Avaa päävalikko

Kyrösjärven alue (35.52) sijaitsee Pirkanmaalla. Se kuuluu Kokemäenjoen vesistöön (35) ja on Ikaalisten reitin valuma-alueessa (35.5) toisen jakovaiheen yhdeksäs osa-alue. Se laskee Mahnalanselän alueeseen (35.51) ja sen kautta kulkevat Jämijärven valuma-alueen (35.54), Kovesjoen valuma-alueen (35.55), Aurejärven valuma-alueen (35.57) ja Sipsiönjärven valuma-alueen (35.58) vedet. Kyrösjärvi on valuma-alueen pääjärvi ja sen laskujoki on Pappilanjoki, joka virtaa Kirkkojärveen ja jatkaa siitä eteenpäin Siuronkosken kautta Kuloveteen. Valuma-alueen pinta-ala on 580 km². Valuma-alueen suurimpia järviä ovat Kyrösjärvi, Röyhiönjärvi, Iso Karppajärvi ja Vähäjärvi.[1]

Valuma-alueen kolmannen jakovaiheen alueita ovat Kyrösjärven lähialue (35.521, 347 km²), Mylly-Kartunjoen valuma-alue (35.522, 63 km²), Villinojan valuma-alue (35.523, 17 km²), Pihnarinluoman valuma-alue (35.524, 10 km²), Kokemusjoen valuma-alue (35.525, 41 km²), Vähäjärven valuma-alue (35.526, 12 km²), Röyhiönjärven-Iso Karppajärven valuma-alue (35.527, 61 km²) ja Tavinojan valuma-alue (35.528, 15 km²). Näistä Villinojan ja Kokemusjoen valuma-alueilla ei ole järviä.[1]

Valuma-alueen kuvausMuokkaa

Kyrösjärven lähialue (35.521)Muokkaa

Kyrösjärven lähialue käsittää Kyrösjärven, siihen välittömästi laskevat järvet ja niiden laskuojat tai pienten ojien valuma-alueilla sijaitsevat järvet. Lähialueen ulkopuolelle jäävät isojen jokien valuma-alueet ja muut laajat valuma-alueet. Kyrösjärven lähialueelle kuuluu yli 30 järveä tai lampea. Ne, ja niiden laskuojat, esitellään tässä luettelonomaisesti lähtien liikkeelle Hämeenkyrön keskustasta ja seuraamalla Kyrösjärven rantoja myötäpäivään kiertäen. Samalla esitellään lyhyesti järvialtaaseen laskevat muiden valuma-alueiden joet tai ojat. Tekstin lähteenä ovat viranomaisten käyttämä SYKE -ympäristötietokanta [1] ja Maanmittaushallituksen Kansalaisen Karttapaikka [2].

Myllyoja on 3,4 kilometriä pitkä oja ja se laskee Sikurinlahteen. Noin 1,6 kilometriä Myllyojan suistosta sijaitsee Kakkurilampi, joka on nykyään kuivatettu suoksi. Noin 800 metriä yläjuoksulle päin sijaitsee Myllyojan uomassa pieni Vähä Virkajärvi. Vielä 700 metriä ylempänä sijaitsee suurempi Iso Virkajärvi, joka on Myllyojan latvajärvi. Myllyojan suiston lähelle laskee Sikurin Paskolampi, joka on myös laskettu järvi.

Sikurinlahden pohjoisrantaan laskee 150 metriä pitkä Läkeenlahden järven laskuoja. Sarkkilanjärvi sijaitsee Ikaalisten keskustaajaman kupeessa ja sen 800 metriä pitkä laskuoja laskee Kallinlahden edustalle Ikaalisten taajaman viereen.

Kelminselkä on erillinen järviallas järven länsirannalla Ikaalisten keskustaajaman lounaispuolella. Siihen laskee Kotkatjärvi omaa 1,8 kilometriä pitkää laskuojaa myöten Kotkapohjaan. Kelminselän eterantaa kiertää Ulvaan- ja Vatulanharjut. Vasta Emonpohjassa Kelminselkään laskee Jyllinjoki, joka on Jämijärven valuma-alueen (35.54) laskuoja. Siestijärvi laskee myös Kelminselkään lyhyen ojan kautta. Taivallahti on suustaan kouroutunut eroon pääjärvestään, että sitä kohdellaan omana järvenään. Se yhtyy Kyrösjärveen Toivolansaarta vastapäätä.

