Pohjois-Pohjanmaan maakunnan kuntien vaakunat

Pohjois-Pohjanmaan maakunta Sinisessä kentässä kuusi juoksevaa hopeista kärppää, joiden hännänpäät mustat, sijoitettuna 2 + 2 + 2.

Vaakuna	Kunnan nimi, vaakunan kuvaus, suunnittelija ja vahvistamispäivä
	Alavieska Vihreässä kentässä ristikkäin kaksi hopeaviikatetta, joiden terät kultaa. Kaj Kajander, 25. marraskuuta 1960
	Haapajärvi Sinisessä kentässä palkeittain hopeinen, siivekäs nuoli, jonka kärki ja sulat kultaa. Gustaf von Numers, 10. helmikuuta 1959
	Haapavesi Sinisessä kentässä hopeinen haapa, sen alapuolella aaltokoroinen hopeatyviö, jossa sininen, kultanastainen suksisauvan sompa. A. O. Jääskö, 10. lokakuuta 1953
	Hailuoto Sinisessä kentässä hopeinen merihankain. Teuvo Pakkala, 19. joulukuuta 1966
	Ii Hopea kentässä aaltokoroinen oikea pieli ja hylje; molemmat sinisiä. Kaj Kajander, 1. tammikuuta 2007 (ottanut käyttöön Kuivaniemen vaakunan)
	Kalajoki Kultakentässä sininen, kaksimastoinen kaljaasi. Gustaf von Numers, 1. tammikuuta 2010 (ottanut käyttöön Himangan vaakunan)
	Kempele Sinisessä kentässä aaltokoroinen vasen pieli ja kaksi alakkain, yläviistoon lentävää sorsaa; kaikki hopeaa. Kaj Kajander, 24. marraskuuta 1969
	Kuusamo Punakentässä hopeinen juokseva poro, jonka yläpuolella kultainen revontuli. Kaj Kajander, 23. marraskuuta 1959
	Kärsämäki Hopeakentässä tyviö ja vene, molemmat siniset, veneestä nousee seitsemän punaista tulikielekettä. Gustaf von Numers, 5. lokakuuta 1964
	Liminka Sinisessä kentässä aaltokoroinen oikea pieli ja kolme kävelevää kärppää alatusten; kaikki muu on hopeaa paitsi kärppien hännänpäät ovat mustat. Ahti Hammar, 8. kesäkuuta 1956
	Lumijoki Sinisessä kentässä alainen aaltokoroinen hirsi, jonka yläpuolella lumikide; molemmat hopeaa. Toivo Mikkonen ja Kaj Kajander, 11. heinäkuuta 1969
	Merijärvi Sinisessä kentässä kaarikoroisesta tyviöstä nousevaan sinkilään kiinnitetty rengas, kaikki hopeaa. Gustaf von Numers, 27. huhtikuuta 1967
	Muhos Aaltokorokatkoisen kilven sinisessä yläkentässä hopeinen lohi ja hopeisessa alakentässä kolme sinistä yksipolvekkeista salamaa vierekkäin. Olof Eriksson, 6. helmikuuta 1956
	Nivala Vihreässä kentässä yksipuolinen kultainen puuportti. Kalervo Kallio, 4. helmikuuta 1965
	Oulainen Vihreässä kentässä pystyssä kultainen rapu. Ahti Hammar, 16. helmikuuta 1954
	Oulu Punaisessa kentässä hopeisesta tyviöstä nouseva kultainen, sinisin portti- ja ikkuna-aukoin varustettu linna, jossa neljä viirein koristettua kupukattoista tornia; tyviössä sininen, punavaruksinen lohi. Martti Heikura (piirtänyt uudelleen), 11. helmikuuta 1954
	Pudasjärvi Kultakentässä musta, kävelevä, punavaruksinen karhu, jonka yläpuolella musta, kuusikoroinen lakio, jossa Otavan seitsentähtinen tähtikuvio; kukin tähti kultaa, viisisakarainen. Gustaf von Numers, 26. syyskuuta 1950
