Avaa päävalikko

Pohjois-Pohjanmaan maakunnan kuntien vaakunat

Wikimedia-luetteloartikkeli
Pohjois-Pohjanmaan vaakuna.svg
Pohjois-Pohjanmaan maakunta

Sinisessä kentässä kuusi juoksevaa hopeista kärppää, joiden hännänpäät mustat, sijoitettuna 2 + 2 + 2.

Vaakuna Kunnan nimi, vaakunan kuvaus, suunnittelija ja vahvistamispäivä
Alavieska.vaakuna.svg Alavieska

Vihreässä kentässä ristikkäin kaksi hopeaviikatetta, joiden terät kultaa.

Kaj Kajander, 25. marraskuuta 1960

Haapajärvi.vaakuna.svg Haapajärvi

Sinisessä kentässä palkeittain hopeinen, siivekäs nuoli, jonka kärki ja sulat kultaa.

Gustaf von Numers, 10. helmikuuta 1959

Haapavesi.vaakuna.svg Haapavesi

Sinisessä kentässä hopeinen haapa, sen alapuolella aaltokoroinen hopeatyviö, jossa sininen, kultanastainen suksisauvan sompa.

A. O. Jääskö, 10. lokakuuta 1953

Hailuoto.vaakuna.svg Hailuoto

Sinisessä kentässä hopeinen merihankain.

Teuvo Pakkala, 19. joulukuuta 1966

Kuivaniemi.vaakuna.svg Ii

Hopea kentässä aaltokoroinen oikea pieli ja hylje; molemmat sinisiä.

Kaj Kajander, 1. tammikuuta 2007 (ottanut käyttöön Kuivaniemen vaakunan)

Himanka.vaakuna.svg Kalajoki

Kultakentässä sininen, kaksimastoinen kaljaasi.

Gustaf von Numers, 1. tammikuuta 2010 (ottanut käyttöön Himangan vaakunan)

Kempele.vaakuna.svg Kempele

Sinisessä kentässä aaltokoroinen vasen pieli ja kaksi alakkain, yläviistoon lentävää sorsaa; kaikki hopeaa.

Kaj Kajander, 24. marraskuuta 1969

Kuusamo.vaakuna.svg Kuusamo

Punakentässä hopeinen juokseva poro, jonka yläpuolella kultainen revontuli.

Kaj Kajander, 23. marraskuuta 1959

Kärsämäki.vaakuna.svg Kärsämäki

Hopeakentässä tyviö ja vene, molemmat siniset, veneestä nousee seitsemän punaista tulikielekettä.

Gustaf von Numers, 5. lokakuuta 1964

Liminka.vaakuna.svg Liminka

Sinisessä kentässä aaltokoroinen oikea pieli ja kolme kävelevää kärppää alatusten; kaikki muu on hopeaa paitsi kärppien hännänpäät ovat mustat.

Ahti Hammar, 8. kesäkuuta 1956

Lumijoki.vaakuna.svg Lumijoki

Sinisessä kentässä alainen aaltokoroinen hirsi, jonka yläpuolella lumikide; molemmat hopeaa.

Toivo Mikkonen ja Kaj Kajander, 11. heinäkuuta 1969

Merijarvi.vaakuna.svg Merijärvi

Sinisessä kentässä kaarikoroisesta tyviöstä nousevaan sinkilään kiinnitetty rengas, kaikki hopeaa.

Gustaf von Numers, 27. huhtikuuta 1967

Muhos.vaakuna.svg Muhos

Aaltokorokatkoisen kilven sinisessä yläkentässä hopeinen lohi ja hopeisessa alakentässä kolme sinistä yksipolvekkeista salamaa vierekkäin.

Olof Eriksson, 6. helmikuuta 1956

Nivala.vaakuna.svg Nivala

Vihreässä kentässä yksipuolinen kultainen puuportti.

Kalervo Kallio, 4. helmikuuta 1965

Oulainen.vaakuna.svg Oulainen

Vihreässä kentässä pystyssä kultainen rapu.

Ahti Hammar, 16. helmikuuta 1954

Oulu.vaakuna.svg Oulu

Punaisessa kentässä hopeisesta tyviöstä nouseva kultainen, sinisin portti- ja ikkuna-aukoin varustettu linna, jossa neljä viirein koristettua kupukattoista tornia; tyviössä sininen, punavaruksinen lohi.

Martti Heikura (piirtänyt uudelleen), 11. helmikuuta 1954

Pudasjarvi.vaakuna.svg Pudasjärvi

Kultakentässä musta, kävelevä, punavaruksinen karhu, jonka yläpuolella musta, kuusikoroinen lakio, jossa Otavan seitsentähtinen tähtikuvio; kukin tähti kultaa, viisisakarainen.

