
  6. Siukonen 2002, s. 124, 215
  7. Siukonen 2002, s. 128–129, 215
  8. Siukonen 2002, s. 84, 217
  9. Siukonen 2002, s. 117, 119, 217–218
  10. Siukonen 2002, s. 53, 55, 58, 216
  11. Siukonen 2002, s. 49, 56, 69, 111, 125, 146, 152, 252
  12. Siukonen 2002 s. 20, 67, 88, 96, 109, 135, 252
  13. Grosser A1 Preis von Österreich 2001 - Race Result formula1.com. Viitattu 6.5.2019. (englanniksi)
  14. Siukonen 2002 s. 131–132
  15. Siukonen 2002, s. 111, 221
  16. Siukonen 2002, s. 78, 221
  17. Siukonen 2002, s. 155–157, 160, 221–222
  18. Siukonen 2002, s. 49, 214
  19. Siukonen 2002, s. 111, 223
  20. Siukonen 2002, s. 70, 227
  21. Siukonen 2002, s. 227
  22. Siukonen 2002, s. 73, 94, 128–129, 138, 229
  23. Siukonen 2002, s. 18, 49, 64, 88–89, 161, 229
  24. Siukonen 2002, s. 148, 229
  25. Siukonen 2002, s. 230
  26. Siukonen 2002, s. 133, 231
  27. Siukonen 2002, s. 89, 232–233
  28. Siukonen 2002, s. 88, 234–235
  29. Siukonen 2002, s. 77, 237
  30. Siukonen 2002, s. 96, 129, 131–132, 235
  31. Siukonen 2002, s. 79, 236
  32. Siukonen 2002, s. 237
  33. Siukonen 2002, s. 75–76, 238
  34. Siukonen 2002, s. 239
  35. Siukonen 2002, s. 98–101, 241
  36. Siukonen 2002, s. 156, 166, 241
  37. Siukonen 2002, s. 152, 244
  38. Siukonen 2002, s. 244
  39. Siukonen 2002, s. 77, 244–245
  40. a b Siukonen 2002, s. 245
  41. Siukonen 2002, s. 77, 246–247
  42. Siukonen 2002, s. 78–79, 247
  43. Siukonen 2002, s. 50, 248
  44. Siukonen 2002, s. 125, 127, 249
  45. Siukonen 2002, s. 254–255
  46. Siukonen 2002, s. 133, 254
  47. Siukonen 2002, s. 14, 256
  48. Siukonen 2002, s. 95–96, 257
  49. Siukonen 2002, s. 154, 257–258
  50. Siukonen 2002, s. 152, 259
  51. Siukonen 2002, s. 156, 259
  52. Siukonen 2002, s. 259
  53. Siukonen 2002, s. 88, 259–260
  54. Siukonen 2002, s. 261
  55. Siukonen 2002, s. 262
  56. Siukonen 2002, s. 262–263
  57. Siukonen 2002, s. 108, 263
  58. Siukonen 2002, s. 109, 263
  59. Siukonen 2002, s. 49, 263
  60. Siukonen 2002, s. 69, 263
  61. Siukonen 2001, s. 190–191, 196, 199–203
  62. a b c Siukonen 2002, s. 225
  63. Siukonen 2002, s. 151–152, 313–314
  64. Siukonen 2002, s. 104, 265
  65. Siukonen 2002, s. 121, 265
  66. Siukonen 2002, s. 132, 266
  67. Siukonen 2002, s. 119
  68. Siukonen 2002, s. 120, 270
  69. Siukonen 2002, s. 92, 271
  70. Siukonen 2002, s. 271
  71. Siukonen 2002, s. 79–80, 272
  72. Siukonen 2002, s. 81, 275
  73. Siukonen 2002, s. 115–118, 276
  74. Siukonen 2002, s. 95–97, 276
  75. Siukonen 2002, s. 81, 277
  76. Siukonen 2002, s. 98–99, 277
  77. Siukonen 2002, s. 72–73, 279
  78. Siukonen 2002, s. 50, 279
  79. Siukonen 2002, s. 77, 279–280
  80. Siukonen 2002, s. 149, 280
  81. Siukonen 2002, s. 93
  82. Siukonen 2002, s. 143–144
  83. Jarkko Nieminen ATP. Viitattu 8.5.2019. (englanniksi)
  84. Siukonen 2002, s. 67
  85. Siukonen 2002, s. 17, 316
  86. Siukonen 2002, s. 112, 115, 283–284
  87. Siukonen 2002, s. 156–157, 160–161, 284–285
  88. Siukonen 2002, s. 90, 92, 290
  89. Siukonen 2002, s. 149, 290–291
  90. Siukonen 2002, s. 291
  91. Siukonen 2002, s. 147, 292–293
  92. Siukonen 2002, s. 102, 293
  93. Siukonen 2002, s. 38, 40–43
  94. Siukonen 2002, s. 68, 294–295