	Pyhäjoki Sinisessä kentässä hopeinen kultavaruksinen hanhi, jonka alapuolella kultainen kruunu ja risti alakkain. Olof Eriksson, 22. syyskuuta 1965
	Pyhäjärvi Sinisessä kentässä nouseva kärjestä teroitettu rajapaalu, jonka saatteena kummallakin puolella naularisti; kaikki hopeaa. Ahti Hammar, 26. maaliskuuta 1958
	Pyhäntä Punaisessa kentässä on kolme alaista hirttä, joiden päällikkeenä on viisi tyvestä nousevaa suippokärkistä paalua; kaikki hopeaa. Kaj Kajander, 11. heinäkuuta 1969
	Raahe Punaisessa kentässä alaisen aaltokoroisen hopeatyviön - josta nousee kultainen kummeli (merimerkki) - yläpuolella ryntäävän hevosen selässä istuva haarniskoitu ratsumies, jolla oikeassa kädessään viirillä varustettu peitsi, kaikki muut hopeaa paitsi kypärän kruunu ja silmikko sekä viiri, suitset, satulaloimi ja kannukset kultaa. Olof Eriksson (vanhan vaakunan pohjalta), 24. syyskuuta 1963
	Reisjärvi Sinisessä kentässä hopeinen, viisihaarainen atraimen terä. Gustaf von Numers, 3. marraskuuta 1952
	Sievi Vihreässä kentässä apilakoroinen lakio (yliskenttä) ja aaltokoroinen hirsi; molemmat kultaa. Gustaf von Numers, 30. toukokuuta 1950
	Siikajoki Sinisellä kilvellä yläreunaltaan sahakoroinen ja alareunaltaan aaltokoroinen hirsi, jonka yläpuolella kolme kuusisakaraista tähteä rinnakkain ja alapuolella siika, kaikki hopeaa. Ruukin ja Siikajoen kunnanvaltuustot, Kaisu Tuomi, Tommi Lepojärvi ja Pekka Tuokila, 1. tammikuuta 2007
	Siikalatva Sinisellä kilvellä aaltokoroinen tyviö ja neljä lentävää joutsenta palkittain; kaikki hopeaa. Mikko Savolampi, 1. tammikuuta 2009
	Taivalkoski Punaisessa kentässä justeerisaha, tämän yläpuolella kuusikoroinen lakio; kaikki hopeaa. Kaj Kajander, 2. syyskuuta 1959
	Tyrnävä Sinisessä kentässä kolme hopeista punaovista latoa asetettuina 2 + 1. Olof Eriksson, 8. kesäkuuta 1956
	Utajärvi Vihreässä kentässä hopeinen aaltokoroinen vastapalkki, jossa musta tervavene. Olof Eriksson, 7. kesäkuuta 1955
	Vaala Punaisessa kentässä alainen, kaateinen polviorsi, josta nousee kolmisakarainen torni; molemmat hopeaa. Kaj Kajander, 11. tammikuuta 1966
	Ylivieska Hopeakentässä sininen, apilapäinen haaruristi. Ahti Hammar, 20. kesäkuuta 1955

Käytöstä poistuneet tai lakkautettujen kuntien vaakunat

Vaakuna	Kunnan nimi, vaakunan käytössäoloaika, kuvaus, suunnittelija ja vahvistamispäivä
	Haukipudas (1952–2012) Sinisessä kentässä alakkain kolme uivaa hopeahaukea, joiden varukset punaiset; alapuolella sahakoroinen hopeatyviö. Olof Eriksson, 11. helmikuuta 1952
	Ii (1966–2006) Kulta-sinikatkoinen kilpi; yläkentässä sininen orsivaaka, alakentässä reunoihin ulottuva kultaverkko. Kaj Kajander, 9. helmikuuta 1966
	Kalajoki (1953–2009) Sinisessä kentässä reunoihin ulottuva kultainen verkko, jonka päällä uiva, hopeinen lohi. Olof Eriksson, 20. huhtikuuta 1953
	Kestilä (1967–2008) Punaisessa kentässä ristikkäin kaksi hopeista puulusikkaa. Kaj Kajander, 21. heinäkuuta 1967
