Ähtärin reitti

Ähtärin reitti on läntisin Kokemäenjoen vesistön pohjoisen vesialueen kolmesta järvireitistä. Keskimmäinen on siihen yhtyvä Pihlajaveden reitti ja itäisin Keuruun reitti.^[1]

Ähtärin reitti saa alkunsa Ähtärinjärvestä ja sen latvavesistä Lehtimäen, Soinin ja Ähtärin kuntien alueella Etelä-Pohjanmaan kaakkoisosista. Täältä reitti jatkuu Ähtärin alueella Ähtärinjärven kanssa samassa tasossa olevien Väliveden ja Hankaveden ja näistä edelleen Ouluveden ja Peränteen kautta Virroille Pirkanmaalle, jossa reittiin kuuluvat Toisvesi, Vaskivesi ja osittain jo Ruoveden kunnan alueella sijaitseva Visuvesi. Siitä vedet laskevat Ruoveden, Virtain ja Mänttä-Vilppulan alueella sijaitsevaan Tarjanneveteen, joka edelleen laskee Syvinginsalmen kautta Ruoveden Mustaselkään.^[1]^[2]^[3]

Suomen vesistöaluejaossa Ähtärin reitin katsotaan päättyvän Syvinginsalmeen. Yhdessä Tarjanneveteen laskevan Pihlajaveden reitin kanssa Ähtärin reitin valuma-alue on 3 193,26 km².^[2]

Lähteet muokkaa

↑ ^a ^b Nykysuomen tietosanakirja 2. Maat ja paikat, s. 1019. Porvoo: WSOY, 1992. ISBN 951-0-18037-8.
↑ ^a ^b Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet, s. 63–64. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126. Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4.
↑ Seppä, Heikki & Matti Tikkanen: Land uplift-driven shift of the outlet of Lake Ähtärinjärvi, western Finland, s. 8, 10. Bulletin of the Geological Society of Finland, Vol. 78. Helsinki: Suomen geologinen seura, 2006. artikkelin verkkoversio (pdf) (viitattu 10.8.2010). (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla muokkaa

Etelä-Pohjanmaan vedet nyt ja tulevaisuudessa. Ähtärin reitti (pdf) 26.3.2007. Valtion ympäristöhallinto. Viitattu 13.2.2010.
Seppä, Heikki & Matti Tikkanen: Land uplift-driven shift of the outlet of Lake Ähtärinjärvi, western Finland, s. 8, 10. Bulletin of the Geological Society of Finland, Vol. 78. Helsinki: Suomen geologinen seura, 2006. artikkelin verkkoversio (pdf) (viitattu 10.8.2010). (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
Seppä, Heikki & Tikkanen, Matti: Ähtärinjärven vanha lasku-uoma. Geologi, {{{Vuosi}}}, 2006. vsk, nro 3, s. 89–94. Helsinki: Suomen Geologinen Seura. ISSN 0046-5720. Artikkelin verkkoversio (pdf). Viitattu 5.1.2013. (Arkistoitu – Internet Archive)

Kokemäenjoen vesistö (35)

Kokemäenjoen alue (35.1) • Vanajaveden–Pyhäjärven alue (35.2) • Näsijärven–Ruoveden alue (35.3) • Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alue (35.4) • Ikaalisten reitin valuma-alue (35.5) • Keuruun reitin valuma-alue (35.6) • Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alue (35.7) • Vanajan reitin valuma-alue (35.8) • Loimijoen valuma-alue (35.9)

Ähtärin järvet

> 5 km²

Ähtärinjärvi • Niemisvesi-Pemu • Hankavesi-Välivesi • Peränne • Liesjärvi

> 1 km²

Kivijärvi • Ouluvesi • Jauhojärvi • Iso Haapajärvi • Valkeinen • Vähä Haapajärvi • Iso Vehkajärvi • Kortteinen • Hautojärvi

