Ero sivun ”Tuvalu” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö

Inline

Versio 1. heinäkuuta 2004 kello 21.44

Tuvalu on saarivaltio Tyynellä valtamerellä. Asukasluvultaan se on Vatikaanivaltion jälkeen maailman toiseksi pienin itsenäinen valtio. Sen korkein kohta on vain noin viisi metriä merenpinnan yläpuolella, joten pienikin merenpinnan kohoaminen on merkittävä uhka valtiolle.

Tuvalu

Tuvalun lippu	Tuvalun vaakuna
(Tuvalun lippu)	(Tuvalun vaakuna)

Motto: Tuvalu mo te Atua
(tuvalu: Tuvalu Jumalan puolesta)

tuvalu ja englanti

Kuningatar

Kenraalikuvernööri

Pääministeri

- Yhteensä

- % vettä

Sijalla 191

26 km²

Ei merkittävästi

Väkiluku

- Yhteensä (2004)

- Tiheys

Sijalla 190

11 468

441/km²

Itsenäisyys

1. lokakuuta 1978

BKT

- Yhteensä (2000)

- Asukasta kohden

(Sijaa ei laskettu)

???

1 100 dollaria

Rahayksikkö

Tuvalun dollari

Aikavyöhyke

UTC +12 (ei kesäaikaa)

Kansallislaulu

Tuvalu mo te Atua

Internet-verkkotunnus

.tv

Kansainvälinen suuntanumero

688

Historia

Pääartikkeli: Tuvalun historia

Tuvalu asutettiin ensimmäisellä vuosituhannella e.Kr. Eurooppalaisista ensimmäisenä sinne ennätti espanjalainen Alvaro de Mendana y Neyra vuonna 1568. Saarelle ei perustettu siirtokuntia, mutta orjakauppiaat ja valaanpyytäjät käyttivät saaria hyväkseen. Vuonna 1892 nykyinen Tuvalu liitettiin osaksi perustettua Yhdistyneen kuningaskunnan Gilbert- ja Ellice-saarten protektoraattia, jossa Tuvalusta käytettiin nimitystä Ellice-saaret. Protektoraatista tehtiin siirtokunta 1915.

Vuonna 1974 Ellice-saarten polynesialainen väestö päätti äänestyksessä erota Gilbert-saarten (nykyisin Kiribati) mikronesialaisesta väestöstä. Seuraavana vuonna siitä tehtiin erillinen siirtokunta nimellä Tuvalu. Itsenäisyys myönnettiin 1978.

Politiikka

Pääartikkeli: Tuvalun politiikka

Tuvalu on perustuslaillinen monarkia ja osa Brittiläistä kansanyhteisöä. Sen nimellinen valtionpäämies on Yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar Elisabet II. Tuvalulla häntä edustaa kenraalikuvernööri, joka nimitetään pääministerin neuvojen mukaisesti.

Tuvalun parlamentti Fale I Fono on 12-jäseninen ja valitaan neljän vuoden välein. Sen jäsenet valitsevat pääministerin, joka pitää käytännön valtaa saarilla.

Saaret

Pääartikkeli: Tuvalun saaret

Tuvalua ei pienen väestömääränsä vuoksi ole jaettu hallinnollisiin alueisiin, mutta fyysisesti maa jakautuu yhdeksään atolliin, joista yksi oli alunperin asumaton. Tästä on johdettu myös Tuvalun nimi, joka tuvalun kielellä tarkoittaa "kahdeksaa saarta". Tuvalun yhdeksän saarta (atollia) ovat:

Maantiede

Pääartikkeli: Tuvalun maantiede

Tuvalulla ei ole juuri lainkaan juotavaksi kelpaavaa vettä eikä edellytyksiä maanviljelylle. Vuonna 2001 Tuvalun hallitus tiedotti että saaret, joiden korkein kohta on vain viisi metriä merenpinnan yläpuolella, voidaan joutua evakuoimaan mikäli meren pinta nousee. Uusi-Seelanti on luvannut ottaa vastaan vuosittaisen kiintiön evakkoja, kun taas Australia on kieltäytynyt tuvalulaisten pyynöistä, oletettavasti samalla perusteella kuin se hylkäsi Kioton sopimuksen perustan.

