Juuka
Juuka (ruots. Juga) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnassa. Kunnassa asuu 4 258 ihmistä,[2] joista noin 3 200 sen kirkonkylässä ja lähialueilla. Juuan pinta-ala on 1 846,58 km2, josta 344,88 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 2,84 asukasta/km2. Juuka on saaristolain mukainen saaristokunta.
| Juuka Juga |
|
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
 |
|
| Sijainti | |
| Maakunta | Pohjois-Karjalan maakunta |
| Seutukunta | Joensuun seutukunta |
| Kuntanumero | 176 |
| Hallinnollinen keskus | Juuan kirkonkylä |
| Perustettu | 1868 |
| Kokonaispinta-ala |
1 846,58 km² 53:nneksi suurin 2022 [1] |
| – maa | 1 501,70 km² |
| – sisävesi | 344,88 km² |
| Väkiluku |
4 258 186:nneksi suurin 31.12.2023 [2] |
| – väestötiheys | 2,84 as./km² (31.12.2023) |
| Ikäjakauma | 2020 [3] |
| – 0–14-v. | 9,7 % |
| – 15–64-v. | 52,6 % |
| – yli 64-v. | 37,6 % |
| Äidinkieli | 2022 [4] |
| – suomenkielisiä | 97,4 % |
| – muut | 2,5 % |
| Kunnallisvero |
8,50 % 196:nneksi suurin 2024 [5] |
| Kunnanjohtaja | Henri Tanskanen |
| Kunnanvaltuusto | 23 paikkaa |
| 2021–2025[6] • Kesk. • SDP • PS • Kok. • KD • Vihr. |
9 7 4 1 1 1 |
| www.juuka.fi | |
Juuan naapurikunnat ovat Kuopio, Kaavi, Kontiolahti, Lieksa, Nurmes, Polvijärvi ja Rautavaara. Entisiä naapurikuntia ovat Nurmekseen vuonna 1973 liitetty Nurmeksen maalaiskunta, Lieksaan samoin vuonna 1973 liitetty Pielisjärvi ja Juankoskeen vuonna 1971 liitetty Säyneinen; Juankoski puolestaan liitettiin Kuopioon vuonna 2017.
Nimi Juuka tarkoittaa pientä järveä, jonka läpi virtaa joki.[7] Monet juukalaiset puhuvat sekoitusta Savon ja Pohjois-Karjalan murteista, jotka molemmat kuuluvat savolaismurteisiin.
Maantiede muokkaa
Juuka sijaitsee Pohjois-Karjalassa, Pielisen länsirannalla. Lähimmät kaupungit ovat Nurmes, Lieksa, Outokumpu ja Joensuu.[8]
Juuan luontoretkikohteita ovat Juuanharju, Keihäsjoki, Tahkovaara, Kuohusuot-suoalue lampineen ja hetteikköineen Iso-Karhun erästely- ja luontoalue, joka sijaitsee 15 kilometriä Juuan kirkonkylältä Juankoskelle päin, Maaselän harjualueella. Valkealammen luonnonsuojelualue tunnetaan erityisesti lehdoistaan ja soistaan. Hiiden hajuraoksi kutsuttu luola sijaitsee Halivaaran kylässä. Porttilouhi on 700 metriä pitkä kanjoni Pohjois-Vuokon kylässä. Myös UKK-reitti kulkee osittain Juuan alueella.[9]
Juuan pinta-alasta noin viidennes on vettä, ja vähintään hehtaarin laajuisia vakavesiä on yli 400. Suurimmat järvet ovat Pielinen ja Höytiäinen, joita seuraavat Vaikkojärvi, Kajoonjärvi, Rauanjärvi, Tuopanjärvi ja Ala-Ruokonen. Muita järviä ovat esimerkiksi Halijärvi ja Polvijärvi.[10]
Kylät muokkaa
Ahmovaara, Halivaara (Hali), Juuka, Kajoo, Kannas, Kuhnusta, Larinsaari, Matara, Nunnanlahti, Paalasmaa, Petrovaara, Pihlajavaara, Polvela, Raholanvaara (Rahola), Timovaara, Tuopanjoki, Vaikko, Vihtasuo, Vuokko.