Mylly-Kartunjoki on Mylly-Kartunjoen valuma-alueen (35.522) laskuojoki, joka laskee kapeasuiseen Uuraslahteen. Se kuvaillaan tarkemmin alla. Villinoja laskee Kovelahden puoliväliin Mansoniemessä. Tämänkin valuma-alue (35.523) kuvataan tarkemmin alla.

Koveslahden lahdenperässä laskee järveen Kovesjoki, joka on Kovesjoen valuma-alueen (35.55) laskujoki. Lähes samaan kohtaan 4,8 kilometriä pitkä Pihnarinlammen laskuoja. Siitä 1,6 kilometriä kaakossa olevaan Rautaperään laskee Kokemusjoen uoma, joka on valuma-alueensa (35.525) laskujoki. Se kuvataan tarkemmin alla. Tuhkurinoja laskee Kovelahteen sen alkukolmannekseen. Sen latvajärvi on Vähä Särkijärvi ja noin 2 kilometriä alempana sijaitsee ojan uomassa Iso Särkijärvi. Se on lasketty järvi, josta on enää pieni lampi jäljellä ja se on siksi pienempi kuin Vähä Särkijärvi.

Aivan Aureenlopin perällä sijaitsevassa Koirilammen lahteen laskee Suolammen kaivettu oja. Aureenlopin toiseen lahdenperään laskee Vähäjärven laskuoja. Vähäjärvi esitellään alempana. Suurin laskujoki Poltinjoki laskee Aureenlopin Heittolanlahteen ja se tuo Aurejärven valuma-alueen (35.57) vedet. Kotaoja laskee Aureenlopin pohjoisosassa olevaan Kankaansuunlahteen. Oja on 2,3 kilometriä pitkä ja se lähteen Alisesta Kotajärvestä. Tähän järveen laskevat myös Majalampi ja Ylinen Kotajärvi. Aureenlopin itärantaan laskee Kiljunoja, joka on 2,8 kilometriä pitkä Ahvenlammin ja Matolammin yhteinen laskuoja.

Tiellistenjärvi laskee kilometrin pituista ojaa myöten Roikanselkään Penijoenlahden suun tuntumaan. Penijoenlahteen laskee vuorostaan Kylänlampi, jolla on 600 metriä pitkä laskuoja. Penijoenlahden pohjukkaan laskee Röyhiönjärven-Iso Karppajärven valuma-alueen (35.527) laskujoki, joka kuvataan tarkemmin alla. Samaan suistoon laskee idän suunnalta Penijoki, joka on Alisen Penijärven laskujoki. Järveen laskee vuorostaan Ylinen Penijärvi. Myös Raattaansuonoja laskee Penijoenlahteen idästä. Noin 2,4 kilometriä yläjouksulle päin ojaan yhdistyy kaksi ojanhaaraa, joista pohjoishaaran kautta laskevat Luhdikas, Pitkäjärvi ja Sahrikas ja etelähaaraa myöten Liinalampi.

Iso-Röyhiön Salossa sijaitsee Kyrösjärvestä maantiellä erotettu Arosalonlampi. Idempänä Majoosselän pohjoisrannoilla sijaitsee Noita-niemi, jonka suojaan laskee Sepänlammen laskuoja. Viereiseen Luhalahteen laske Kortetlammen 900 metriä pitkä laskuoja. Kortetlampeen laskee vuorostaan Hautakorvenlampi. Samaan Luhalahteen laskee myös Sipsiönjärven valuma-alueen (35.58) laskujoki.

Viljakkalanselän järvialtaaseen laskee Tavinoja, jonka valuma-alue kuvaillaan tarkemmin alla. Luonaiskulmassa olevaan Parvilahteen laskee Kaihtonjärven laskuoja. Samaan lahteen laskee myös Hirvijärvi. Harhalanlammi laskee Paskolammiin, joka laskee Viljakkalanselän Aronlahteen.

