Avaa päävalikko
Paalasmaa
Sijainti
Saariryhmä
Paalasmaa
Pinta-ala
noin 35 km²
Väestö
Asukasluku
140
Asutuskeskukset
Paalasmaa
Hirvisalmen lossi

Paalasmaa on saari ja kylä Pielisessä Juuan kunnassa, Pohjois-Karjalan maakunnassa. Kylä sijaitsee noin 15 kilometrin päässä Juuan kuntakeskuksesta. Asukasluku on noin 140.

Paalasmaa muodostuu kolmesta saaresta, jotka ovat Pääsaari, Toinensaari ja Kolmassaari. Kaikki saaret ovat asuttuja, ja niitä yhdistävät sillat. Lossi liikennöi saaret mannermaasta erottavassa Hirvisalmessa. Saaristoasiain neuvottelukunnan listauksessa Paalasmaan pinta-ala on 27 neliökilometriä, ja se on Pohjois-Karjalan kolmanneksi suurin ja koko maan sisävesien 16. suurin saari.[1]

Paalasmaa on Suomen korkein saari. Pielisen pinta on noin 93,5 metriä merenpinnan yläpuolella. Paalasmaan saarella on kolme huippua, jotka kohoavat yli 200 metrin korkeuteen merenpinnan yläpuolelle. Korkein huippu on Lamminvaara, joka on 225,2 metriä merenpinnasta. Pääsaarella on myös näkötorni, josta avautuvat esteettömät maisemat muun muassa Pieliselle aina Kolille saakka.

Paalasmaa on myös käytössä sukunimenä. Nimenkantajia on väestörekisterikeskuksen mukaan noin 50 henkilöä.

Sisällysluettelo

HistoriaMuokkaa

Nimi Paalasmaa juontaa nimestä Palasmaa, johon kirkkomatkoillaan Lieksaan soutavat juukalaiset poikkesivat syömään välipalaa (palasta).

Toisensaaren rannalta on tiettävästi löydetty kivikautinen asuinpaikka.

Paalasmaan veneonnettomuusMuokkaa

 
Surukivi-muistomerkki

Sunnuntaina 4. lokakuuta 1959 kaksi pääosin paikkakuntalaisia nuoria kuljettanutta moottorivenettä törmäsi Pielisellä Paalasmaan rannassa. Toisessa veneistä oli 19 nuorta ja se oli lähdössä Paalasmaan venerannasta Juuan kirkolle sateisessa ja tuulisessa säässä. Muutama minuutti lähdön jälkeen siihen törmäsi toinen, paikallisen kyläkauppiaan pojan ohjaama, 185 hevosvoiman tehoisella moottorilla varustettu pikavene. Suuremman veneen keulaan tuli törmäyksessä suuri halkeama ja se upposi nopeasti, kun taas siihen törmänneen pikaveneen vauriot jäivät melko vähäisiksi. Onnettomuus tapahtui noin 300 metrin päässä rannasta. Kummassakaan veneessä ei ollut pelastusliivejä tai muitakaan pelastusvälineitä, ja molemmat veneet olivat liikkeellä ilman lain jo vuonna 1959 edellyttämiä kulkuvaloja. Veden varaan joutui kaikkiaan 21 ihmistä, joista törmäyksen nähneet ja rannan taloista soutuveneillä apuun lähteneet saivat pelastetuiksi kuusi. 15 henkeä kuoli onnettomuudessa. Pelastuneiden joukossa ollut pikaveneen kuljettaja oli törmäyshetkellä vahvassa humalassa ja hän oli ennen törmäystä nauttinut pontikkaa samassa veneessä olleen toverinsa kanssa. Onnettomuus oli ankara isku Paalasmaan kyläyhteisölle, sillä onnettomuudessa sai kahdesta kylän perheestä surmansa kolme nuorta. Onnettomuuden jälkeen Juuan silloinen kunnanjohtaja Onni Nuutinen vetosi valtiovaltaan lossiyhteyden saamiseksi mantereelta Paalasmaalle, mikä kuitenkin toteutui vasta vuonna 1969.[2]

Paalasmaan laivarannassa on kuvanveistäjä Kauko Kortelaisen veistämä onnettomuuden muistomerkki Surukivi, joka paljastettiin vuonna 1984.

LähteetMuokkaa

  1. Suomi, saarten ja vetten maa (pdf) 2009. Saaristoasiain neuvottelukunta. Viitattu 29.1.2011.
  2. Vesa Kovanen: 15 hukkui sumussa ja sateessa. Ilta-Sanomat 30. syyskuuta 2017, Plus-liite s. 12. Helsinki: Sanoma Media.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä kylään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.