Historia muokkaa
Juuan kylä on peräisin 1500-luvulta. 1800-luvun loppupuolella asutus alkoi sijoittua maantien varteen ja sinne alettiin perustaa kauppaliikkeitä. Toisen maailmansodan jälkeen kirkonkylä kehittyi muualle, ja vanha Puu-Juuka säilyi ennallaan.[11]
Juuan seurakunta oli aluksi Pielisjärven ja Nurmeksen seurakuntien osista erotettu rukoushuonekunta, ja oma seurakuntansa vuodesta 1873.[12] Nykyinen kirkko on valmistunut 1850-luvulla, mutta sitä edelsi kaksi aikaisempaa kirkkoa.[13]
Talous muokkaa
Juuan kunta tunnetaan erityisesti nunnanlahtelaisista vuolukivilouhoksista ja vuolukiviteollisuudesta. Vuolukiviteollisuudessa työskentelee noin 590 ihmistä kahdessa yrityksessä: Nunnanlahden Uuni Oy:ssä ja Tulikivi Oyj:ssä. Koko paikkakunnalla on teollisuustyöpaikkoja noin 800.[14]
Nunnanlahdessa sijaitsee myös Suomen Kivikeskus ja vuolukivimuseo.
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat luontaistuote- ja terveysalalla toimiva Filix, Juuan dolomiittikalkki, Juuan SM-Sähkö, Juuan Auto ja metsäalan yritys Piema.[15]
Puu-Juuka muokkaa
Juuan kirkonkylän puutaloalue tunnetaan Puu-Juukana. Alueen perintöä ja kehitystä vaalii Puu-Juuka-yhdistys. Puu-Juukaan kuuluu kirkonkylän vanha raitti eli Vanhantie sekä Apteekintie, Kirkkotie ja Rakkaudenkuja. Vanhimmat säilyneet rakennukset ovat 1800-luvun loppupuolelta ja nuorimmat 1960-luvulta. Rakennukset ovat asuin- ja asuinliiketaloja sekä julkisia rakennuksia. Taloissa on mielenkiintoisia yksityiskohtia: frontoneita, koristeellisia ikkunanpuitteita ja räystäskonsoleita. Miljöön kulttuurihistoriallinen arvo muodostuu kokonaisuudesta, kaikista rakennuksista yhdessä. Vikilän-taidetaloissa on eri näyttelyissä mukana taidemaalareita, kuvanveistäjiä, perinnetöiden taitajia, keraamikkoja, lasitaiteilijoita, ikonitaidetta. Myllymuseo sijaitsee Puu-Juuassa Herralankosken partaalla.
Vuonna 2006 ilmestyi ensimmäinen kirja Puu-Juuasta. Puu-Juuan raitilta -kirjan on kirjoittanut juukalainen toimittaja Matti Puoskari.
Väestönkehitys muokkaa
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Taajamat muokkaa
Vuoden 2017 lopussa Juuassa oli 4 817 asukasta, joista 2 195 asui taajamassa, 2 552 haja-asutusalueilla ja 70:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Juuan taajama-aste on 46,2 %.[17] Kunnassa on vain yksi taajama, Juuan kirkonkylä.[18]
Seurakunnat ja pyhäköt muokkaa
_-_Kirkkotie_15_-_Juuka_-_1.jpg)
Juuassa toimiva Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta on nimeltään Juuan seurakunta.[19] Sen pyhäkköjä ovat Juuan kirkko, Erämaakirkko, Juuan siunauskappeli ja Paalasmaan rukoushuone.[20]
Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Juuassa toimii Juuan helluntaiseurakunta.[21]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Juuan alueella toimii Nurmeksen ortodoksinen seurakunta.[22] Kunnan alueella sijaitsevia ortodoksisia pyhäkköjä ovat Juuan profeetta Elian tsasouna (Pyhän profeetta Elian tsasouna, Juuan kirkonkylä), Keski-Vuokon kalastajatsasouna (Kristuksen kirkastumisen tsasouna, Keski-Vuokko), ja Pyötikön tsasouna (Ristin ylentämisen tsasouna, Pyötikkö).