Mylly-Kartun joen valuma-alue (35.522)Muokkaa

Mylly-Kartun joen valuma-alue on pinta-alaltaan 63 km². Sen laskujoki on noin 13 km pitkä Mylly-Kartun joki, jolla on muutama sivuhaara. Valuma-alueella on 10 järveä ja lampea ja patolampi sekä laajahkoja turvetuotantoalueita. Pääuoma alkaa Uurasjärveltä ja virtaa Pukaran ja Mettälänperän kautta Teikankaalle, missä se virtaa Teijärven läpi, ja jatkaa pari kilometriä pohjoiseen, missä se kääntyy valtatien 3 alta Kyrösjärven Uuraslahteen. Ennen alituspaikka siihen yhtyy vasemmalta Ahvenlammen laskuoja. Teijärven yläpuolelle siihen yhtyy oikealta Innalan kylästä etelästä virtaava Harjasjärven laskuoja. Vain 400 metriä ylempänä pääuomaan yhtyy vasemmalta pienen Hulolammen ja pienemmän Paskolammen yhteinen laskuoja. Pian sen jälkeen, missä Noro-oja muuttu Mylly-Kartun joeksi, yhtyy siihen oikealta järvetön laskuoja, joka tuo vettä Vähäjärven suolta ja Luomajärven pelloilta. Joen latvajärvenä voidaan pitää Uurasjärveä, josta Noro-oja alkaa. Se laskee Uurasjärven jälkeen 300 metrin pituisen lammen läpi, ja myöhemmin kuivatetun Pukaralammin peltojen läpi, ja lopuksi yhtyy Suuriniemenlammiin. Tähän osuuteen yhtyy vasemmalta Hangasjärven laskuoja. Uurasjärveen laskee sellaisia ojia, joihon yläjuoksulla sijaitsevien turvetuotantoalueiden laskuvedet yhtyvät. Tuotantoalueiden takana sijaitsevat pienet Lauttalammit.[1][3]

Villinojan valuma-alue (35.523)Muokkaa

Villinoja laskee Masonniemessä Koveslahteen aivan valtatie 3 vieressä. Valuma-alueella, jonka pinta-ala on 17 km², ei sijaitse yhtään järveä tai lampea. Villinojan alajuoksu kulkee syvälle maahan uurtamaansa uomaa myöten. Yläjuoksulla ojan varret sijaitsevat tasaisemmalla maalla. Vihurin- ja Riukusuon kohdalla siihen yhtyy oikealta lyhyt haara, joka tuo vettä Ihantolan suunnalta. Pääuomaan yhtyy Lehtiperäällä kaksi suurempaa haaraa. Pohjoisesta pääuomaan yhtyy vasemmalta Myllyluoma. Sen valuma-alue ulottuu Hangasjärven pohjoispuolelle. Toinen haara tuo vettä Pukaran kylän suunnalta.[4]

Pihnarinluoman valuma-alue (35.524)Muokkaa

Pihnarinluoma laskee Kovelahden pohjoispäähän pohjukassa olevaan Kovesjoen suuhun. Oja on vain viisi kulometriä pitkä ja sen valuma-alue 10 km². Ojan lähdejärvi on valuma-alueensa ainoa järvi Pihnarinlampi.[5]

Kokemusjoen valuma-alue (35.525)Muokkaa

Kokemusjoki laskee Kiukaanmaalla Kyrösjärven Kovelahdessa Ruskanselkään. Sen valuma-alue on 41 km² ja se ulottuu pohjoisessa kymmenen kilometrin päähän laajalle suoalueelle. Valuma-alue jää kapeaksi, sillä lännessä sitä rajoittaa Kovesjoen valuma-alue ja idässä Vääräjoen valuma-alue. Vain alajuoksun viimeinen kilometri on jokimainen osuus kun taas yläjuoksulla joki muistuttaa enemmän ojaa. Pohjoisin järvistä sijaitsee 12 kilometriä pohjoiseen Niininevan turvetuotantoalueella. Noin kolme kilometriä joen suusta ja ennen Lähdekylää yhtyy pääuomaan oikealta sivuoja, joka on Lamminjärvien lähdeoja. Se on yli kilometrin mittainen ja siihen on kaivettu matkanvarrelle lammikko. Lähdekylässä pääuomaan yhtyy vasemmalta Iso Kokeveden ja Vähä Kokeveden 2,5 kilometriä pitkä yhteinen laskuoja. Se on osittain perattu ja yhdistetty läheisten soiden suo-ojiin. Noin puoli kilometriä Lähdekylän alapuolelle yhtyy pääuomaan oikealta puolelta pitkä sivuhaara. Se tuo soiden ja neljän järven vedet kymmenen kilometrin päästä pohjoisessa. Tämä ojanhaara kulkee pääuoman kanssa lähes rinnakkain laskiessaan eteläänpäin. Oja virtaa Heinilammen läpi, mutta se alkaa pohjoisempana Rukonevan turvetuotantoalueen takaa. Siellä sijaitsevat Kangaslampi (eteläinen) ja Kangaslampi (pohjoinen), joita ympäröivät suot ovat tämän ojan lähteitä. Heinilampeen laskee puolestaan lyhyt Rautalammen laskuoja. Kokemusjoen pääuoma virtaa Niininevan ja Vaskiperän kautta etelään ja kokoaa sivuhaarat yhteen Lähdekylän ympäristössä. Pääuoman latvoilla sijaitsevat turvetuotantoalueet ja latvajärvet Harjulampi ja Pikku Harjulampi.[6]