	Kiiminki (1968–2012) Vihreässä kentässä kolme hopeateräistä ja kultakahvaista vuolinrautaa asetettuina 2 + 1. Olof Eriksson ja professori Oskari Jauhiainen, 1. lokakuuta 1968
	Kuivaniemi (1967–2006) Hopeakentässä aaltokoroinen vasen pieli ja hylje, molemmat sinisiä. Kaj Kajander, 4. syyskuuta 1967
	Oulujoki (1952–1964) Sinisessä kentässä reunoihin ulottuva verkko, jonka päällikkeenä aaltokoroinen hirsi; kaikki hopeaa. Olof Eriksson, 5. elokuuta 1952
	Oulunsalo (1968–2012) Sinisessä kentässä hopeinen, kultavaruksinen, seisova kuovi, siivet koholla. Gustaf von Numers, 1. lokakuuta 1968
	Paavola (1967–1972) Sinisessä kentässä kaksi hopeista, yläreunaltaan sahakoroista ja alareunaltaan aaltokoroista hirttä. Olof Eriksson, 4. syyskuuta 1967
	Pattijoki (1968–2002) Hopeakentässä sininen palkki, jossa kultainen kauran röyhy. Gustaf von Numers, 15. helmikuuta 1968
	Piippola (1966–2008) Sinisessä kentässä sudenhammaskoroinen lakio - kolme ylöspäin suuntautuvaa sudenhammasta näkyvissä - sekä kolme kaateista kuokanterää vieretysten; kaikki hopeaa. Aake Kaarnama, 21. syyskuuta 1966
	Pulkkila (1964–2008) Hopeakentässä kaateinen, punainen haaruristi, jonka saatteena kolme mustaa kuulaa asetettuina 2 + 1. Toivo Vuorela, 21. elokuuta 1964
	Rantsila (1964–2008) Mustassa kentässä alainen aaltokoroinen hopeinen vastapalkki, saatteena vasemmassa yläkulmassa kuusisakarainen kultatähti. Olof Eriksson, 21. elokuuta 1964
	Rautio (1953–1972) Sinisessä kentässä hopeinen alasin. Osmo Tokkola ja Gustaf von Numers, 7. marraskuuta 1953
	Revonlahti (1958–1972) Sinisessä kentässä aaltokoroinen tyviö, josta kasvaa kolme kuusta, saatteena lakioittain kolme kuusisakraista tähteä, kaikki hopeaa. Markus Niinimaa ja Kaj Kajander, 3. tammikuuta 1968
	Ruukki (1973–2006) Sinisessä kentässä kaksi yläreunaltaan sahakoroista ja alareunaltaan aaltokoroista hirttä, joiden välissä saatteena kolme kuusisakaraista tähteä, kaikki hopeaa. Olof Eriksson, 15. huhtikuuta 1973
	Saloinen (1967–1972) Sinisessä kentässä rengas, jonka ulkoreunasta versoaa säteittäisesti kahdeksan apilanlehteä; kaikki hopeaa. Gustaf von Numers, 10. helmikuuta 1967
	Siikajoki (1954–2006) Sinisessä kentässä kolme uivaa hopeasiikaa alakkain. Olof Eriksson, 15. marraskuuta 1954
	Temmes (1965–2000) Vihreässä kentässä alaisen aaltokoroisen hirren yläpuolella yksikorvainen maitokiulu; kumpikin kultaa. Kaj Kajander, 4. helmikuuta 1965
	Vihanti (1951–2012) Vihreässä kentässä viikatteen terä, saatteena sen kummallakin puolella kolme vesilehvää, kaikki hopeaa. Olof Eriksson, 20. joulukuuta 1951
	Yli-Ii (1967–2012) Sinisessä kentässä pystyasennossa kaksi kahtaalle suuntautuvaa yksipolvekkeista kultasalamaa, joiden kärjet muodostavat apilanlehden. Kaj Kajander, 21. heinäkuuta 1967
	Ylikiiminki (1957–2008) Sinisessä kentässä kolme kultaista pajurekeä alakkain. Oskari Jauhiainen ja Olof Eriksson, 3. toukokuuta 1957