Mika Nieminen
Mika Sakari Nieminen[1] (s. 1. tammikuuta 1966 Tampere) on suomalainen jääkiekkoilija, maailmanmestari ja olympiamitalisti. Pelipaikaltaan Nieminen oli hyökkääjä.
Mika Nieminen | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 1. tammikuuta 1966 Tampere, Suomi |
Kansalaisuus | Suomi |
Jääkiekkoilija | |
Lempinimi | Veikko[1] |
Pelipaikka | keskushyökkääjä |
Maila | oikea |
Pituus | 185 cm |
Paino | 92 kg |
Pelaajaura | |
Pääsarjaura | 1987–2002 |
Seurat |
Kiekkoreipas (I-div) Ilves (SML) Lukko (SML) Luleå HF (SEL) Grasshopper Club Zürich (NLB) Jokerit (SML) HIFK (SML) |
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Maa: Suomi | |||
Miesten jääkiekko | |||
Olympialaiset | |||
Pronssia | Lillehammer 1994 | jääkiekko | |
Pronssia | Nagano 1998 | jääkiekko | |
MM-kilpailut | |||
Kultaa | Ruotsi 1995 | jääkiekko | |
Hopeaa | Tšekkoslovakia 1992 | jääkiekko | |
Hopeaa | Italia 1994 | jääkiekko |
Ura
muokkaaMika Nieminen aloitti jääkiekkoilijan uransa aikuisten tasolla 1-divisioonassa pelanneessa Kiekko-Reippaassa. Lahdessa hän pelasi kaksi hyvää kautta ja pääsi näin Ilveksen liigajoukkueeseen pelaamaan Sakari Pietilän alaisuudessa.
Nieminen teki debyyttinsä SM-liigassa vasta 22-vuotiaana ollen vuoden tulokas. Hän oli pelannut aikuisikään asti aktiivisesti myös jalkapalloa, mutta sitten valinta ykköslajista oli tehtävä. Niemisen mukaan täysipäiväisesti jääkiekkoon siirtymistä puolsivat hänen lajiin sopivat fyysiset ominaisuutensa: "hyvät jalat ja kädet". Nieminen oli tunnettu, paitsi erittäin lahjakkaana kiekkolijana, myös äärimmäisen laiskana harjoittelijana. Niemisen kyvyt aikoinaan löytäneen Sakari Pietilän mukaan "Veikko" oli erittäin lahjakas, mutta hän ei ottanut lajia vakavasti. Juuri Pietilä sai lahjakkuuden keskittymään lajiin tosissaan ja Ilveksen valmentajana toiminut Pietilä saikin valmennettua Veikosta nopeasti huippusentterin.
Niemisen parhaat puolet pelaajana olivat yllätyksellisyys, pehmeät kädet, maailmanluokan pelikäsitys ja kookkaaksi pelaajaksi harvinainen lähtönopeus. Hänen monipuolisuudestaan kertoo myös se, että hän pystyi pelaamaan kaukalossa mitä paikkaa tahansa. Uransa lopulla hän pelasi lähinnä laitahyökkääjänä. Ahkeraa harjoittelijaa Niemisestä ei tullut koskaan. Hän kertoikin uransa lopettamisen yhteydessä kroppansa olevan jo sen verran hajalla, ettei jatkamisessa olisi mitään järkeä.
Niemisellä on SM-liigasta kaksi hopeaa ja kaksi pronssia sekä Elitserienistä yksi hopea. Hän ei ole seuratasolla voittanut koskaan kultaa. Nieminen valittiin SM-liigan vuoden tulokkaaksi kaudella 1988. Hän voitti Elitserienin piste- ja maalipörssit kaudella 1994–1995. Nieminen on valittu Suomen Jääkiekkoleijonaksi numero 164. Hän on ylivoimaisesti tehokkain pistemies maajoukkuetasolla verrattuna pelimäärään. Nieminen on Marko Palon ja Sami Kapasen ohella vuoden 1995 maailmanmestareista ainoa, joka ei voittanut urallaan Suomen mestaruutta.
Niemisen ura päättyi Ilveksen joukkueessa keväällä 2002. SM-liigassa hän pelasi 419 ottelua, tehden pisteet 149 + 267 = 416. 55 play off –ottelussa hän merkkasi tehot 17 + 34 = 51.
Maajoukkueura
muokkaaMika Nieminen on ollut mukana Suomen merkittävimmissä saavutuksissa arvokisoissa. Hän oli voittamassa maailmanmestaruutta vuonna 1995, MM-hopeaa 1992 ja 1994 sekä olympiapronssia 1994 ja 1998. Nieminen kuului Suomen vuoden 1996 Jääkiekon maailmancup -joukkueeseen.
