Avaa päävalikko

Vaitupu on atolli Tuvalussa, Tyynellämerellä ja yksi maan kahdeksasta hallintoalueesta.[1] Siihen kuuluu 9 saarta[2], ja sen pinta-ala on 5,6 neliökilometriä, mikä tekee siitä Tuvalun suurimman atollin maapinta-alaltaan.[3] Saarista suurin on samanniminen Vaitupu.[4] Atollin asukasluku oli 1 555 vuoden 2012 väestönlaskennassa.[5] Vaitupua johtaa saarineuvosto,[1] ja sillä on kaksi paikkaa Tuvalun 15-paikkaisessa parlamentissa.[6] Atollilla on muun muassa kirkko, ensimmäisen ja toisen asteen koulut ja sairaala.[4][2]

Vaitupu
Vaitupu satelliittikuvassa
Vaitupu satelliittikuvassa
Merialue Tyynimeri
Saaria yht. 9
Suurin saari Vaitupu
Muita saaria Temotu, Tofia
Pinta-ala 5,60 km²
Valtio
Valtio Tuvalu
Väestö
Väkiluku 1 555 (2012)
Asutuskeskukset Apalolo - Saniuta, Motufoua
Tärkein kieli tuvalu

MaantietoMuokkaa

Yhdeksästä saaresta koostuva Vaitupu sijaitsee Tyynellämerellä, Tuvalun saarivaltiossa, 67 kilometrin päässä toisesta atollista Nukufetausta ja noin 110 kilometriä luoteeseen maan pääkaupungista Funafutista. Vaitupun saarien yhteenlaskettu maapinta-ala on noin 5,6 neliökilometriä, mikä tekee siitä Tuvalun pinta-alaltaan suurimman atollin. Laguunit mukaan lukien pinta-ala on noin 10 neliökilometriä.[7] Atollin kahta pientä, suurimmillaan noin 35 metriä syvää, hiekkapohjaista laguunia,[8] Te Lotoa ja Te Namoa[9], ympäröivät suurilta osin maa-alueet.[2][3] Atollin saaret ovat:[4]

Lisäksi atollilla on yksi nimeämätön saari.

Ilmasto ja ilmastonmuutosMuokkaa

Vaitupulla on trooppinen ilmasto, vuorokauden kuukausikeskilämpotila on noin 27–28 °C.[9] Vuoden keskimääräinen sadanta on noin 3 500 mm. Sateisimmat kuukaudet ovat tammi ja joulukuu, jolloin kuukauden keskimääräinen sademäärä on noin 400 mm. Touko- ja syyskuussa puolestaan sataa vähiten, keskimäärin noin 230 mm. [10]

Merenpinta on noussut Vaitupulla ja muualla Tuvalussa noin 5 millimetriä vuodessa, ja vuosina 1993–2011 se nousi yhteensä 9 senttimetriä. Uhkana on atollin jääminen kohoavan merenpinnan alle.[11] Tutkimusten mukaan vuonna 2100 ainakin suurin osa atollista olisi merenpinnan alapuolella.[12] On myös arvioitu, että trooppiset hirmumyrskyt olisivat 2000-luvun loppupuolella harvinaisempia mutta toisaalta voimakkaampia kuin nykyään.[13]

Vuonna 1990 trooppinen hirmumyrsky Ofa osui atollille, ja se on viimeisin huomattavan laajoja tuhoja aiheuttanut hirmumyrsky Vaitupulla.[14] Hirmumyrsky Pam johti jonkinasteisiin tuhoihin saarilla vuoden 2015 maaliskuussa.[15] Vuonna 2011 La Niña -ilmiöstä johtuva kuivuus aiheutti vakavia ongelmia Vaitupulla, mutta vaikutukset eivät olleet yhtä suuret kuin muualla maassa.[16][17]

