Wikipedia

Espoon keskus

Espoon kaupunginosa
(Ohjattu sivulta Espoon keskusta)

Espoon keskus (ruots. Esbo centrum) on Espoon kaupunginosa, joka sijaitsee likimain keskellä Espoota. Espoon keskus on yksi Espoon viidestä kaupunkikeskuksesta. Espoon keskus sijoittuu kaupunkiradan läheisyyteen.[4] Espoon keskuksen asuinalueita ovat Kiltakallio, Kirkkojärvi, Saarniraivio, Suna, Suvela ja Tuomarila.

Espoon keskus
Esbo centrum
Kaupungin kartta, jossa Espoon keskus korostettuna. Espoon kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Espoon keskus korostettuna.
Espoon kaupunginosat
Kaupunki Espoo
Suuralue Vanha-Espoo
Kaupunginosa nro 40[1]
Pinta-ala 5,1 km² 
Väkiluku 21 231[2] (31.12.2023)
Väestötiheys 3795,3 as./km²
Osa-alueet Kirkkojärvi, Suvela, Tuomarila[3]
Postinumero(t) 02760, 02770
Lähialueet Kauniainen, Karvasmäki, Kaupunginkallio, Kuurinniitty, Muurala, Sepänkylä

Espoon keskus on Espoon hallinnollinen keskus. Alueen kaupallinen keskus on Espoontorin ja Entressen kauppakeskuksien muodostama kokonaisuus Espoon aseman vieressä.

Espoon keskus kuuluu Vanhan-Espoon suuralueeseen ja Kanta-Espoon tilastoalueeseen.[5] Espoon keskuksesta puhuttaessa käytetään usein virheellistä termiä ”Espoon keskusta”. Espoo ei ole kehittynyt yhden keskuksen ympärille, vaan se koostuu viidestä kaupunkikeskuksesta, joista yksi on Espoon keskus.[6]

Nimi

muokkaa

Espoon keskuksen nimi otettiin viralliseen käyttöön 1970-luvulla. Nimen taustalla on alueen kuvaaminen kaupungin hallintopaikkana, jossa sijaitsevat Espoon kirkko, asema ja virastokeskus. Kirkon seutua on kutsuttu vanhastaan Esbo kyrkbyksi eli Espoon kirkonkyläksi. Alueelle on ajottain esitetty uutta nimeä tai ehdotettu 1970-luvulla aluekeskuksen nimenä esiintyneen Muurala-nimen palauttamista siihen käyttöön.[7]

Historia

muokkaa
 
Espoon tuomiokirkko.

Aiemmin paikalla oli pieni kirkonkylä, joka koostui viidestä suurehkosta tilasta, jotka ovat antaneet nimensä kaupunginosan nykyisille asuinalueille: Doms (Tuomarila), Jofs (Jouppi), Kirsti (Kirsti-alkuiset paikat Suvelassa), Dahl ja Suna. Kylässä on ollut pysyvää asutusta ainakin 700–800 vuotta, luultavasti paljon pidempään.lähde? Suuri Rantatie eli Kuninkaantie oli keskiajalta lähtien tärkeä maantieyhteys, joka kulki Jorvaksesta Espoon kirkonkylän kautta kohti Bemböleä.[4]

Kaupunginosan historiallisesti kenties merkittävin rakennus on Espoon tuomiokirkko, jonka vanhimmat osat ovat 1480-luvulta. Tätä ennen paikalla on sijainnut puinen kirkko. Samassa Espoonjoen kulttuurihistoriallisessa miljöössä sijaitsee myös Lagstadin kotiseututalo. Nykyisin ruotsinkielisen kotiseutuyhdistyksen avoimena pitämä talo oli valmistuessaan vuonna 1873 Espoon ensimmäinen kansakoulu ja toimi sotien aikana muun muassa synnytyslaitoksena, kun Naistenklinikka oli evakossa Espoossa. Espoon ensimmäisen vapaaehtoisen palokunnan Espoon VPK:n[8] paloasema sijaitsi aiemmin Pappilanmäen juurella, johon on sittemmin vuonna 1995 rakennettu seurakuntatalo.[9] VPK:n nykyinen rakennus on Espoonjoen eteläpuolella, Kannusillanmäen juurella.

Rantaradan rakentuminen

muokkaa

Rantaradan avaaminen vuonna 1903 käynnisti Espoon kasvukehityksen. Radan linjaus kulki Kilon kartanon eteläpuolelta Espoon kirkonkylään ja sieltä Kauklahteen. Rautatie voimisti aseman ja seisakkeen lähiseutua Espoon kirkonkylällä. 1900-luvun alussa asutuksen kasvu painottui erityisesti radan varteen. Varhaista kaupunkirakentamista syntyi 1910-luvulla Domsin ja Jofsin tiloilla. Näistä alueista muodostuivat nykyiset Tuomarila ja Suvela.[4] Radanvarren eteläpuolen maita hallitsi vuonna 1919 perustettu Lindholmin saha monine teollisuuslaitoksineen.

Nykyisin Turunväylänä tunnetun Tarvontien rakentaminen alkoi vuonna 1956 ja se valmistui vuonna 1962. Espoon keskuksen pohjoispuolella kulkeva Tarvontie oli Suomen ensimmäinen moottoritie ja se kulki Helsingin Munkkiniemestä Espoon Gumböleen. Muurala, eli nykyinen Espoon keskus, nimettiin Espoon yhdeksi neljästä aluekeskuksesta kaupungin ensimmäisen yleiskaavan laatimisen yhteydessä vuosina 1966–1968.[4]

2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopulta lähtien Espoon keskusta on kehitetty voimakkaasti muun muassa rakentamalla uusia asuntoja ja viheralueita sekä parantamalla palveluita. Osana kehittämishanketta Espoon rautatieaseman yli kulkevat jalankulkusillat ovat saaneet uuden ilmeen. Virastokeskuksen aluetta on myös tarkoitus parantaa, mutta suunnittelua jarruttaa muun muassa sisäilmaongelmien takia tyhjillään seisovan vuonna 1971 rakennetun kaupungintalon avoin kohtalo.[10] Kaupunginvaltuustossa tasavertaista kannatusta ovat saaneet sekä kaupungintalon peruskorjaus että purkaminen.

Vuoden 2022 lopussa Espoon keskuksen postinumeroalueen asukkaista 35 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia.[11]

Väestö

muokkaa

Väkiluvun kehitys

muokkaa
Espoon keskuksen väestönkehitys 1975–2020
Vuosi Asukkaita
1975
  
 5 407
1980
  
 9 061
1985
  
 10 556
1990
  
 12 303
1995
  
 15 032
2000
  
 15 585
2005
  
 15 827
2010
  
 17 512
2015
  
 19 251
2020
  
 19 699
Lähde: Helsingin seudun avoimet tilastotietokannat.[12]

Palvelut

muokkaa
 
Kauppakeskus Entresse.

Espoon keskuksen kaupallinen keskus sijaitsee juuri Espoon rautatieaseman eteläpuolella, ja se muodostuu vuonna 1988 valmistuneesta Espoontorin kauppakeskuksesta ja vuonna 2008 valmistuneesta Entressen kauppakeskuksesta. Entressen yhteydessä toimii myös kirjasto. Lisäksi Suvelan osa-alueella sijaitsee pieni ostoskeskus. Kannusillan väestönsuojan yhteydessä toimii teatteri- ja elokuvaesityksiin sekä konsertteihin suunniteltu Kannusali.

Oppilaitokset

muokkaa

Espoon keskuksessa toimii seitsemän suomenkielistä peruskoulua: Hösmärinpuiston koulu (luokat 1–2), Jalavapuiston koulu (luokat 1–6), Kirkkojärven koulu (luokat 1–9), Kirstin koulu (luokat 1–6), Saarnilaakson koulu (luokat 7–9), Sunan koulu (luokat 1–6) ja Tuomarilan koulu (luokat 1–6). Lisäksi alueella toimii ruotsinkielinen yhtenäiskoulu Lagstads skola. Kirkkokadun varrella Kaivomestarin rakennuksessa sijaitsee Kuninkaantien lukio. Espoon keskuksessa sijaitsee myös ammatillista koulutusta tarjoava Omnia-koulutuskuntayhtymä, jolla on koulurakennuksia Kirkkokadun molemmin puolin.

Entisessä kauppalantalossa eli Villa Breidablickissä toimii musiikkiopisto Avonia.[13]

Terveyspalvelut

muokkaa

Espoon keskuksessa toimii Samarian terveysasema, joka sijaitsee junaradan eteläpuolella Espoon keskuksen kauppakeskusten välittömässä läheisyydessä.

Liikenneyhteydet

muokkaa

Espoon asemalla pysähtyvät rantaradan lähijunavuorot E, L, U, ja Y. Aiemmin Helsingin ja Turun väliset kaukojunat pysähtyivät Espoossa, kunnes 25. lokakuuta 2015 alkaen pysähdyspaikaksi vaihtui Leppävaara.[14]

Linja-autovuoroja on lukuisia - niin seudullisia kuin paikallisiakin. Helsinkiin pääsee useilla linjoilla esimerkiksi Finnoontien, Leppävaaran, Länsiväylän ja Turunväylän kautta. Sisäisiä linjoja on muun muassa Jorviin, Kivenlahteen, Leppävaaraan, Nuuksioon, Soukkaan ja Tapiolaan.