Gustaf von Numers, 26. syyskuuta 1950

Pyhäjoki.vaakuna.svg Pyhäjoki

Sinisessä kentässä hopeinen kultavaruksinen hanhi, jonka alapuolella kultainen kruunu ja risti alakkain.

Olof Eriksson, 22. syyskuuta 1965

Pyhäjärvi.vaakuna.svg Pyhäjärvi

Sinisessä kentässä nouseva kärjestä teroitettu rajapaalu, jonka saatteena kummallakin puolella naularisti; kaikki hopeaa.

Ahti Hammar, 26. maaliskuuta 1958

Pyhäntä.vaakuna.svg Pyhäntä

Punaisessa kentässä on kolme alaista hirttä, joiden päällikkeenä on viisi tyvestä nousevaa suippokärkistä paalua; kaikki hopeaa.

Kaj Kajander, 11. heinäkuuta 1969

Raahe.vaakuna.svg Raahe

Punaisessa kentässä alaisen aaltokoroisen hopeatyviön - josta nousee kultainen kummeli (merimerkki) - yläpuolella ryntäävän hevosen selässä istuva haarniskoitu ratsumies, jolla oikeassa kädessään viirillä varustettu peitsi, kaikki muut hopeaa paitsi kypärän kruunu ja silmikko sekä viiri, suitset, satulaloimi ja kannukset kultaa.

Olof Eriksson (vanhan vaakunan pohjalta), 24. syyskuuta 1963

Reisjärvi.vaakuna.svg Reisjärvi

Sinisessä kentässä hopeinen, viisihaarainen atraimen terä.

Gustaf von Numers, 3. marraskuuta 1952

Sievi.vaakuna.svg Sievi

Vihreässä kentässä apilakoroinen lakio (yliskenttä) ja aaltokoroinen hirsi; molemmat kultaa.

Gustaf von Numers, 30. toukokuuta 1950

Siikajoki.vaakuna.2007.svg Siikajoki

Sinisellä kilvellä yläreunaltaan sahakoroinen ja alareunaltaan aaltokoroinen hirsi, jonka yläpuolella kolme kuusisakaraista tähteä rinnakkain ja alapuolella siika, kaikki hopeaa.

Ruukin ja Siikajoen kunnanvaltuustot, Kaisu Tuomi, Tommi Lepojärvi ja Pekka Tuokila, 1. tammikuuta 2007

Siikalatva.vaakuna.svg Siikalatva

Sinisellä kilvellä aaltokoroinen tyviö ja neljä lentävää joutsenta palkittain; kaikki hopeaa.

Mikko Savolampi, 1. tammikuuta 2009

Taivalkoski.vaakuna.svg Taivalkoski

Punaisessa kentässä justeerisaha, tämän yläpuolella kuusikoroinen lakio; kaikki hopeaa.

Kaj Kajander, 2. syyskuuta 1959

Tyrnävä.vaakuna.svg Tyrnävä

Sinisessä kentässä kolme hopeista punaovista latoa asetettuina 2 + 1.

Olof Eriksson, 8. kesäkuuta 1956

Utajärvi.vaakuna.svg Utajärvi

Vihreässä kentässä hopeinen aaltokoroinen vastapalkki, jossa musta tervavene.

Olof Eriksson, 7. kesäkuuta 1955

Vaala.vaakuna.svg Vaala

Punaisessa kentässä alainen, kaateinen polviorsi, josta nousee kolmisakarainen torni; molemmat hopeaa.

Kaj Kajander, 11. tammikuuta 1966

Ylivieska.vaakuna.svg Ylivieska

Hopeakentässä sininen, apilapäinen haaruristi.

Ahti Hammar, 20. kesäkuuta 1955


Käytöstä poistuneet tai lakkautettujen kuntien vaakunatMuokkaa

Vaakuna Kunnan nimi, vaakunan käytössäoloaika, kuvaus, suunnittelija ja vahvistamispäivä
  Haukipudas (1952–2012)

Sinisessä kentässä alakkain kolme uivaa hopeahaukea, joiden varukset punaiset; alapuolella sahakoroinen hopeatyviö.

Olof Eriksson, 11. helmikuuta 1952

  Ii (1966–2006)

Kulta-sinikatkoinen kilpi; yläkentässä sininen orsivaaka, alakentässä reunoihin ulottuva kultaverkko.

