Avaa päävalikko

Jämijärven valuma-alue (35.54) sijaitsee Pirkanmaalla Ikaalisissa ja Satakunnassa Jämijärvellä ja Kankaanpäässä. Se kuuluu Kokemäenjoen vesistöön (35) ja on Ikaalisten reitin valuma-alueessa (35.5) toisen jakovaiheen neljäs osa-alue, joka laskee Kyrösjärven alueeseen (35.52). Jämijärvi on valuma-alueen pääjärvi ja sen laskujoki on Jyllinjoki, joka laskee Kyrösjärveen. Vedet jatkavat siitä eteenpäin Pappilanjoen kautta Kirkkojärvi-Mahnalanselkään ja sitten Siuronkosken kautta Kuloveteen. Alueen valuma-alue on pinta-alaltaan 398 km² ja sen järvisyys on 3,4%. Valuma-alueen suurimpia järviä ovat Jämijärvi, Valkiajärvi ja Iso Kivijärvi. Valuma-alueella on lähes 20 järveä.[1][2]

Valuma-alueen kolmannen jakovaiheen alueita ovat Jyllinjoen alue (35.541, 41 km²), Jämijärven alue (35.542, 83 km²), Naurisjoen alue (35.543, 47 km²), Kivijoen-Jämijoen valuma-alue (35.544, 73 km²), Koikonojan valuma-alue (35.545, 24 km²), Taulunojan valuma-alue (35.546, 22 km²) ja Palojoen valuma-alue (35.547, 108 km²).[1]

Alla olevan esityksen pohjana on käytetty viranomaisille tarkoitettua tietohallintojärjestelmää SYKE:ttä [1] ja Kansalaisen karttapaikkaa.

Alueen kuvausMuokkaa

Jyllinjoen alue (35.541)Muokkaa

Jämijärven laskujoki Jyllinjoki laskee Kyrösjärveen. Alajuoksulla se virtaa Yläinenlammin vierestä ja Alainenlammin läpi. Joen yläjuoksulla on Jyllin kylässä aivan joen uoman läheisyydessä vielä kolmas järvi Salavanjärvi, jonka laskuoja yhtyy jokeen vasemmalta.

Jämijärven alue (35.542)Muokkaa

Jämijärveen laskevat lyhyet ojat katsotaan kuuluvan Jämijärven alueeseen. Jämijärven eteläpuolella kulkee varsin lähellä Hämeenkangas, joka selvästi patoaa Jämijärven vedet harjun pohjoispuolelle. Hämeenkangas vaikuttaa myös Jyllinjoen kulkuun. Ainoa järvi, joka laskee Jämijärveen etelän puolelta, on suurehko Mertiöjärvi. Etelästä on laskenut siihen toinenkin järvi, mutta tämä Pihnarinlammi on kuivatettu kosteikoksi. Pohjoispuolelta Jämijärven länsialtaan Tervalahteen laskee pieni Tervalampi, jota on myös laskettu hieman. Länsialtaaseen laskee myös Jämijärven keskustassa sijaitseva Loukkulampi, jonka vierestä juoksee Saari- ja Mustakeitaan sekä Alisen- ja Ylisen Teerilampien yhteinen laskuoja. Järven itäaltaaseen laskee lyhyen ojan kautta Ainajärvi.

Naurisjoen alue (35.543)Muokkaa

Naurisjoen alueen laskujoki on alajuoksulla nimeltään Naurisjoki, joka laskee Jämijärven Palolahteen. Naurisjokeen yhtyy oikealta, noin neljä kilometriä ennen joen suuta, Taulunoja, joka on Taulunojan valuma-alueen laskuoja. Yhtymäkohdan yläpuolella Naurisjokea riittää vielä 17 kilometriä. Alueen ylärajalla jokeen yhtyy Kivijoki-Jämijoki valuma-alueen lasku-uoma, jota kutsutaan sekä Kivijoeksi että Jämijoeksi. Naurisjoen alueella ei ole järviä.

Joki toimii Nauriskylän seudulla myös Kankaanpään ja Jämijärven rajajokena.

Kivijoen-Jämijoen valuma-alue (35.544)Muokkaa

Valuma-alueen laskujoki on nimeltään Kivijoki tai toiselta nimeltään Jämijoki. Valuma-alueen alarajalle yhtyy pääuomaan Pohjankankaalta virtaava suo-oja, jonka päässä sijaitsee Suonreittenkeidas ja Korvajärvi. Pääuoma on 18 kilometriä pitkä ja sen lähdejärvenä toimii Iso Kivijärvi. Joen valuma-alue on suuri ja koostuu pääasiassa laajoista suoalueista. Soita on otettu turvetuotantoon ja esimerkiksi Honkakeitaalla on laaja tuotantoalue, jonka kainalossa sijaitsee Röömi niminen lampi.

Koikonojan valuma-alue (35.545)Muokkaa

Jämijärven länsipäässä olevaan Sauvalahteen laskee Koikonoja, joka tuo vettä lähinnä Jämijärven lounaispuolella olevilta Hämeenkankaan mutkan rinnesoilta. Valuma-alueella ei ole järviä.

Taulunojan valuma-alue (35.546)Muokkaa

Taulunoja yhtyy Naurisjokeen oikealta Taulunkylän kohdalla. Oja on 3,7 kilometriä pitkä ja se on Valkiajärven laskuoja. Valkiajärvi sijaitsee Niinisalon varuskunnan itäpuolella. Samalla valuma-alueella, noin 2,5 kilometriä Valkiajärvestä pohjoiseen, sijaitsee Likolampi, joka on jääkaudella harjuun jäänyt suppa.

Palojoen valuma-alue (35.547)Muokkaa

Palojoen valuma-alueen laskujoki on Palojoki, joka laskee Jämijärven Palolahteen Naurisjoen suun viereen. Jos ajatellaan Palolammin olevan joen lähdejärvi, tulee laskujoesta 20 kilometriä pitkä. Joen latvaa kutsutaan Kahilanluomaksi ja ojan alajuoksulle yhtyy oikealta Ojanperänluoma, joka tuo vesiä Jämiänkeitaan suurilta soilta. Palojoen alajuoksulla siihen yhtyy Korvenkylässä vasemmalta Tyykköönoja, jonka latvaosaa kutsutaan myös Myllyojaksi. Se on Tyykköönjärven laskuoja.

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b c SYKE: Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 17.4.2019.
  2. Länsi-Suomen Ympäristölupavirasto: Lupapäätös 37/2005/4 (pdf), 2005

Aiheesta muuallaMuokkaa