Vähäjärvi (Ikaalinen)

järvi Ikaalisissa Pirkanmaalla, 1

Vähäjärvi [2][1] on Pirkanmaalla Ikaalisissa Riitialassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Ikaalisten reitin valuma-alueen Kyrösjärven alueeseen. Vähäjärvi on osa Vähäjärven valuma-aluetta.[2][1]

Vähäjärvi
Valtiot Suomi
Maakunnat Pirkanmaa
Kunnat Ikaalinen
Koordinaatit 61°52′08″N, 22°57′28″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Kokemäenjoen vesistö (35)
Valuma-alue Kyrösjärven alue (35.52)
Laskujoki oja Kyrösjärveen [1]
Järvinumero 35.526.1.001
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 86,3 m [1]
Rantaviiva 3,458 km [2]
Pinta-ala 0,41829 km² [2]
Kartta
Vähäjärvi

Maantietoa muokkaa

Järvi on 1,1 kilometriä pitkä, 700 metriä leveä ja sen pinta-ala on 42 hehtaaria. Se on täysin peltojen ympäröimä ja siihen laskeekin kymmenen tulo-ojaa. Yksi tulo-ojista tuo suoalueiden vettä valuma-alueen pohjoisosista asti. Järvi on jakautunut valtatie 3 penkereen vuoksi kahteen altaaseen, jotka ovat yhteydessä toisiinsa valtatien sillan avulla. Järven luusua sijaitsee sen itäpäässä ja sieltä laskee 1,1 kilometriä pitkä laskuoja Kyrösjärven Heittolanlahden pohjukkaan Jouttulahteen. Laskujoki virtaa suon läpi, jossa siihen yhtyy pieni sivuoja ja sen Paskolampi. Järven eteläranta on laajaa avosuota, jossa on metsäsaarekkeita. vaikkaympäristössä on useita maatiloja, ei järven rannoilta löyty vapaa-ajan asuntoja.[1]

Vedenlaatu muokkaa

Vähäjärven vedenlaadusta on vain vähän tutkimustuloksia käytettävissä. Viimeisin tutkimus on 1990-luvun alusta, jolloin veden fosforipitoisuus oli noin 60 μg/l.[3]

Luonnonsuojelu muokkaa

Vähäjärvi on liitetty valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan. Siihen kuuluu 62–64 hehtaaria vesi- ja maa-alueita, jotka valtatie 3 halkaisee lähes etelä-pohjois-suunnassa. Voidaankin puhua itä- ja länsipuolen alueista. Itäpuoli on rehevämpi ja siinä on laajat luhta-alueet, joissa linnusto viihtyy runsaslukuisesti. Länsipuolella ovat ruovikot varsin laajoja. Pesintälaskennassa on saatu tulokseksi (luvut ovat havaittujen pesien lukumääriä): kaulushaikara 1, silkkiuikku 2, laulujoutsen 2, lapasorsa 1, haapana 1, punasotka 1, tukkasotka 1, naurulokki 20, luhtakana 2, luhtahuitti 1, nokikana 3 ja kurki 2. Ruovikoissa viihtyvät ruokokerttunen 6 ja ruskosuohaukka 1. Sinisorsia on paljon, mutta niiden pesintälukua ei ole arvioitu. Syys- ja kevätmuuton aikana järvelle kerääntyy muuttolintuja. Kerääntymämääriä on arvioitu seuraavasti (luvut ovat havaittujen yksilöiden lukumääriä): liro 85, mustaviklo 12, suokukko 30, jouhisorsa 2, pikkulokki 40 ja naurulokki 100.[4][5]

Historiaa muokkaa

Vuonna 1876 haki 11 osakkaan yhtymä lupaa laskea Vähäjärven vedenpintaa. Osakkailla oli hankkeessa kaikilla yhtäsuuret osuudet tuotosta ja paljastuneesta maasta.[6] Ikaalisten pitäjänkartassa järven ympärillä kiertää leveä niityksi maalattu alue, joka saattaisi olla vesijättömaata. Samassa kartassa on Kyröjärven alaville nykyrannoille piirretty kaksi rantaviivaa. Nämä voisivat esittää Kyrösjärven vuosina 1865–1866 tehdyn vedenpinnanlaskun seuraukset Riitialan kulmakunnalla.[7]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e Vähäjärvi, Ikaalinen (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 14.9.2019.
  2. a b c d Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 17.4.2019.
  3. Bilaletdin, Ämer & Peltonen, Anu: Turvetuotannon vesistövaikutukset Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan valmistelussa, Pirkanmaan ympäristökeskus, s. 40, 2009
  4. Ikaalinen: Luononsuojelu
  5. Seppälä, Petri: Pirkanmaan tärkeät lintualueet[vanhentunut linkki] – Loppuraportti MAALI-hankkeesta, Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry, s. 73, 2014
  6. Anttila, Veikko: Järvenlaskuyhtiöt Suomessa, s. liite 1–3. Kansatieteellinen arkisto 19. Helsinki: Suomen Muinaismuistoyhdistys, 1967. Forssan kirjapaino OY.
  7. Maanmittaushallitus: Pitäjän kartta 2211 07 Ikaalinen (Arkistoitu – Internet Archive), Arkistolaitos