Yksi suurimmista pettymyksistä Niemisen uralla on ollut epäonnistuminen rangaistuslaukauskilpailussa vuoden 1994 MM-finaalissa kahdella eri laukaisukerralla. Varsinainen peliaika päättyi 1–1 ja jatkoajan jälkeen jouduttiin rangaistuslaukauskilpailuun. 5 ensimmäistä laukausta tuottivat tasatuloksen 2–2, joten päädyttiin laukomaan yksi pari kerralla. Kanada voitti lopulta kultaa kun Nieminen epäonnistui ja Luc Robitaille onnistui ohittamaan Suomen Jarmo Myllyksen. Vaikka Mikko Mäkelä ja Jari Kurri olivat onnistuneet ensimmäisillä yrityksillään ja Nieminen ei, oli joukkue yksimielisesti Niemisen takana. Valmentajat ovat kertoneet, että vastaus joukkueelta oli yksimielinen: "Veikko ei epäonnistu koskaan kahta kertaa".[2]
Seuraavana keväänä Nieminen oli maajoukkueen mukana voittamassa Suomen ensimmäistä maailmanmestaruutta Niemisen tehdessä tehot 3+3.
Mika Nieminen (177) on maajoukkueen kolmanneksi paras pistemies kautta aikojen Raimo Helmisen (207) ja Ville Peltosen (183) jälkeen.
Uran jälkeen
muokkaaAktiiviuransa jälkeen Nieminen on kirjoittanut muun muassa jääkiekkoaiheisia kolumneja Helsingin Sanomiin sekä toiminut juniorivalmentajana.
Nieminen toimi vuodesta 2012 aina vuoteen 2021 Jääkiekkoliitolla taitovalmentajana.
Kesäkuussa 2021 Vammalan Palloseura tiedotti tehneensä Niemisen kanssa valmennussopimuksen seuran edustusjoukkueen kanssa.[3]
Tilastot
muokkaaRunkosarja | Pudotuspelit | Palkinnot | Arvokisat | |||||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Kausi | Joukkue | Liiga | O | M | S | Pist. | RM | O | M | S | Pist. | RM | Turnaus | O | M | S | Pist. | RM | ||||||||||
1985–1986 | Kiekkoreipas | I-divisioona | 43 | 35 | 27 | 62 | 67 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
1986–1987 | Kiekkoreipas | I-divisioona | 44 | 31 | 32 | 63 | 34 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
1987–1988 | Ilves | SM-liiga | 41 | 21 | 20 | 41 | 2 | 4 | 2 | 3 | 5 | 0 | ||||||||||||||||
1988–1989 | Ilves | SM-liiga | 23 | 10 | 21 | 31 | 14 | 5 | 3 | 6 | 9 | 4 | ||||||||||||||||
1989–1990 | Ilves | SM-liiga | 25 | 12 | 34 | 46 | 12 | 9 | 2 | 6 | 8 | 4 | ||||||||||||||||
1990–1991 | Ilves | SM-liiga | 44 | 20 | 42 | 62 | 20 | – | – | – | – | – | MM | 10 | 5 | 6 | 11 | 2 | ||||||||||
1991–1992 | Lukko | SM-liiga | 44 | 17 | 38 | 55 | 16 | 2 | 0 | 0 | 0 | 2 | OK | 8 | 4 | 6 | 10 | 6 | ||||||||||
MM | 8 | 3 | 5 | 8 | 2 | |||||||||||||||||||||||
1992–1993 | Luleå HF | Elitserien | 40 | 17 | 23 | 40 | 28 | 11 | 2 | 2 | 4 | 6 | MM | 6 | 0 | 0 | 0 | 2 | ||||||||||