Vähäjärven valuma-alue (35.526)Muokkaa

Vähäjärven valuma-alue on pinta-alaltaan 12 km² eli pieni. Alueella sijaitsee vain yksi järvi eli Vähäjärvi. Sen lyhyt laskuoja laskee Jouttulahteen, joka sijaitsee Aureenlopin perällä. Valtatie 3 ylittää järven keskellä olevassa kapeikossa. Vähäjärveen laskeva pohjoinen tulo-oja tuo vettä pohjoisten suoalueilta.[1][7][8]

Röyhiönjärven-Iso Karppajärven valuma-alue (35.527)Muokkaa

Valuma-alueella, jonka pinta-ala on 61 km², sijaitsee kaksi suurta järveä, joiden laskuojat yhtyvät Saukkolammessa. Toinen on Heinälamminoja eli Myllyjoki, joka on pinta-alaltaan 26 km² suuren valuma-alueen kokoava joki, joka alkaa Vähä Karppajärvestä. Heinälamminoja virtaa pienen Heinälammen läpi. Toinen on pienempi Railistonoja, joka on suuren Röyhiönjärven ja Mertalammen yhteinen laskuoja. Kolmas suurempi oja on Perttupraakinoja, jonka valuma-alueen pinta-ala on 18 km². Näiden yhtymäkohdan lähelle laskee myös Kolunoja, joka on Tervalammen laskuoja. Valuma-alueen alauoksulla virtaa Saukkolammen ja Piirroslammen läpi joki, joka laskee Kyrösjärven Penijoenlahteen. Samaan joensuuhun laskee myös Alisen Penijärven laskuoja.[9]

Perttupraakinoja on valuma-alueen toisen Saukkolammen laskuoja. Saukkojärveen laskee Veho-oja, joka on Valkeajärven, Nevainlammen, Housulammen ja Veholammen yhteinen laskuoja. Myllyojaan laskee järvetön Vesisuonoja, jonka nimi Vesisuon yläpuolella on Nätkinoja. Se on yli 7 kilometriä pitkä koneellisesti avattu oja. Vähä-Karppajärven pohjoispäähän laskee Särkilammen laskuoja. Suoraan Särkilampeen laskevat Iso Haukijärvi, Kalliolampi ja Puurolampi. Vähä-Karppajärveen laskee myös valuma-alueen suurin järvi Iso Karppajärvi, johon vuorostaan laskevat Karhulampi, Haaralampi ja Pikku Haukijärvi.[9]

Tavinojan valuma-alue (35.528)Muokkaa

Tavinoja on Tavinojan valuma-alueen (35.528) laskuojki, jonka kautta laskee Kyrösjärveen Viljakkalanselän entiseen Vironlahteen. Valuma-alueella, jonka pinta-ala on vain 15 km², sijaitsee nykyään seitsemän järveä. Himoistenjärvi on noin kuusi kilometriä pitkän Tavinojan lähdejärvi. Oja on monin paikoin kaivettu suoraksi, mutta välillä on luontaisiakin osuuksia. Noin pari kilometriä ennen suuta siihen yhtyvät etelästä Lehmijärven sivuhaara ja pohjoisesta Keihäsjärven haara. Nisunperällä pääuomaan laskee Onkimuksen laskuoja. Onkimukseen laskevat lisäksi Pikku-Onkimus ja Kaakkuri ja Pikku-Onkimukseen laskee vielä Ylimys.[10]

Lue lisääMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e SYKE: Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 17.4.2019.
  2. Karttapaikka: Kyrösjärvi, Ikaalinen (sijainti maastokartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
  3. Karttapaikka: Mylly-Kartun joki, Ikaalinen (sijainti maastokartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
  4. Karttapaikka: Villinoja, Ikaalinen (sijainti maastokartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
  5. Karttapaikka: Pihnarinluoma, Ikaalinen (sijainti maastokartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
  6. Karttapaikka: Kokemusjoki, Ikaalinen (sijainti maastokartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
  7. Karttapaikka: Vähäjärvi, Ikaalinen (sijainti maastokartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
  8. Bilaletdin, Ämer & Peltonen, Anu: Turvetuotannon vesistövaikutukset Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan valmistelussa, Pirkanmaan ympäristökeskus, s. 40, 2009
  9. a b Karttapaikka: Myllyjoki, Ikaalinen (sijainti maastokartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
  10. Karttapaikka: Tavinoja, Ylöjärvi (sijainti maastokartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.

Aiheesta muuallaMuokkaa