> 50 ha

Voilampi • Hirvijärvi • Pusaanjärvi • Alainen-Tuhkio • Huikurinlampi • Renkainen • Saarinen • Arpainen • Kolunjärvi • Niemijärvi • Soukanjärvi • Vehunjärvi

> 10 ha

Vähä Liesjärvi • Iso-Manalainen • Pyhikki • Iso Koirajärvi • Yläinen-Sappio • Karvalampi • Alainen-Sappio • Lylylampi • Keskinen • Saarijärvi • Iso Niemolampi • Aitojärvi • Keskinen-Tuhkio • Yläinen-Tuhkio • Savilampi • Haapolampi • Likolampi • Hiironen • Keskinen-Sappio • Vihtalampi • Iso-Nuoramo • Mantilanjärvi • Pöyhösenlampi • Kalliolampi • Tyystänjärvi • Palolampi

> 5 ha

Kuorelampi • Polvilampi • Matolampi • Särkijärvi • Ahvenlampi • Kapealampi • Saarilampi • Heikinlampi • Lintulampi • Rajalampi • Heinä-Arpainen • Yläinen Heikinlampi • Pitkäjärvi • Ohenlampi • Heinälammi • Riutto • Suoverlampi • Mustalampi • Paloharjunlampi • Suolampi • Kaamatti • Onkilampi • Sysilampi • Kuolemainen • Kalliolampi • Mekkolampi • Hämeenlampi

> 2 ha

Niinilampi • Likolampi • Iso Itälampi • Suolampi • Perilampi • Pieni Koirajärvi • Hirvilampi • Hirvilampi • Mustalampi • Iso Perimmäinen • Levä • Haukilampi • Ohralampi • Kumpulampi • Heinälampi • Pieni-Manalainen • Ahvenlampi • Pieni Lintulampi • Hangonlampi • Rautolampi • Rautionlampi • Korteslampi • Iso Säynäslammi • Sirkuslampi • Suolampi • Kapealampi • Niittylampi • Kylkiäinen • Ahvenlampi • Sammakkolampi • Valkealampi • Housulammi • Kaakkolampi • Kalliolampi • Pökkölänlampi • Iso Hoikkalampi • Keskimmäinen-Nuoramo • Kotalampi • Pieni Itälampi • Pieni Palolampi • Paskolampi • Haukilampi • Haukilampi • Haukilampi • Hanhilampi • Kaakkolampi • Kissalampi • Koivulampi

< 2 ha

Suolilampi • Huippalampi • Jutulampi • Peuralampi • Lepikkolampi • Kaakkolampi • Pöntislampi • Pumppulampi • Likolampi • Valkealampi • Lehtilampi • Iso Helvelampi • Vasamanlampi • Sepänlampi • Saralammi • Luodeslampi • Rumpulampi • Torakkalampi • Onkilampi • Saralammi • Pieni-Perimmäinen • Paskolampi • Likolampi • Pahkalampi • Rasinlampi • Rajalampi • Iso Haapalampi • Pylkäslampi • Heinälampi • Niinilampi • Pihtisulku • Murtolampi • Perunalampi • Kuolemainen • Heinälammi • Suolikot • Pieni-Särkijärvi • Pykälikönlampi • Kilpilampi • Housulammi • Kaakkolampi

[NS-1] Nykysuomen tietosanakirja 2. Maat ja paikat, s. 1019. Porvoo: WSOY, 1992. ISBN 951-0-18037-8.

[SVA-2] Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet, s. 63–64. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126. Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4.

[3] Seppä, Heikki & Matti Tikkanen: Land uplift-driven shift of the outlet of Lake Ähtärinjärvi, western Finland, s. 8, 10. Bulletin of the Geological Society of Finland, Vol. 78. Helsinki: Suomen geologinen seura, 2006. artikkelin verkkoversio (pdf) (viitattu 10.8.2010). (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)

[1]

[2]

[3]