Tervajärvi (Parkano, Jylhänkylä)

suoksi kuivatettu järvi Parkanossa Pirkanmaalla, 1

Tervajärvi [3][1] on Pirkanmaalla Parkanossa Jylhänkylässä sijaitseva kuivatettu järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Ikaalisten reitin valuma-alueen Kuivasjärven valuma-alueeseen. Tervajärvi, joka on osa Vääräjoen valuma-aluetta, on nykyään ojitettua avosuota.[3][1]

Tervajärvi
Valtiot Suomi
Maakunnat Pirkanmaa
Kunnat Parkano
Koordinaatit 62°12′55″N, 22°56′55″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Kokemäenjoen vesistö (35)
Valuma-alue Kuivasjärven valuma-alue (35.56)
Laskujoki oja Vääräjokeen [1]
Järvinumero 35.564.1.002
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 148,5 m (entinen vedenpinta) [2]
Rantaviiva 1,362 km [3]
Pinta-ala 0,06838 km² [3]
Kartta
Tervajärvi

Maantietoa muokkaa

Järven pituus oli 650 metriä, leveys 250 metriä ja sen pinta-ala oli 6,8 hehtaaria. Sen paikalla sijaitsee suunnilleen saman kokoinen ja muotoinen ojitettu suo. Se sijaitsee 500–600 metriä Vähä-Valkiaisesta ja Iso Venejärvestä itään. Tervajärven suon seitsemän kilometriä pitkä laskuoja lähtee suon eteläpäästä ja yhtyy Kuivasjärven Aholanlahteen laskevaan Vääräjokeen. Suohon laskee ympäröiviltä metsäsoilta suo-ojia, jotka ohjataan Vääräjokeen. Rantaviivan pituus oli ennen järvenlaskua 1,4 kilometriä. Suon yli kulkee nykyään peltotie. Valtatie 3 ohittaa entisen järven eteläpään 100 metrin etäisyydeltä.[3][1]

Historiaa muokkaa

Vanhoissa Parkanon pitäjänkartoissa, joita piirrettiin Suomessa 1840-1870-luvuilla on Tervajärvi piirretty selkeästi näkyviin. Tuona aikana seudulle oli perustettu kolme uudistilaa (nyby), jotka olivat raivanneet pieniä aloja peltomaata tajojensa ympäriltä. Seutu oli hyvää senkin vuoksi, että ympärillä oli järviä, joiden pinnanlasku olisi helppo toteuttaa. Järvenlaskun vesijättömaalla kasvoi heinärehu hyvin. Tervajärven ympäriltä on laskettu pariakin järveä ennen kuin oli Tervajärven vuoro kuivattaa kokonaan.[4][5]

Vuoden 1959 painetussa peruskartassa Tervajärvi on vielä piirretty järvenä, jonka vedenpinta oli 30 senttimetriä korkeammalla kuin viereisellä "Vähä-Valkijärvellä". Laskuojan alkuosuus oli tuolloin vielä luontainen puro, mutta Peltomäen maatilan peltojen halki se virtasi suoraksi kaivettuna.[2] Tämän jälkeen järveä on alettu laskea. Vuoden 1984 peruskartassa järven yleisilme on muuttunut selvästi heinittyneeksi. Järvellä oli avovettä enää puolet entisestä alasta.[6] Vuonna 1992 järvi oli jo kosteikko, jonka läpi oli kaivettu suo-oja.[7] Nykyään (vuonna 2016) järven eteläpään pohja on ojitettu tiheästi ja kuivattamisen viimeinen vaihe on käsillä.[1]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e Tervajärvi, Parkano (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 14.9.2019.
  2. a b Peruskartta 1:20 000. 2212 08 Hoseus. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1959. Kartan verkkoversio Maanmitauslaitoksen vanhat painetut kartat -palvelussa (jpg) (viitattu 8.2.2016)
  3. a b c d e Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 17.4.2019.
  4. Arkistolaitos: Parkano (2212 08 Ia.* -/- -) (vanha), 1840-1870-luku
  5. Arkistolaitos: Parkano, Kihniö (2212 08+05 Ia.* -/- -) (uudelleenpiirretty?), 1840-1870-luku
  6. Peruskartta 1:20 000. 2212 08 Hoseus. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1985. Kartan verkkoversio Maanmitauslaitoksen vanhat painetut kartat -palvelussa (jpg) (viitattu 8.2.2016)
  7. Peruskartta 1:20 000. 2212 08 Hoseus. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1992. Kartan verkkoversio Maanmitauslaitoksen vanhat painetut kartat -palvelussa (jpg) (viitattu 8.2.2016)