Yleisurheilun Suomi–Ruotsi-maaottelu
Suomi–Ruotsi-maaottelu eli Ruotsi-ottelu on vuosittainen Ruotsin ja Suomen joukkueiden välillä käytävä yleisurheilumaaottelu, joka sisältää naisten, miesten, ja nuorten alle 18-vuotiaiden poikien ja tyttöjen kilpailusarjat. Vuonna 1925 ensimmäisen kerran järjestetty maaottelu on 2000-luvulla mahdollisesti ainoa säännöllisesti järjestetty kahden maan välinen yleisurheilukilpailu. Suomessa sitä kutsutaan yleisesti nimellä Ruotsi-ottelu ja Ruotsissa vastaavasti nimellä Finnkampen. Suomenruotsalaiset puolestaan käyttävät nimitystä Sverigekampen.
Joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta maaottelu on pidetty vuorovuosin kummassakin maassa. Suomessa kilpailupaikkana on perinteisesti ollut Helsingin olympiastadion ja Ruotsissa Tukholman olympiastadion. Vuodesta 1999 vuoteen 2012 maaottelu järjestettiin Ruotsissa Göteborgin Ullevilla, kunnes vuonna 2013 palattiin jälleen Tukholmaan. Helsingin Olympiastadionin korjaustöiden vuoksi Suomessa maaottelut pidettiin vuosina 2016–2020 Tampereella Ratinan stadionilla.
Historia
muokkaaPäätös Suomen ja Ruotsin välisten maaottelusuhteiden avaamisesta tehtiin elokuussa 1924, jolloin kolme urheilumiestä eli SVUL:n puheenjohtaja Aksel Ek, SFI:n kunniapuheenjohtaja Uno Westerholm sekä Ruotsin urheilun valtakunnanliiton varapuheenjohtaja Gösta Malmgren kokoontuivat Helsingissä Esplanadin Kappelissa. Suomi oli jo avannut yleisurheilumaaottelukosketuksen Ranskan kanssa kesällä 1923. Puheenjohtaja Ek totesi myöhemmin maaotteluasiaan liittyen[1]:
»Suomi ja Ruotsi ovat Pohjolan voimakkaimmat yleisurheilumaat ja keskinäinen voimanmittaus tulee muodostumaan jännittäväksi.»
Ensimmäinen Suomi–Ruotsi-yleisurheilumaaottelu pidettiin 5.–6. syyskuuta 1925 Helsingin Eläintarhan kentällä ja katsojia oli 21 000. Tuolloin siihen osallistuivat vain miehet.[1] Maaottelua käytiin kahden vuoden välein aina vuoteen 1931, jolloin 800 metrin juoksussa urheilijoiden välinen käsirysy johti hylkäämisiin. Seuraava maaotteluvuosi oli vasta 1939. Mahdollinen syy muodostuneeseen taukoon oli Paavo Nurmen julistaminen kilpailukelvottomaksi kansainvälisiin yleisurheilukilpailuihin. Kansainvälisen yleisurheiluliiton neuvoston (s.o. hallituksen) ruotsalainen puheenjohtaja Sigfrid Edström ajoi omatoimisesti ja kansainvälisen yleisurheiluliiton säännöistä tukea saamatta päätöksen Nurmen osallistumisen kieltämisestä Los Angelesin Olympialaisissa IAAF:n hallituksen kokouksessa Suomen Urheiluliittoa (SUL) ja Nurmea kuulematta 3.4.[2] ja 30.7.1932[3]. Säännöt urheilijan diskvalifioimiseksi tehtiin vasta olympialaisten jälkeen Kansainvälisen urheiluliiton (IAAF) kongressissa (yleiskokouksessa), jossa Edström ja neuvoston sihteeri Bo Ekelund edustivat Ruotsia. Ilmianto Nurmen osallistumiskieltoon tuli Amerikan urheiluliiton puheenjohtajalta Avery Brundagelta.[4] [5] SUL:n puheenjohtaja Urho Kekkonen kertoi tämän tapauksen seurauksena maiden välisen yleisurheilusuhteiden tulleen katkeamispisteeseen.[6] Suomalaisten katkeruutta lisäsi Nurmen tapauksessa vielä tietoisuus Nurmen menestysmahdollisuudesta olympiamaratonilla, koska Nurmi oli juossut kesäkuun lopussa lyhyen maratonin maailmanennätyksen.
Kesällä 1939 uudelleen avatun Suomi–Ruotsi-maaottelukosketuksen jälkeen Vuoden 1940 maaotteluun osallistui kolmantena maana Saksa,[7] mutta tämän jälkeen vuosien 1941–1944 ottelut jouduttiin sodan vuoksi perumaan. Vuosittain käytävä maaotteluperinne alkoi vuonna 1945, joskin miesten maaotteluja ei ollut vuonna 1949 ja Helsingin olympiavuonna 1952. Naiset osallistuivat maaotteluun ensimmäisen kerran vuonna 1951. Nuorten Suomi–Ruotsi-maaottelut aloitettiin vuonna 1970.
