Avaa päävalikko

Nukulaelae on atolli Tuvalun saarivaltiossa[1] ja yksi sen kahdeksasta hallintoalueesta.[2] Se koostuu 19 saaresta, joiden pinta-ala on yhteensä noin 1,8 neliökilometriä.[3] Atollilla on laguuni, jonka pinta-ala on 43 km². Nukulaelaen nimi tarkoittaa tuvalun kielellä "hiekkojen maata".[4] ja sen asukasluku oli 324 vuoden 2012 väestönlaskennassa.[3] Atollin suurin saari on Niuoko. Muita suurempia saaria ovat esimerkiksi Tumiloto, Fangaua ja Fetuatasi.[5] Nukulaelaeta johtaa saarineuvosto[2] ja atollilla on yksi paikka Tuvalun 15-paikkaisessa parlamentissa.[6]

Nukulaelae
Nukulaelae satelliittikuvassa
Nukulaelae satelliittikuvassa
Merialue Tyynimeri
Saaria yht. 19
Suurin saari Niuoko
Muita saaria Fangaua, Tumiloto
Pinta-ala 1,82 km²
Valtio
Valtio Tuvalu
Väestö
Väkiluku 324 (2012)
Tärkein kieli tuvalu

Sisällysluettelo

MaantietoMuokkaa

Nukulaelaen 19 saaresta koostuva atolli sijaitsee Tyynellämerellä noin 110 kilometriä kaakkoon Funafutista, Tuvalun väkirikkaimmasta atollista.[7] Nukulaelae on maan itäisin atolli.[8] Saarien yhteenlaskettu pinta-ala on 1,8 neliökilometriä ja atollin laguunin pinta-ala on 43 km². Atollin saaret ovat pääosin hiekkarantaisia laguunin puolella.[7]

IlmastoMuokkaa

Nukulaelaen vuosittainen sademäärä on keskimäärin noin 3 200 millimetriä.[8]

HistoriaMuokkaa

Nukulaelaen eteläosissa sijaitsee polynesialaista maraes-temppeliä muistuttava rakennelma, joka on peräisin eurooppalaisten saapumista edeltäneeltä ajalta.[7] Ensimmäinen Nukulaelaen löytänyt eurooppalainen oli kapteeni George Barrett.[9] Kristinusko levisi saarelle ensimmäisen kerran vuonna 1861.[10] Vuosina 1862–1863 arviolta 65–80 prosenttia atollin noin 300 asukkaasta vietiin orjiksi Peruun.[4][10][11] Monet heistä eivät enää palanneet saarelle ja vuonna 1892 atollin asukasluku oli vain 95.[10] Eurooppalaiset toivat myös mukanaan sairauksia, jotka johtivat useisiin kuolemantapauksiin saarella.[9]

Nukulaelaen atollilla avattiin postitoimisto vuonna 1923.[12]

Tämän päivän nukulaelaelaiset tunnetaan heidän laulamisestaan ja tanssistaan.

TalousMuokkaa

Euroopan unioni on avustanut Nukulaelaella ja kahdella muulla Tuvalun atollilla aurinkoenergian käyttöönottoa. Niinpä niillä voidaan nykyään käyttää sähköä vuorokauden ympäri. Aikaisemmin sähköä tuotettiin saarilla dieselillä, ja sitä riitti vain 18 tunniksi vuorokaudessa.[13]

LähteetMuokkaa

  1. Tuvalu britannica.com: Encyclopædia Britannica. Viitattu 16.12.2018. (englanniksi)
  2. a b Tuvalu cia.gov: CIA. Viitattu 13.12.2018. (englanniksi)
  3. a b Tuvalu: Atolls, Major Villages & Agglomerations citypopulation.de: Citypopulation. Viitattu 16.12.2018. (englanniksi) (saksaksi)
  4. a b Biggest Islands And Atolls In Tuvalu worldatlas.com: worldatlas. Viitattu 16.12.2018. (englanniksi)
  5. Map - Nukulaelae Atoll tuvaluislands.com: TuvaluIslands.com. Viitattu 16.12.2018. (englanniksi)
  6. Election looks set to return Sopoaga as Tuvalu's PM 2.4.2015. radionz.co.nz: Radio New Zealand. Viitattu 16.12.2018. (englanniksi)
  7. a b c Nukulaelae tuvaluislands.com: TuvaluIslands.com. Viitattu 17.12.2018. (englanniksi)
  8. a b K. A. Rogers: Atoll Research Bulletin No. 360 (PDF) 1992. tuvaluislands.com: National Museum of Natural History, Smithsonian Institution. Viitattu 17.12.2018. (englanniksi)
  9. a b A Brief History of Tuvalu tuvaluislands.com: TuvaluIslands.com. Viitattu 16.12.2018. (englanniksi)
  10. a b c Nukulaelae janeresture.com: Jane Resture. Viitattu 17.12.2018. (englanniksi)
  11. Richard Bedford, Barrie Macdonald, Doug Munro: Population Estimates for Kiribati and Tuvalu, 1850–1900: Review and Speculation auckland.ac.nz: The Journal of the Polynesian Society. Viitattu 17.12.2018. (englanniksi)
  12. Post Office List premierpostal.com: Premier Postal Auctions. Viitattu 16.12.2018. (englanniksi)
  13. Tuvalu and the EU eeas.europa.eu: Euroopan Unioni. Viitattu 16.12.2018. (englanniksi)

Tämä Tyynenmeren alueeseen tai Australiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.