Eläimistö ja kasvistoMuokkaa

Vaitupulla kasvaa esimerkiksi lastamangroveja, milopuita ja vesikastanjoita. Tämän lisäksi saarilla on nähty Laportea-suvun nokkosia ja haarusanikkaita.[3] Vaitupun mangrovemetsiä on kuitenkin hakattu maanteiden tieltä, ja kookospalmuja sekä pensaikkoja on raivattu rakentamisen vuoksi, sillä atollin maa-alueet ovat hyvin rajalliset.[18] Atollin vesialueilla on runsaasti kaloja[19] ja jonkin verran haita.[2]

Vaitupulla on myös Microtechnites-suvun luteita, jotka vaikuttavat alueen kasveihin.[20]

HistoriaMuokkaa

Vaitupun asuttamisen ajankohta ei ole varma. Atolli on luultavasti asutettu aikaisintaan 2 000 vuotta sitten,[21] kun pääosin samoalaisia saapui saarille.[22] On myös mahdollista, että atolli olisi asutettu vasta 1300-luvulla.[23][24] Alueelta on löytynyt vanhoja hautoja, joissa on kotiloista tehtyjä käsitöitä sekä koruja.[20]

Ensimmäinen Vaitupun todistetusti löytänyt länsimaalainen oli yhdysvaltalainen Obed Starbuck, joka löysi sen vuonna 1825.[22] Eurooppalaiset alkoivat 1870-luvun lopulla kiinnostua atollista sen suhteellisen laajan, ainakin verrattuna muihin lähialueen saariin, pinta-alan vuoksi. Kopran tuotanto pyrittiin monopolisoimaan alueella, mutta monien käänteiden jälkeen atollin asukkaat joutuivat 1880-luvulla maksamaan 13 000 dollarin edestä velkoja saksalaiselle H. M. Ruge & Co -yritykselle. Samaan aikaan kauppiaana atollilla toiminut Harry Nitz auttoi velan maksamisessa. [25]

Vuonna 1892 Vaitupu liitettiin muiden nykyään Tuvalulle kuuluvien atollien ja saarien lisäksi Yhdistyneen kuningaskunnan Gilbert- ja Ellicesaarten protektoraattiin, josta tuli vuonna 1916 siirtomaa.[26] Vaitupusta tuli osa Tuvalua maan itsenäistyttyä vuonna 1978.[24]

Vaitupun atollilla avattiin postitoimisto vuonna 1916[27] ja Tuvalun ainoa toisen asteen oppilaitos aloitti toimintansa 1930-luvulla.[21]

Vuonna 1947 Vaitupun asukkaat ostivat Fidžiltä Kioan saaren, sillä atolli oli yliasutettu, mikä oli johtanut esimerkiksi viljelystilan loppumiseen. Parisataa vaitupulaista muuttikin Kioalle. [28]

VäestöMuokkaa

Vuoden 2012 väestönlaskennan mukaan Vaitupulla asui 1 555 ihmistä ja väestöntiheys oli 280 as./km². Kymmenen vuotta aiemmin asukasluku oli hieman korkeampi, 1 576. Vuosina 1973–1979 atollin asukasluku kasvoi huomattavasti, minkä jälkeen väestönkasvu on tasoittunut.[5][18] Pääsaarella sijaitsee viisi asutuskeskusta: Apalolo - Saniuta, Asau, Motufoua, Potufale ja Tumaseu, joista asukasluvultaan suurin on Motufoua. Kylässä oli noin 500 asukasta vuonna 2012.[5] Atollilla puhutaan pääasiassa tuvalun kielen etelätuvalun murretta[29] mutta myös englantia.[22]

Suurin osa Vaitupun asukkaista kuuluu protestanttiseen Tuvalun kirkkoon. Atollilla on myös pieni Jehovan todistajien yhteisö ja muita pieniä uskonnollisia ryhmiä.[30]

