Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 1991

Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 1991 pelattiin Suomessa 19. huhtikuuta – 4. toukokuuta 1991. Pelikaupunkeina olivat Turku, Helsinki ja Tampere. Turnauksen pääareena oli Turun Typhoon. Turnaukseen osallistui kahdeksan joukkuetta, jotka kohtasivat toisensa kerran. Neljä parasta kohtasivat toisensa vielä kertaalleen. Turnaus oli 55. maailmanmestaruuskilpailu, sekä 66. ja samalla viimeinen Euroopan-mestaruuskilpailu. Ruotsi voitti viidennen maailmanmestaruutensa ja Neuvostoliitto 27. EM-kultansa. EM-kisoissa huomioon otettiin vain eurooppalaisten joukkueiden keskinäiset ottelut. Maailmanmestaruuskilpailut olivat myös Neuvostoliiton viimeiset. Saksojen jälleenyhdistymisen myötä vuoden 1991 kisat olivat yhdistyneen Saksan ensimmäiset jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut. Suomi voitti EM-pronssia, ja tämä onkin ainoa Suomen aikuisten jääkiekkomaajoukkueen kotikisoista saama mitali.

1991 IIHF A-pool World Championships Finland
Jääkiekon MM 1991 logo.gif
Joukkueet 8 (24)
Isäntämaa Suomi
Kaupungit Turku, Helsinki, Tampere
Ajankohta 19. huhtikuuta
4. toukokuuta 1991
Mitalistit
Gold medal blank.svg Kultaa Flag of Sweden.svg Ruotsi
Silver medal blank.svg Hopeaa Flag of Canada.svg Kanada
Bronze medal blank.svg Pronssia Neuvostoliiton lippu Neuvostoliitto
Ottelut 40
Yleisö 310 627 (7 765 per ottelu)
Maalintekijä Ruotsi Mats Sundin
← 1990 1992 →
Maailmanmestaruuskisojen pääareena, Typhoon eli nykyinen Gatorade Center.

Turnaus tuotti Suomen jääkiekkoliitolle 20 miljoonaa markkaa voittoa. [1]

A-sarjaMuokkaa

AlkusarjaMuokkaa

Joukkue O V T H Maalit Pts URS SWE CAN USA FIN TCH SUI GER
  Neuvostoliitto 7 6 1 0 41-16 13 5-5 5-3 12-2 3-0 6-2 3-1 7-3
  Ruotsi 7 3 4 0 30-21 10 3-3 4-4 4-4 2-1 4-3 8-1
  Kanada 7 4 1 2 24-20 9 4-3 5-3 3-4 3-0 3-2
  Yhdysvallat 7 3 2 2 23-28 8 2-1 4-1 4-2 4-4
  Suomi 7 3 1 3 22-15 7 2-0 6-1 6-0
  Tšekkoslovakia 7 3 0 4 19-19 6 4-1 7-1
  Sveitsi 7 1 0 6 13-26 2 5-2
  Saksa 7 0 1 6 13-40 1

MitalisarjaMuokkaa

Mitalisarjassa edettiin mielenkiintoisissa merkeissä, kun Kanada pelasi tasapelit sekä Ruotsin että Neuvostoliiton kanssa ja voitti Yhdysvallat lukemin 9–4 tehtyään viimeisellä minuutilla kaksi alivoimamaalia Yhdysvaltain yrittäessä kavennusta kuudella kenttäpelaajalla, eli ilman maalivahtia.

Kun päätösottelu Ruotsin ja Neuvostoliiton välillä alkoi, kisojen tilanne oli, että ottelun voittaja saisi maailmanmestaruuden, mutta ottelun päättyessä tasan mestaruus menisikin Kanadalle. Ottelun ratkaisijaksi nousi pelin nuorin pelaaja, Mats Sundin, joka kymmenen minuuttia ennen ottelun päättymistä laukoi Ruotsin 2–1 voittomaalin ohi Andrei Trefilovin. Neuvostoliitto ei turvautunut lopussa edes maalivahdin korvaamiseen kenttäpelaajalla, koska ei halunnut pelata maailmanmestaruutta ainakaan Kanadalle – Neuvostoliitolle mestaruus olisi vaatinut kaksi maalia.[2] Tämä tappiollinen ottelu jäi Neuvostoliiton viimeiseksi maailmanmestaruuskisojen otteluksi.

joukkue Ot. V T H Maalit Pst SWE CAN URS USA
  Ruotsi 3 2 1 0 13-8 5 3-3 2-1 8-4
  Kanada 3 1 2 0 15-10 4 3-3 9-4
  Neuvostoliitto 3 1 1 1 10-9 3 6-4
  Yhdysvallat 3 0 0 3 12-23 0

Alempi loppusarjaMuokkaa

joukkue Ot. V T H Maalit Pst FIN TCH SUI GER
  Suomi 10 6 1 3 35-21 13 3-2 6-2 4-2
  Tšekkoslovakia 10 4 0 6 28-27 8 3-4 4-1
  Sveitsi 10 2 1 7 22-38 5 3-3
  Saksa 10 0 2 8 19-51 2

Alemmassa loppusarjassa jatkettiin runkosarjan pisteistä. Yksikään joukkue ei tippunut B-sarjaan, sillä joukkuemäärää nostettiin neljällä seuraavan vuoden kisoihin.

