Avaa päävalikko

Niskoslampi

järvi Kihniössä Pirkanmaalla

Niskoslampi [2][1] on Pirkanmaalla Kihniössä Niskoksessa sijaitseva lampi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Ikaalisten reitin valuma-alueen Parkanonjärven alueeseen. Niskoslampi on osa Nerkoonjärven valuma-aluetta.[2][1]

Niskoslampi
Sijainti Kihniö
Valtio SuomiView and modify data on Wikidata
Koordinaatit 62°10′19″N, 23°17′56″E
Pinnankorkeus 142,7 m [1]
Pinta-ala 0,35916 km² [2]
Rantaviiva 4,27 km [2]
Laskujoki Niskosjoki Nerkoonjärveen [1]
Järvinumero 35.538.1.011
Niskoslampi

MaantietoaMuokkaa

Lammen pituus on 850 metriä, leveys 750 metriä ja sen pinta-ala on 36 hehtaaria. Se sijaitsee Niskoksen kylässä peltojen keskellä. Sen suurin tulo-oja on Launosluoma, joka laskee Launoslammesta ja tuo soiden ja turvetuotantoalueiden vettä. Eteläpäähän laskeva oja tuo Iso Kivinevan ja sen lähisoiden vettä. Länsipäähän laskeva oja on Sikokankaan soiden laskuoja. Niskoslammen oma Nerkoonjärveen laskeva laskuoja on oikeastaan kanava, koska järvien vedenpinnat ovat yhtä korkealla. Niskoslampi on kaksiosainen lampi, jossa pohjoisallas on 720 metriä pitkä ja 520 metriä leveä. Eteläisen altaan mitat ovat 850 metriä ja 250 metriä ja siihen johtaa 150 metriä leveä salmi. Altaan itäistä osaa kutsutaan Haaralahdeksi. Salmen vasen ranta on Kipotosniemi ja sen edustalla on salmessa kaksi saarta. Toisen saaren nimi on Sikkasaari ja se on 40 metriä pitkä. Toinen saari on nimetön, mutta se on lähes yhtä suuri. Lampi on matala ja vain puolet sen pohjoisosan pinta-alasta on yli 1,5 metriä syvää. Syvin kohta on 2,8 metriä. Eteläosan syvin kohta on 0,8 metriä. Rantaviivan pituus on 4,3 kilometriä. Sen rannan läheisyydessä sijaitsee yhdeksän maatilaa ja niiden pellot. Vain Haaralahden perukka ja Launosluoman suu ovat suota. Rannoille on rakennettu alle kymmenen vapaa-ajan asuntoa. Kaikille asunnoille johtaa tiet yhdystieltä 3350 ja 3352.[2][1]

KunnostusMuokkaa

Vapo aikoo kunnostaa Launoslammen, Niskoslammen ja Nerkoonjärven Viinamäen lahden ruoppaamalla niistä turvetuotannossa syntyneitä sedimenttejä pois.[3]

HistoriaaMuokkaa

Nerkoojärvi laskettiin 1930–1940-lukujen vaiheessa ja järvenlaskussa vedenpinta aleni 70–80 senttimetriä. Koska Niskoslammen ja Nerkoojärven vedenpinnat ovat nykyäänkin yhtä korkealla, ovat ne todennäköisesto olleet sitä myös ennen pinnanlaskua.[4][5] Pinnanlaskun vaikutukset erottaa vertaamalla Kihniön vanhaa 1800-luvun pitäjänkarttaa nykykarttoihin. Vähäisen pinnanlaskun vaikutuksia huomaa parhaiten vertaamlla vanhaa Haaralahden rantaviivan kulkua nykyiseen. Pitäjänkartassa lammen nimi kirjoitettiin "Niskaslampi".[6]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e Karttapaikka: Niskoslampi, Kihniö (sijainti maastokartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 14.9.2019.
  2. a b c d e SYKE: Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 17.4.2019.
  3. Lounais-Suomen Aluehallintovirasto: Päätös, Niskoslammen, Nerkoonjärven Viinamäenlahden ja Launoslammen kunnostaminen turvetuotannosta aiheutuneiden haittojen vähentämiseksi, 10.9.2010
  4. Turun maakunta-arkiston hakemistosta: Paimio - Parkano, Turun ja Porin lääninkanslian vesiasioiden hakemisto
  5. Turun maakunta-arkiston hakemistosta: Kemiö - Kiikka, Turun ja Porin lääninkanslian vesiasioiden hakemisto
  6. Arkistolaitos: Pitäjänkartta - Kihniö (2214 01 Ia.* -/- -)