Virkistys

muokkaa

Retkeily

muokkaa

Espoon keskuksen alueella sijaitsee kaksi luonnonmuistomerkkiä. Tuomarilan tammi on yli 20 metriä korkea puu, joka on rauhoitettu vuonna 1987. Suvelan tammi sijaitsee Kirstinmäen tien varressa. Tammi on noin 160-vuotias ja ympärysmitaltaan 3,3 metriä. Dahlin metsälehmus kasvaa Kirkkojärven päiväkodin edustalla ja on rauhoitettu vuonna 1986.[15]

Liikunta

muokkaa

Keski-Espoon uimahalli ja liikuntahalli toimivat Kaivomestarin rakennuksessa. Kannusillan väestönsuojan yhteydessä toimii monipuolinen urheiluhalli. Lisäksi Kirkkojärven alueella on urheilupuisto, joka koostuu nurmikentästä, tekonurmikentästä, jalkapallohallista ja skeittipuistosta. Suvelassa on hiekkainen urheilukenttä.

Kuvia

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ Espoon viralliset kaupunginosat (PDF) 12.12.2012. Espoon Kaupunki. Arkistoitu 28.7.2014. Viitattu 23.10.2014.
  2. ↑ Espoon väestö osa-alueittain 31.12.2023 (PDF) (Sivu 3) Espoon Kaupunki. Viitattu 1.10.2024.
  3. ↑ Espoon keskus Espoon karttapalvelussa Espoon kaupunki. Viitattu 3.2.2015.
  4. ↑ a b c d Maatilojen Espoo, s. 23–24. Espoon perinneseura, 2020. ISBN 978-952-7311-10-3
  5. ↑ Aluejakokartat Espoon kaupunki. Viitattu 28.11.2012.[vanhentunut linkki]
  6. ↑ Kaupunkikeskukset Espoon kaupunki. Arkistoitu 10.3.2013. Viitattu 5.3.2013.
  7. ↑ Ukskoski, Laura: Espoon keskuksen nimistö Espoon kaupunki. 2016. Viitattu 1.10.2024.
  8. ↑ Espoon VPK espoonvpk.fi. Viitattu 28.11.2012.
  9. ↑ Espoon kaupunkipolut – Espoon keskus (PDF) (Sivu 7, Kohde 21) Espoon kaupunki. Arkistoitu 3.2.2008. Viitattu 6.10.2008.
  10. ↑ Ajankohtaisia toimitilahankkeita - Espoon kaupungintalo Espoon kaupunki. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 28.11.2012.
  11. ↑ Katso, millaisella alueella asut – postinumerokone näyttää väestön keski-iän, tulot, kielitaustan, asumismuodon ja syntyperän Yle Uutiset. 24.10.2023. Viitattu 26.10.2023.
  12. ↑ Espoon väestö iän mukaan 31.12.2023 Helsingin seudun avoimet tilastotietokannat. Viitattu 3.10.2024.
  13. ↑ Tervetuloa oppimaan Musiikkiopisto Avonia. Viitattu 22.10.2020.
  14. ↑ Muutoksia kaukoliikeneeseen: Liikennemuutokset 25.10.2015 (Tiedote) 2015. VR-Yhtymä Oy. Arkistoitu 31.10.2015. Viitattu 28.10.2015.
  15. ↑ Luonnonmuistomerkit Karpalo-palvelussa Metsähallitus. Viitattu 1.10.2024.

Aiheesta muualla

muokkaa
 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Espoon keskus.
 
Uudenmaan maakunnan kuntien hallinnolliset keskukset
Askolan kirkonkylä • Espoon keskus • Hangon keskustaajama • Helsingin keskustaajama • Hyrylä (Tuusula) • Hyvinkään keskustaajama • Inkoon kirkonkylä • Järvenpään keskustaajama • Karkkilan keskustaajama • Kauniainen • Keravan keskustaajama • Kirkkonummen keskusta • Kirveskoski (Pornainen) • Lapinjärven kirkonkylä • Lohjan keskustaajama • Loviisan keskustaajama • Myrskylän kirkonkylä • Mäntsälän kirkonkylä • Nikkilä (Sipoo) • Nummela (Vihti) • Nurmijärven kirkonkylä • Porvoon keskustaajama • Pukkilan kirkonkylä • Siuntion asemanseutu • Tammisaaren keskustaajama (Raasepori) • Tikkurila (Vantaa)
Katso myös: Luettelo Suomen taajamista • Luettelo Suomen kunnista
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Espoon_keskus&oldid=22672617”