PistepörssiMuokkaa

Paikka Nimi Maa Maali Syöttö Pisteet
1 Mats Sundin   Ruotsi 7 5 12
2 Jari Kurri   Suomi 6 6 12
3 Valeri Kamenski   Neuvostoliitto 6 5 11
Teemu Selänne   Suomi 6 5 11
Joe Sakic   Kanada 6 5 11
6 Mika Nieminen   Suomi 5 6 11
Jeremy Roenick   Yhdysvallat 5 6 11
8 Pavel Bure   Neuvostoliitto 3 8 11
9 Christian Ruuttu   Suomi 7 3 10
10 Thomas Rundqvist   Ruotsi 6 4 10
Danton Cole   Yhdysvallat 6 4 10

[3]

PalkinnotMuokkaa

IIHF:n valitsemat parhaat pelaajatMuokkaa

TähdistökentällinenMuokkaa

Euroopan-mestaruusMuokkaa

Joukkue O V T H Maalit Pts URS SWE FIN TCH SUI GER
  Neuvostoliitto 5 4 1 0 24-11 9 5-5 3-0 6-2 3-1 7-3
  Ruotsi 5 3 2 0 23-14 8 4-4 2-1 4-3 8-1
  Suomi 5 3 1 1 18-8 7 2-0 6-1 6-0
  Tšekkoslovakia 5 2 0 3 14-12 4 4-1 7-1
  Sveitsi 5 1 0 4 11-19 2 5-2
  Saksa 5 0 0 5 7-33 0

SijoituksetMuokkaa

 
MM-kisat[4]
EM-kisat[4]
  Kultaa:    Ruotsi   Neuvostoliitto
  Hopeaa:    Kanada   Ruotsi
  Pronssia:    Neuvostoliitto   Suomi
  Neljäs:    Yhdysvallat   Tšekkoslovakia
  Viides:    Suomi   Sveitsi
  Kuudes:    Tšekkoslovakia   Saksa
  Seitsemäs:    Sveitsi  
  Kahdeksas:    Saksa  



















B-sarjaMuokkaa

B-sarjaa isännöivät Ljubljana, Bled ja Jenice.

Joukkue O V T H Maalit Pts ITA NOR FRA POL AUT YUG NED JPN
  Italia 7 7 0 0 49-10 14 4-3 5-1 2-1 5-1 13-3 13-0 7-1
  Norja 7 5 0 2 26-13 10 3-2 4-2 1-3 5-1 4-0 6-1
  Ranska 7 5 0 2 28-18 10 4-2 3-2 4-2 9-1 5-3
  Puola 7 4 0 3 25-15 8 2-1 6-3 4-1 8-0
  Itävalta 7 3 1 3 21-18 7 6-1 6-4 2-2
  Jugoslavia 7 2 0 5 18-36 4 3-1 5-1
  Alankomaat 7 1 0 6 9-40 2 2-1
  Japani 7 0 1 6 9-35 1

Neljä parasta joukkuetta nousi A-sarjaan vuodeksi 1992 ja kaksi parasta joukkuetta suoraan karsintojen ohi vuoden 1992 olympiaturnaukseen.

C-sarjaMuokkaa

C-sarja pelattiin Kööpenhaminassa.

Joukkue O V T H Maalit Pts DEN CHN ROM BUL GBR HUN PRK KOR BEL
  Tanska 8 7 1 0 71-13 15 2-2 8-2 7-3 3-2 8-1 11-1 15-1 17-1
  Kiina 8 6 1 1 44-24 13 1-3 4-3 6-5 4-3 3-2 9-1 15-5
  Romania 8 6 0 2 51-22 12 3-1 5-6 6-1 7-2 11-3 14-0
  Bulgaria 8 4 1 3 35-26 9 5-4 4-3 1-1 4-2 14-2
  Iso-Britannia 8 4 1 3 45-25 9 3-3 7-2 7-1 11-0
  Unkari 8 3 1 4 37-32 7 6-2 9-4 11-1
  Pohjois-Korea 8 2 1 5 29-35 5 7-0 12-0
  Etelä-Korea 8 1 0 7 19-64 2 7-2
  Belgia 8 0 0 8 11-101 0

Neljä parasta joukkuetta nousi B-sarjaan kaudeksi 1992.

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa