Avaa päävalikko

Suomen urheilu 1991

suomalaiset urheilutapahtumat ja -saavutukset vuonna 1991

Vuoden urheilijaMuokkaa

Urheilutoimittajain Liiton Vuoden urheilija -äänestyksessä kymmenen parhaan joukkoon sijoittuivat:

Sija Urheilija Urheilumuoto
1. Kimmo Kinnunen Yleisurheilu
2. Seppo Räty Yleisurheilu
3. Juha Kankkunen Autourheilu
4. Mika Koivuniemi Keilailu
5. Marja-Liisa Kirvesniemi Hiihto
6. Pauli Kiuru Triathlon
7. Jarmo Virtanen Voimanosto
8. Sari Essayah Kävely
9. Ari-Pekka Nikkola Mäkihyppy
10. Esa Tikkanen Jääkiekko
Lähde: [1]

Vuoden naisurheilijaksi valittiin hiihtäjä Marja-Liisa Kirvesniemi ja vuoden valmentajaksi keihäänheittäjä Kimmo Kinnusen valmentaja ja isä Jorma Kinnunen. Voimanostaja Jarmo Virtanen pääsi kymmenen parhaan listalle marraskuun 1990 maailmanmestaruudellaan, jota ei ehditty kunnolla ottaa huomioon vuoden 1990 parhaita äänestettäessä.[2]

AmmuntaMuokkaa

  • Haulikkolajien maailmanmestaruuskilpailuissa 7.–14.11. Perthissä, Australiassa Satu Pusila voitti kultaa kaksoistrapissa.[3]
  • 300 metrin kiväärilajien Euroopan-mestaruuskilpailuissa 8.–10.6. Winterthurissa, Sveitsissä Kalle Leskinen ja Tapio Säynevirta ottivat vakiokiväärikilpailussa kaksoisvoiton. Suomi voitti myös vakiokiväärin joukkuekilpailun, kolmantena ampujana Ralf Westerlund.[4]

AutourheiluMuokkaa

JalkapalloMuokkaa

JousiammuntaMuokkaa

JääkiekkoMuokkaa

JääpalloMuokkaa

KarateMuokkaa

  • Naisten Euroopan-mestaruuskilpailuissa 2.2. Glasgow'ssa, Skotlannissa Sari Laine voitti kultaa alle 53-kiloisten sarjassa.[18]

KeilailuMuokkaa

KoripalloMuokkaa

KäsipalloMuokkaa

LentopalloMuokkaa

MoottoripyöräilyMuokkaa

MoottoriveneilyMuokkaa

PainiMuokkaa

PainonnostoMuokkaa

  • Naisten Euroopan-mestaruuskilpailuissa 24.–30.7. Varnassa, Bulgariassa Karoliina Leppäluoto voitti kultaa alle 82,5-kiloisten sarjassa. Tämä oli suomalaisten naispainonnostajien ensimmäinen Euroopan-mestaruus.[34]

PesäpalloMuokkaa

Pohjoismaiset hiihtolajitMuokkaa

SquashMuokkaa

  • Miesten joukkueiden maailmanmestaruuskilpailut pelattiin 12.–17.11. Espoossa. Suomi saavutti historiansa ensimmäisen MM-mitalin voitettuaan pronssiottelussa Egyptin 3–0. Joukkueeseen kuuluivat Sami Elopuro, Pentti Pekkanen, Marko Pulli ja Ville Mäkisarka.[42]
  • Joukkueiden Euroopan-mestaruuskilpailuissa 2.–4.5. Gelsenkirchenissä, Saksassa Suomen miehet saavuttivat hopeaa hävittyään loppuottelussa Englannille 0–5. Joukkueeseen kuuluivat Sami Elopuro, Pentti Pekkanen, Marko Pulli, Hannu Jaskari ja Ville Mäkisarka. Suomen naisten joukkue, johon kuuluivat Tuula Myllyniemi, Nina Taimiaho ja Mia Markkanen, sijoittui neljänneksi hävittyään pronssiottelussa Saksalle 1–2.[43]