1993–1994 | Luleå HF | Elitserien | 40 | 14 | 38 | 52 | 24 | – | – | – | – | – | OK | 8 | 3 | 5 | 8 | 0 | ||||||||||
MM | 8 | 2 | 3 | 5 | 2 | |||||||||||||||||||||||
1994–1995 | Luleå HF | Elitserien | 38 | 18 | 31 | 49 | 26 | 9 | 5 | 8 | 13 | 16 | MM | 8 | 4 | 3 | 7 | 6 | ||||||||||
1995–1996 | Grasshopper Club Zürich | NLB | 36 | 28 | 46 | 74 | 16 | 11 | 4 | 9 | 13 | 4 | MM | 6 | 4 | 2 | 6 | 2 | ||||||||||
MC | 4 | 2 | 0 | 2 | 2 | |||||||||||||||||||||||
1996–1997 | Grasshopper Club Zürich | NLB | 38 | 41 | 33 | 74 | 60 | 10 | 11 | 19 | 30 | 35 | MM | 8 | 4 | 3 | 7 | 2 | ||||||||||
1997–1998 | Jokerit | SM-liiga | 48 | 16 | 25 | 41 | 37 | 8 | 3 | 5 | 8 | 14 | OK | 5 | 1 | 2 | 3 | 2 | ||||||||||
1998–1999 | HIFK | SM-liiga | 53 | 20 | 28 | 48 | 12 | 11 | 4 | 7 | 11 | 0 | ||||||||||||||||
1999–2000 | HIFK | SM-liiga | 36 | 15 | 19 | 34 | 42 | 9 | 2 | 6 | 8 | 18 | ||||||||||||||||
2000–2001 | HIFK | SM-liiga | 50 | 9 | 28 | 37 | 22 | 4 | 1 | 0 | 1 | 0 | ||||||||||||||||
2001–2002 | Ilves | SM-liiga | 55 | 9 | 12 | 21 | 20 | 3 | 0 | 1 | 1 | 0 | ||||||||||||||||
10 kautta | yhteensä | SM-liiga | 419 | 149 | 267 | 416 | 197 | 55 | 17 | 37 | 54 | 42 | ||||||||||||||||
3 kautta | yhteensä | Elitserien | 118 | 49 | 92 | 141 | 78 | 20 | 7 | 10 | 17 | 22 |
Henkilökohtaiset palkinnot
muokkaa- SM-liigan vuoden tulokas 1988
- SM-liigan tehopelaaja 1990
- SM-liiga All Stars 1990
- SM-liiga All Stars 2-kentällinen 1993
- Osuuspankin tehopelaaja (+/-) 1990
- Paras maalintekijä (EHL) 1998
- Izvestija-turnauksen paras hyökkääjä 1993
- Suomen joukkueen paras pelaaja MM-kisoissa 1996 (yhdessä Hannu Virran ja Sami Kapasen kanssa)
- Suomen Jääkiekkoleijona #164 (Aatelointivuosi 2005)
Elitserienissä
muokkaa- Pistepörssin voittaja 1995
- Paras maalintekijä 1995
- Pudotuspelien paras maalintekijä 1995
- All Stars 1995
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Mika Nieminen Olympedia. Viitattu 24.3.2024. (englanniksi)
- ↑ Leijonien katkerat rankkaritappiot. Iltalehti Urheilu, 21.5.2010, s. 2.
- ↑ Vilenius, Pauliina: “Iso juttu kylälle ja seuralle” – Ex-kiekkoleijona Mika “Veikko” Nieminen VaPS:n edustuksen valmentajaksi alueviesti.fi. 8.6.2021. Viitattu 17.7.2021.
- ↑ http://www.eurohockey.com/player/1365-.html (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla
muokkaa- Niemisen esittely Suomen Jääkiekkomuseon verkkosivuilla (Arkistoitu – Internet Archive)
- Ylen Elävä arkisto: Suhonen ja Nieminen puhuvat menestyksestä ja mammonasta
- Niemisen tiedot Jääkiekkomuseon sivuilla.