Ilmasto muokkaa
|
Juuan ilmastotilastoa
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kulttuuria muokkaa
Muun muassa:
Ruokakulttuuri muokkaa
Juuan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla perunakukko ja maitokokkelo, sahti ja naurishuttu.[23]
Tunnettuja juukalaisia ja Juuassa syntyneitä muokkaa
- Hilja Grönfors (s. 1952), mestarikansanlaulaja, romanimusiikin tallentaja
- Matti Hyttinen (1895-1977), kotiseuturunoilija
- Pentti Hyttinen (s. 1962), Metsähallituksen pääjohtaja 2016–2019
- Tuula Ikonen-Graafmans (s. 1947), kansanedustaja 1991–1995
- Hanna-Mari Karhinen (s. 1980), näyttelijä ja toimittaja
- Eino Kettunen (1894–1964), säveltäjä ja sanoittaja
- Pia Lamberg (s. 1990), Miss Suomi 2011 (ex-missi, luopui kruunusta)
- Tuula Peltonen (s. 1962), kansanedustaja
- Mari Puoskari (s. 1979), poliitikko
- Aulis Sutinen (1905–2001), maanviljelysneuvos
- Lea Sutinen (1922–2008), kansanedustaja, Aulis Sutisen puoliso
- Anne Tanskanen (s. 1978), laulaja ja viihdetaiteilija
- Sakari Timonen (s. 1957), tunnettu blogisti ja juristi
- Erkki Toivanen (1938–2011), Yleisradion toimittaja ja ulkomaankirjeenvaihtaja
- Heikki Turunen (s. 1945), kirjailija
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
- ↑ a b Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla vuonna 2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2024.
- ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ Väestörakenne 26.5.2022. Tilastokeskus. Viitattu 12.9.2023.
- ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
- ↑ Kuntavaalit 2021, Juuka Oikeusministeriö. Viitattu 20.9.2021.
- ↑ Matti Puoskari: Puu-Juuan raitilta, s. 8.
- ↑ Juuan esittely Juuka. Arkistoitu 13.1.2018. Viitattu 13.1.2018.
- ↑ Luontokohteet Juuka. Arkistoitu 13.1.2018. Viitattu 13.1.2018.
- ↑ Juuka. Järviwiki. Viitattu 9.8.2021.
- ↑ Juuan kirkonkylän vanha keskusta RKY. Viitattu 13.1.2018.
- ↑ Historia Juuan seurakunta. Viitattu 13.1.2018.
- ↑ Kirkko Juuan seurakunta. Viitattu 13.1.2018.
- ↑ Juuka tilastoina Juuan kunta. Arkistoitu 11.7.2007. Viitattu 14.5.2009.
- ↑ Katso tästä kuntasi suurimmat yhteisöveronmaksajat Kauppalehti. 1.11.2017. Viitattu 13.1.2018.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 (.px) 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 5.1.2018.
- ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
- ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
- ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
- ↑ Juuan kirkko ja muut tilat juuanseurakunta.fi. Viitattu 30.7.2020.
- ↑ Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Arkistoitu 6.9.2021. Viitattu 6.9.2021.
- ↑ Arkistoitu kopioNurmeksen ortodoksinen seurakunta Suomen ortodoksinen kirkko, ort.fi. Arkistoitu 9.10.2018. Viitattu 9.10.2018.
- ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 131. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Juuka Wikimedia Commonsissa
- Juuan kunnan kotisivut
- Juuan kylien kotisivut (Arkistoitu – Internet Archive)
- Tilastokeskus - Juuan avainluvut
- Juuka-Seura ry. Juuan luonto. 1994. ISBN 951-96823-2-5.
- Matti Puoskari: Puu-Juuan raitilta. 2006. ISBN 951-96823-5-X.
- Juuan kylät, talot ja asukkaat maa- ja henkikirjoissa