Kannustus
muokkaaRehtiin yleisurheilumaaotteluun ovat perinteisesti kuuluneet reippaat kannustushuudot molempien maiden osalta. Esimerkit 1930-luvulta suomalaisen huutosakin huutamana:
Hakkaa päälle Suomen poika, naapurit ei meitä voita. Kiitos pojat, eilisestä. Tänään ei nyt Ruotsi kestä.
tai
Tehkää päivän suuri työ, ettei Ruotsi meitä lyö. Sisu luja, tahto suuri, siinä Suomen suojamuuri.
ja vastaavasti ruotsalaisen huutosakin huutamana:
Hejaa Sverige, ni springa, vi ska hurra, vi ska vinna.
Kilpailulajit (aikuisten maaottelut)
muokkaa
|
Nykyään kussakin lajissa aikuisten maaotteluissa kumpaakin maata edustaa kolme urheilijaa. Lajeista jaetaan pisteitä urheilijoille sen mukaan, miten he sijoittuvat, ensimmäiselle 7, toiselle 5, kolmannelle 4, neljännelle 3, viidennelle 2 ja kuudennelle 1. Viesteissä voittaja saa 5 pistettä ja toiseksi tullut 2 pistettä. Ilman tulosta jääneille ei pisteitä jaeta. Tasatuloksen sattuessa jaetun sijan ja jakamatta jääneiden sijojen pisteet jaetaan tasan, esimerkiksi jos neljänneksi sijoittuu kolme kilpailijaa, saa kukin 2 pistettä.
Vuonna 2021 ottelun pisteisiin laskettiin ensimmäisen kerran mukaan moniottelijoiden välillä käyty kolmiottelu (lajeina tuolloin korkeushyppy, kuulantyöntö, 100/110 m aitajuoksu).[8][9]
Vuoteen 2022 asti kävelyjä ei otettu mukaan maaottelupisteitä laskettaessa, vaan maiden välillä käytiin erillinen kävelymaaottelu.
Tulokset
muokkaaKisaennätykset
muokkaa- Lähde:friidrottsstatistik.se[10]
Miehet
muokkaaNaiset
muokkaaMuuta
muokkaaJuha Vainio on tehnyt maaotteluja parodioivan huumorikappaleen ”Suomi–Ruotsi”. Kappaleen humoristisuus perustuu siihen, että Vainio on tarkoituksella tehnyt tekstit niin, etteivät ne rimmaa, esimerkiksi Hakkaa päälle meidän Jaska, Ruotsi on taas täysin lyöty!.
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Kappeliravintolasta alku ottelusarjalle. Helsingin Sanomat, 31.7.1975, s. 21. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 24.9.2021.
- ↑ Nurmi kilpailukelvoton. Helsingin Sanomat, 4.4.1932, s. 1. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 24.9.2021.
- ↑ Nurmi ei saa juossa olympialaisissa. Helsingin Sanomat, 30.7.1932, s. 4. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 24.9.2021.
- ↑ Totuus Nurmen jutusta ja sen ajamisesta Amerikassa. Helsingin Sanomat, 8.9.1932, s. 4, 7. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 24.9.2021.
- ↑ Totuus Nurmen jutusta ja sen ajamisesta Amerikassa. Helsingin Sanomat, 9.9.1932, s. 4. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 24.9.2021.
- ↑ Helsingin Sanomat 5.9.1932
- ↑ Raevuori, Antero: Talvisota ja olympiakisat 24.4.2013. Seura. Viitattu 22.5.2012.
- ↑ Suomi hyvävireisellä joukkueella Tukholmaan Ruotsi-otteluun – Salonen: ”Menestyminen vieraskentällä vaatii erityistä venymistä ja onnistumista” Yleisurheilu.fi. 30.8.2021. Viitattu 30.9.2021.
- ↑ Baas peittosi Hjelmerin ja juoksi huikean ennätyksen – Erkkola heitti lajivoiton – Lampelan ja Anderssonin kaksoisvoitto seiväshypyssä Yleisurheilu.fi. 4.9.2021. Viitattu 30.9.2021.
- ↑ Finnkampsrekord www.friidrottsstatistik.se. Viitattu 4.9.2023. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Yleisurheilun Suomi–Ruotsi-maaottelu Wikimedia Commonsissa
- http://www.ruotsiottelu.fi/
- http://www.finnkampen.se/ (ruotsiksi)
- Finnkamp för finnkamp[vanhentunut linkki] (ruotsiksi)
- Tönimistä ja pisterohmuja – yleisurheilun Ruotsi-ottelun tarina YLE Elävä arkisto