Kaj Kajander, 9. helmikuuta 1966

  Kalajoki (1953–2009)

Sinisessä kentässä reunoihin ulottuva kultainen verkko, jonka päällä uiva, hopeinen lohi.

Olof Eriksson, 20. huhtikuuta 1953

  Kestilä (1967–2008)

Punaisessa kentässä ristikkäin kaksi hopeista puulusikkaa.

Kaj Kajander, 21. heinäkuuta 1967

  Kiiminki (1968–2012)

Vihreässä kentässä kolme hopeateräistä ja kultakahvaista vuolinrautaa asetettuina 2 + 1.

Olof Eriksson ja professori Oskari Jauhiainen, 1. lokakuuta 1968

  Kuivaniemi (1967–2006)

Hopeakentässä aaltokoroinen vasen pieli ja hylje, molemmat sinisiä.

Kaj Kajander, 4. syyskuuta 1967

  Oulujoki (1952–1964)

Sinisessä kentässä reunoihin ulottuva verkko, jonka päällikkeenä aaltokoroinen hirsi; kaikki hopeaa.

Olof Eriksson, 5. elokuuta 1952

  Oulunsalo (1968–2012)

Sinisessä kentässä hopeinen, kultavaruksinen, seisova kuovi, siivet koholla.

Gustaf von Numers, 1. lokakuuta 1968

  Paavola (1967–1972)

Sinisessä kentässä kaksi hopeista, yläreunaltaan sahakoroista ja alareunaltaan aaltokoroista hirttä.

Olof Eriksson, 4. syyskuuta 1967

  Pattijoki (1968–2002)

Hopeakentässä sininen palkki, jossa kultainen kauran röyhy.

Gustaf von Numers, 15. helmikuuta 1968

  Piippola (1966–2008)

Sinisessä kentässä sudenhammaskoroinen lakio - kolme ylöspäin suuntautuvaa sudenhammasta näkyvissä - sekä kolme kaateista kuokanterää vieretysten; kaikki hopeaa.

Aake Kaarnama, 21. syyskuuta 1966

  Pulkkila (1964–2008)

Hopeakentässä kaateinen, punainen haaruristi, jonka saatteena kolme mustaa kuulaa asetettuina 2 + 1.

Toivo Vuorela, 21. elokuuta 1964

  Rantsila (1964–2008)

Mustassa kentässä alainen aaltokoroinen hopeinen vastapalkki, saatteena vasemmassa yläkulmassa kuusisakarainen kultatähti.

Olof Eriksson, 21. elokuuta 1964

  Rautio (1953–1972)

Sinisessä kentässä hopeinen alasin.

Osmo Tokkola ja Gustaf von Numers, 7. marraskuuta 1953

  Revonlahti (1958–1972)

Sinisessä kentässä aaltokoroinen tyviö, josta kasvaa kolme kuusta, saatteena lakioittain kolme kuusisakraista tähteä, kaikki hopeaa.

Markus Niinimaa ja Kaj Kajander, 3. tammikuuta 1968

  Ruukki (1973–2006)

Sinisessä kentässä kaksi yläreunaltaan sahakoroista ja alareunaltaan aaltokoroista hirttä, joiden välissä saatteena kolme kuusisakaraista tähteä, kaikki hopeaa.

Olof Eriksson, 15. huhtikuuta 1973

  Saloinen (1967–1972)

Sinisessä kentässä rengas, jonka ulkoreunasta versoaa säteittäisesti kahdeksan apilanlehteä; kaikki hopeaa.

Gustaf von Numers, 10. helmikuuta 1967

  Siikajoki (1954–2006)

Sinisessä kentässä kolme uivaa hopeasiikaa alakkain.

Olof Eriksson, 15. marraskuuta 1954

  Temmes (1965–2000)

Vihreässä kentässä alaisen aaltokoroisen hirren yläpuolella yksikorvainen maitokiulu; kumpikin kultaa.

Kaj Kajander, 4. helmikuuta 1965

  Vihanti (1951–2012)

Vihreässä kentässä viikatteen terä, saatteena sen kummallakin puolella kolme vesilehvää, kaikki hopeaa.

Olof Eriksson, 20. joulukuuta 1951

  Yli-Ii (1967–2012)

Sinisessä kentässä pystyasennossa kaksi kahtaalle suuntautuvaa yksipolvekkeista kultasalamaa, joiden kärjet muodostavat apilanlehden.

Kaj Kajander, 21. heinäkuuta 1967

  Ylikiiminki (1957–2008)

Sinisessä kentässä kolme kultaista pajurekeä alakkain.

Oskari Jauhiainen ja Olof Eriksson, 3. toukokuuta 1957