Tuvalun kartta

Talous

Pääartikkeli: Tuvalun talous

Tuvalulla ei ole luonnonvaroja, joten sen talous pohjautuu pitkälti ulkomaiseen apuun. Sen pääelinkeinot ovat kalastus ja turismi, joskin syrjäinen sijainti alentaa potentiaalista matkailijoiden määrää.

Hallitus saa varansa pääosin postimerkkien ja kolikoiden myynnistä sekä työläisten rahalähetyksistä. Noin tuhat tuvalulaista on töissä naurun fosfaattikaivoksissa. Fosfaatin vähetessä monia on kuitenkin lähetetty takaisin Tuvaluun. Vuonna 1987 Australian, Uuden-Seelannin ja Yhdistyneen kuningaskunnan perustama kansainvälinen säätiö, jota tukevat myös Japani ja Etelä-Korea, antaa Tuvalulle vuosittain merkittäviä rahasummia. Hyvien sijoitusten ansiosta säätiön varallisuus on noussut alkuperäisestä 17 miljoonasta yli 35 miljoonaan dollariin vuoteen 1999 mennessä. Myös Yhdysvallat on Tuvalulle tärkeä taloudellinen tukija, vuonna 1988 sovitun kalastuslaitoksille myönnettävän tuen määrä oli yhdeksän miljoonaa dollaria vuonna 1999 ja summan odotetaan edelleen kasvavan. Hallitus on tehnyt sosiaalisia uudistuksia ja pienentänyt julkista sektoria yksityistämisellä ja henkilökunnan leikkauksilla vähentääkseen riippuvuutta ulkomaisesta tuesta.

Vuonna 1998 Tuvalu alkoi kerätä voittoja suuntanumeronsa käytöstä maksullisiin puhelinnumeroihin sekä myymällä Internet-verkkotunnusta .tv. Vuonna 2000 verkkotunnus vuokrattiin 12 vuodeksi 50 miljoonalla dollarilla. Näistä saatavat varat saattavat moninkertaistaa Tuvalun bruttokansantuotteen.

Tuvalun rahayksikkö Tuvalun dollari on sidottu Australian dollarin arvoon.

Väestöjakauma

Pääartikkeli: Tuvalun väestöjakauma

Tuvalun väestö on lähes yksinomaan polynesialaista alkuperää. Noin 97 % väestöstä kuuluu Tuvalun kirkkoon, joka on protestanttinen kristillinen kirkkokunta. Uskontoon on sekoittunut joitakin aineksia kansanuskomuksista.

Lähes kaikki puhuvat tuvalun kieltä, Nuin saarella jotkut puhuvat kiribatia. Englanti on myös virallinen kieli, mutta se ei ole käyttökieli saarilla.

Kulttuuri

Pääartikkeli: Tuvalun kulttuuri

Tuvalun perinteinen yhteisöjärjestelmä on pitkälti säilynyt. Jokaisella perheellä on oma tehtävänsä (salanga) joka sen on tehtävä yhteisön hyväksi. Tällaisia tehtäviä ovat mm. kalastus, talojen rakentaminen ja puolustus. Perheen taidot siirtyvät isältä pojalle.

**Juhlapäivät**
Pvm	Suomalainen nimi	Paikallinen nimi	Huomautuksia
1. tammikuuta	Uudenvuoden päivä
maaliskuun toinen maanantai	Kansanyhteisön päivä
perjantai maalis-huhtikuussa	Pitkäperjantai
ed. seuraava maanantai	Pääsiäismaanantai
13. toukokuuta	Gospel-päivä
kesäkuun toinen lauantai	Kuningattaren syntymäpäivä
5. elokuuta	Kansallinen lastenpäivä
1.-2. lokakuuta	Itsenäisyyspäivä eli Tuvalu-päivä
11. marraskuuta	Walesin prinssin syntymäpäivä
25. joulukuuta	Joulupäivä
26. joulukuuta	Tapaninpäivä