Edeltäjä: Janne Ojanen |
Jarmo Wasaman muistopalkinnon voittaja 1988 |
Seuraaja: Pekka Peltola |
1 Takko | 2 Numminen | 3 Henriksson | 5 Jutila | 6 Ruotanen | 8 Selänne | 9 Sirén | 13 Kivelä | 14 Järvinen | 15 Nieminen | 16 Järvenpää | 17 Kurri | 18 Tuomisto | 19 Lindfors | 20 Kurkinen | 21 Ruuttu | 22 Tirkkonen | 23 Virta (C) | 25 Summanen | 26 Keskinen | 27 Peltomaa | 29 Lumme | 30 Ketterer | Valmentaja Pentti Matikainen
1 Siekkinen | 4 Hämäläinen | 5 Jutila (A) | 6 Ruotanen | 7 Immonen | 9 Rautio | 11 Viitakoski | 12 Laukkanen | 14 Lehtinen | 15 Järvenpää | 16 Säilynoja | 18 Tuomisto (C) | 21 Ruuttu | 22 Saarikoski | 24 Riihijärvi | 25 Raitanen | 27 Timo Peltomaa | 28 Varvio | 30 Ketterer | 35 Lindfors | 40 Nieminen | 42 Mäkelä (A) | 44 Laurila | Valmentaja Pentti Matikainen
2 Haapakoski | 4 Hämäläinen | 5 Jutila (C) | 7 Immonen | 8 Harila | 10 Tikkanen | 11 Viitakoski | 12 Laukkanen | 13 Koivu | 14 Korpisalo | 15 Alatalo | 16 Säilynoja | 20 Palo | 22 Saarikoski (A) | 24 Riihijärvi | 26 Ylönen | 27 Timo Peltomaa | 28 Varvio | 30 Ketterer | 31 Sulander | 35 Lindfors | 40 Nieminen (A) | 88 Sirén | Valmentaja Pentti Matikainen
1 Kuivalainen | 2 Kiprusoff | 4 Hämäläinen | 5 Jutila (C) | 7 Immonen | 8 Ojanen | 9 Keskinen | 11 Koivu | 12 Laukkanen | 13 Palo | 14 Helminen | 15 Alatalo | 16 Peltonen | 17 Kurri | 20 Lehtinen | 22 Ruuttu | 23 Virta (A) | 24 Kapanen | 26 Strömberg | 30 Tammi | 35 Myllys | 40 Nieminen (A) | 42 Mäkelä | Valmentaja Curt Lindström
2 Kiprusoff | 3 Nummelin | 4 Hämäläinen | 5 Jutila (C) | 6 Niinimaa | 8 Ojanen (A) | 9 Keskinen | 11 Koivu (A) | 13 Palo | 14 Helminen | 15 Törmänen | 16 Peltonen | 20 Lehtinen | 21 Ylönen | 23 Virta | 24 Kapanen | 26 Strömberg | 27 Lehterä | 30 Tammi | 31 Sulander | 35 Myllys | 40 Nieminen | 52 Summanen | Valmentaja Curt Lindström
3 Nummelin | 4 Lumme | 5 Jutila (C) | 6 Niinimaa | 7 Numminen | 8 Ojanen | 9 Keskinen | 10 Tikkanen | 14 Helminen | 16 Peltonen (A) | 21 Ylönen | 22 Ruuttu | 23 Virta | 24 Kapanen | 26 Strömberg | 27 Nurminen | 29 Riihijärvi | 30 Ketterer | 31 Sulander | 32 Timonen | 35 Myllys | 40 Nieminen (A) | 88 Selänne | Valmentaja Curt Lindström
1 Hurme | 2 Kiprusoff | 3 Nummelin | 5 Jutila (C) | 9 Jokinen | 10 Jantunen | 11 Koivu | 14 Helminen | 15 Törmänen | 16 Peltonen (A) | 18 Aalto | 21 Lumme | 22 Varvio | 23 Virta (A) | 26 Mika Strömberg | 27 Numminen | 31 Sulander | 32 Varis | 35 Myllys | 37 Nurminen | 40 Nieminen | 72 Lind | 80 Ojanen | Valmentaja Curt Lindström
1 Tammi | 3 Blomqvist | 4 Eloranta | 5 Jutila | 6 Ruotanen | 7 Saarinen | 8 Selänne | 9 Siren | 11 Lindroos | 12 Laukkanen | 14 Skriko | 15 Järvenpää | 16 Säilynoja | 18 Tuomisto | 22 Saarikoski | 25 Summanen | 27 Peltomaa | 28 Helminen | 30 Ketterer | 40 Nieminen | 42 Mäkelä | 44 Laurila | Valmentaja Pentti Matikainen
1 Kuivalainen | 2 Kiprusoff | 4 Hämäläinen | 5 Jutila | 6 Sormunen | 8 Ojanen | 9 Keskinen | 11 Koivu | 12 Laukkanen | 13 Palo | 14 Helminen | 15 Alatalo | 16 Peltonen | 20 Lehtinen | 23 Virta | 24 Kapanen | 26 Strömberg | 27 Lehterä | 28 Varis | 30 Tammi | 35 Myllys | 40 Nieminen | 42 Mäkelä | Valmentaja Curt Lindström
4 Timonen | 5 Berg | 6 Grönman | 8 Selänne | 10 Tikkanen | 11 Koivu | 12 Laukkanen | 14 Helminen | 15 Törmänen | 16 Peltonen | 17 Kurri | 19 Lind | 21 Lumme | 24 Kapanen | 25 Rintanen | 26 Lehtinen | 27 Numminen | 30 Tammi | 31 Sulander | 35 Myllys | 37 Ylönen | 40 Nieminen | 44 Niinimaa | Valmentaja Hannu Aravirta