SuunnistusMuokkaa

TriathlonMuokkaa

  • Havaijin Ironman-kilpailussa 20.10. Pauli Kiuru sijoittui neljänneksi.[47]

YleisurheiluMuokkaa

LähteetMuokkaa

  • Pihlaja, Juhani: Urheilun käsikirja. TietoSportti, 1994. ISBN 951-97170-0-5.
  • Siukonen, Markku & Ahola, Matti: Urheilun vuosikirja 12. Spartakus Oy, 1991. ISBN 951-96269-0-5.
  • Siukonen, Markku & Ahola, Matti: Urheilun vuosikirja 13. Spartakus Oy, 1992. ISBN 951-96269-2-1.

ViitteetMuokkaa

  1. Arponen, Antti O.: Visaiset valinnat – Vuoden urheilijat 1947–1996, s. 192. Suomen Urheilumuseosäätiö ja Urheilutoimittajain Liitto ry, 1997. ISBN 951-97170-1-3.
  2. Arponen, Antti O.: Visaiset valinnat – Vuoden urheilijat 1947–1996, s. 192–193. Suomen Urheilumuseosäätiö ja Urheilutoimittajain Liitto ry, 1997. ISBN 951-97170-1-3.
  3. Siukonen & Ahola 1992, s. 144, 203–204
  4. Siukonen & Ahola 1992, s. 100, 204
  5. Siukonen & Ahola 1992, s. 149–150, 245
  6. Siukonen & Ahola 1992, s. 86, 244
  7. Siukonen & Ahola 1992, s. 134, 245
  8. a b Pihlaja, s. 202
  9. Siukonen & Ahola 1992, s. 119, 121, 217
  10. Siukonen & Ahola 1992, s. 89–90, 222–223
  11. Siukonen & Ahola 1992, s. 225–226
  12. Siukonen & Ahola 1992, s. 95
  13. Siukonen & Ahola 1992, s. 75
  14. a b Pihlaja, s. 257
  15. Siukonen & Ahola 1992, s. 73–75, 226–227
  16. a b Siukonen & Ahola 1992, s. 228
  17. a b Pihlaja, s. 270
  18. Siukonen & Ahola 1992, s. 58, 229
  19. Siukonen & Ahola 1992, s. 127, 231–232
  20. Pihlaja, s. 316
  21. Pihlaja, s. 317
  22. Pihlaja, s. 329
  23. Pihlaja, s. 331
  24. Siukonen & Ahola 1992, s. 130, 133, 237–238
  25. Pihlaja, s. 340
  26. Pihlaja, s. 341
  27. Siukonen & Ahola 1992, s. 111, 247
  28. Siukonen & Ahola 1992, s. 152, 247
  29. Siukonen & Ahola 1992, s. 134, 247
  30. Siukonen & Ahola 1992, s. 110, 248
  31. Siukonen & Ahola 1992, s. 136–137, 252–253
  32. Siukonen & Ahola 1992, s. 86, 253
  33. Siukonen & Ahola 1992, s. 90, 253–254
  34. Siukonen & Ahola 1992, s. 113, 256
  35. Pihlaja, s. 532
  36. Pihlaja, s. 534
  37. a b Siukonen & Ahola 1992, s. 260
  38. Siukonen & Ahola 1991, s. 163, 182–184
  39. Siukonen & Ahola 1991, s. 238–239
  40. Siukonen & Ahola 1992, s. 50
  41. Siukonen & Ahola 1992, s. 250
  42. Siukonen & Ahola 1992, s. 144–145, 277
  43. Siukonen & Ahola 1992, s. 88,90, 277
  44. Siukonen & Ahola 1992, s. 119, 122, 278
  45. Siukonen & Ahola 1992, s. 90, 279
  46. Siukonen & Ahola 1992, s. 99, 279
  47. Siukonen & Ahola 1992, s. 140, 284
  48. Siukonen & Ahola 1992, s. 43–47
  49. Siukonen & Ahola 1992, s. 69–70, 302
  50. Siukonen & Ahola 1992, s. 90, 92, 96, 312
  51. Siukonen & Ahola 1992, s. 96, 100, 102, 122, 127, 308, 313–314