Vähä Mustajärvi (Ylöjärvi)

järvi Ylöjärvellä Pirkanmaalla

Vähä Mustajärvi [2][1] on Pirkanmaalla Ylöjärvellä Itä-Aureessa sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Ikaalisten reitin valuma-alueen Aurejärven valuma-alueeseen. Vähä Mustajärvi on osa Vähä Mustajärven valuma-aluetta.[2][1]

Vähä Mustajärvi
Valtiot Suomi
Kunnat Ylöjärvi
Koordinaatit 62°05′19″N, 23°25′07″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Kokemäenjoen vesistö (35)
Valuma-alue Aurejärven valuma-alue (35.57)
Laskujoki Riitinoja [1]
Järvinumero 35.578.1.001
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 159,8 m [1]
Rantaviiva 4,964 km [2]
Pinta-ala 0,45041 km² [2]
Tilavuus 0,0015 km³ [3]
Suurin syvyys 10 m [3]
Valuma-alue 57,6 km² [3]
Kartta
Vähä Mustajärvi

Maantietoa muokkaa

Järven pituus on 1,7 kilometriä, leveys 600 metriä ja sen pinta-ala on 45 hehtaaria. Se sijaitsee noin viisi kilometriä Aurejärven kirkolta pohjoiseen aivan Aurejärven koillispuolella. Sen lähiympäristössä on kangasmetsää ja järvi on valuma-alueensa laskuojien viimeinen järviallas ennen laskemistaan Aurejärveen. Siihen laskee kymmenen metsäojaa, joista suurin on Heinuun laskuoja. Etelästä Vähä Mustajärveen laskee Jakopuron reitti, joka on Paskolammen, Kivijärven, nimettömän lammen, Hirsilammin, Sivinlampien, Pikku Vehkoslammin, Iso Vehkoslammin ja Pitämälammin yhteinen laskuoja. Iso Vehkoslammiin laskevat vielä idästä Koukerolammien ja Pohjalammin yhteinen laskuoja Myllyoja. Vähä Mustajärven oma laskuoja Riitinoja laskee 1,8 kilometriä Aurejärven Riitinlahteen ja toista 600 metriä pitkää vanhempaa haaraa Vanhaojaa myöten Riitinniemen poikki Kartiskasaaren suojaan. Veden laskennallinen vaihtuvuus on 42 vuorokautta. Rantaviivan pituus on 5,0 kilometriä. Järven lähiympäristössä sijaitsee neljä maatilaa ja toistakymmentä vapaa-ajan asuntoa. Niille johtaa tiet yhdystieltä 3350, joka ylittää järven luusuan järven länsipäässä.[2][1]

Vedenlaatu muokkaa

Vähä Mustajärven vedenlaatua on tutkittu vuosien 1981, 1983, 1989, 1992, 2000 ja 2013 talvina. Veden väri on erittäin tummaa ja se on kirkasta, humuspitoisuus on korkea ja veden happamuustaso eli pH on matala. Humuksen suuri määrä kasvattaa suuresti veden kemiallista hapenkulutusta. Tämä reaalisoituu talvella, kun jään alla happivajetta alkaa syntyä. Onneksi veden nopea vaihtuminen estää hapen kulumista loppuun saakka happikadoksi. Järvi on pahasti happamoitunut. Talvella sen pH-taso alittaa arvon 5,0. Järvellä ei ole enää jäljellä mitään puskurointikykyä happamoitumista vastaan. Veden ravinnepitoisuudet olivat fosforin osalta korkeimmillaan 1980-luvun alussa, mutta ravinteiden pitoisuudet ovat laskeneet koko ajan. Nykyään järvi on rehevyystaso on vaihdellut lievästi rehevän ja rehevähkön humusjärven välillä. Järven seuranta-arvot myötäilevät valuma-alueen yläjuoksun järvien arvoja, koska veden vaihtuvuus on suurta. Kesien tilanteista ei ole tutkittua tietoa. Järven vedenlaatu on vain välttävällä tasolla.[3]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e Vähä Mustajärvi, Ylöjärvi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 14.9.2019.
  2. a b c d e Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 17.4.2019.
  3. a b c d Vähä Mustajärvi 21.05.2014. Tampere: Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Viitattu 9.8.2016.