TalousMuokkaa

Vaitupun asukkaat saavat noin puolet tuloistaan palkkatuloina, esimerkiksi työskentelystä koulussa, saarineuvostossa tai muissa julkisissa palveluissa. Kalastus puolestaan on tärkein tulonlähde noin viidesosalle atollin asukkaista. Tärkeimmät kalat ovat kelttikalat, napsijat ja putsarit.[31] Muita tulonlähteitä ovat rahalähetykset, käsityöt ja kopran tuotanto.[2] 1990-luvun alkupuolella atollille rakennettiin Tuvalun ensimmäinen kalastuskeskus Japanin avulla, mutta sen toiminta on ollut taloudellisesti kannattamatonta.[19] Atollilla sijaitsee Tuvalun maatalouden keskus, jossa viljellään erityisesti bataatteja ja jonkin verran esimerkiksi tomaatteja, kurkkua ja kaalia.[18]

2010-luvun alussa atollille saatiin Italian ja Itävallan tuella aurinkopaneeleja, joiden avulla esimerkiksi atollin koululla on saatavilla energiaa vuorokauden ympäri. Aiemmin energianlähteenä käytettiin dieseliä. Aurinkoenergian käytön on arvoitu pienentävän menoja noin 80 000 dollarilla vuodessa.[32]

KulttuuriMuokkaa

Keskimääräinen vaitupulainen syö noin 140 kiloa kalaa vuodessa.[31] Tämän lisäksi pulaka, taaro ja kookospähkinät ovat perinteisiä ruokia Vaitupulla. Myös maahantuotuja ruokia, kuten riisiä ja suolalihaa, syödään paljon. Jalkapallo ja lentopallo ovat suosituimpia urheilulajeja atollilla. Näiden lisäksi siellä pelataan esimerkiksi krikettiä. Bingon pelaaminen on myös suosittu harrastus atollin asukkaiden keskuudessa. [17]

LähteetMuokkaa

  1. a b Tuvalu cia.gov: CIA. Viitattu 21.12.2018. (englanniksi)
  2. a b c d e Tuvalu Country Report: Profiles and Results from Survey Work at Funafuti, Nukufetau, Vaitupu and Niutao, s. 105, 110. Noumea Cedex, New Caledonia: Secretariat of the Pacific Community, 2008. ISBN 978-982-00-0269-2. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 21.12.2018). (englanniksi)
  3. a b c R. R. Thaman: Atoll Research Bulletin No. 611 (PDF) (The Flora of Tuvalu: Lakau Mo Mouku O Tuvalu) opensi.si.edu: Smithsonian Institution Scholarly Press. Viitattu 21.12.2018. (englanniksi)
  4. a b c Map - Vaitupu tuvaluislands.com: TuvaluIslands.com. Viitattu 21.12.2018. (englanniksi)
  5. a b c Tuvalu: Atolls, Major Villages & Agglomerations citypopulation.de: Citypopulation. Viitattu 16.12.2018. (englanniksi) (saksaksi)
  6. Election looks set to return Sopoaga as Tuvalu's PM 2.4.2015. radionz.co.nz: Radio New Zealand. Viitattu 21.12.2018. (englanniksi)
  7. Biggest Islands And Atolls In Tuvalu worldatlas.com: worldatlas. Viitattu 23.12.2018. (englanniksi)
  8. Alenxander George Findlay: A directory for the navigation of the Pacific Ocean (s. 998) 1851. London, R. H. Laurie. Viitattu 23.12.2018. (englanniksi)
  9. a b K. A. Rogers: Atoll Research Bulletin No. 360 (PDF) 1992. tuvaluislands.com: National Museum of Natural History, Smithsonian Institution. Viitattu 21.12.2018. (englanniksi)
  10. Vaitupu, Tuvalu weatherbase.com: Cantymedia. Viitattu 3.1.2019. (englanniksi)
  11. I. M. Madaleno: Climate change in the Pacific: Tuvalu case-study (PDF) witpress.com: Department of Natural Sciences, Portuguese Tropical Research Institute, Lisbon, Portugal. Viitattu 22.12.2018. (englanniksi)
  12. Disappearing Tuvalu: First Modern Nation to Drown? worldatlas.com: worldatlas. Viitattu 2.1.2019. (englanniksi)
  13. Current and future climate of Tuvalu pacificclimatechangescience.org: Australian hallitus. Viitattu 22.12.2018. (englanniksi)
  14. Samoa Cyclone Ofa Feb 1990 UNDRO Situation Reports 1-8 6.2.1990. reliefweb.int: YK:n humanitaaristen asioiden koordinointitoimisto. Viitattu 2.1.2019. (englanniksi)
  15. Tuvalu: Tropical Cyclone Pam Situation Report No. 2 (as of 30 March 2015) 30.3.2015. reliefweb.int: YK:n humanitaaristen asioiden koordinointitoimisto. Viitattu 2.1.2019. (englanniksi)
  16. Toby Manhire: Tuvalu drought could be dry run for dealing with climate change theguardian.com. 17.11.2011. Viitattu 22.12.2018.
  17. a b Tufoua Panapa: Ethnographic Research on Meanings and Practices of Health in Tuvalu: A Community Report (PDF) 2012. auckland.ac.nz: Department of Anthropology, The University of Auckland. Viitattu 22.12.2018. (englanniksi)
  18. a b c Petely Nivatui: Sustainable Development for Tuvalu: a Reality or an Illusion? 1991. core.ac.uk: University of Tasmania. Viitattu 22.12.2018. (englanniksi)
  19. a b Fishery and Aquaculture Country Profiles: Tuvalu fao.org: Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestö. Viitattu 22.12.2018. (englanniksi)
  20. a b Randy Thaman: Tuvalu National Biodiversity Strategy and Action Plan: Fifth National Report to the Convention on Biological Diversity cbd.int: Ministry of Foreign Affairs, Trade, Tourism, Environment and Labour Government of Tuvalu. Viitattu 22.12.2018. (englanniksi)
  21. a b Anne Chambers, Keith Chambers: Unity of Heart: Culture and Change in a Polynesian Atoll Society (s. 61 ja 237) Southern Oregon University. Viitattu 25.12.2018. (englanniksi)
  22. a b c A Brief History of Tuvalu tuvaluislands.com: TuvaluIslands.com. Viitattu 21.12.2018. (englanniksi)
  23. Tuvalu profile - Timeline bbc.com: BBC. Viitattu 21.12.2018. (englanniksi)
  24. a b Tuvalu britannica.com: Encyclopædia Britannica. Viitattu 21.12.2018. (englanniksi)
  25. Doug Munro: The Lagoon Islands: A History of Tuvalu 1820-1908 (PDF) 1982. usp.ac.fj: Macquarie University. Viitattu 25.12.2018. (englanniksi)
  26. Gilbert and Ellice Islands britannica.com: Encyclopædia Britannica. Viitattu 21.12.2018. (englanniksi)
  27. Post Office List premierpostal.com: Premier Postal Auctions. Viitattu 21.12.2018. (englanniksi)
  28. Jillian Campbell, Andrea Milan, Robert Oakes: Tuvalu: Climate Change and Migration (PDF) unu.edu: United Nations Economic and Social Commission for Asia and the Pacific (ESCAP). Viitattu 25.12.2018. (englanniksi)
  29. Tuvaluan (Te 'gana Tūvalu) omniglot.com: Omniglot. Viitattu 22.12.2018. (englanniksi)
  30. Tuvalu 2016 International Religious Freedom Report (PDF) state.gov: United States Department of State - Bureau of Democracy, Human Rights, and Labor. Viitattu 22.12.2018. (englanniksi)
  31. a b Vaitupu spc.int: The Pacific Community. Viitattu 25.12.2018. (englanniksi)
  32. Powering the Pacific - launch of Tuvalu solar project 30.5.2010. iucn.org: International Union for Conservation of Nature (IUCN). Viitattu 25.12.2018. (englanniksi)