Luolalanjärvi
Luolalanjärvi on Naantalissa sijaitseva erittäin rehevä 24 hehtaarin kokoinen järvi, jonka keskisyvyys on 1,6 metriä ja syvin kohta 5,3 metriä.
| Luolalanjärvi | |
|---|---|
 Näkymä pohjoiseen koilliskulman lintutornilta. Kuvan keskellä Luolalanjärven ainoa saari, jossa muun muassa pesii kalalokki. kuvan oikeassa reunassa niittyä, johon johtavat pellolta tulevat ojat. Tällä alueella tavataan suurin osa järven kahlaajista. |
|
| Valtiot | Suomi |
| Paikkakunta | Naantali |
| Koordinaatit | |
| Järvinumero | 82V050.1.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 0 m[1] |
| Rantaviiva | 3,1 km [2] |
| Pinta-ala | 0,24 km² [2] |
| Keskisyvyys | 1,6 m |
| Suurin syvyys | 5,3 m |
 Luolalanjärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
.JPG)
.JPG)
.jpg)
Järvi on suosittu lintuvesi ja sen rannalla on kaksi lintutornia, joista toiseen on rakennettu kulkuramppi. Järven ympäri kiertää 3 kilometriä pitkä luontopolku, joka on osittain peitetty pitkospuilla ja haketuksella. Luontopolun varrella on opastustauluja sekä penkkejä.
Maantiede muokkaa
Luolalanjärven pinta-ala on 24 hehtaaria ja keskisyvyys on 1,6 metriä sekä syvin kohta 5,3 metriä. Järvi sijaitsee mantereella, kilometrin etäisyydellä Naantalin keskustasta itään. Järven pohjoispäästä alkaa oja, jossa on pieni pato veden säännöstelyyn. Oja laskee mereen Naantalin kylpylän lammille. Koilliskulmassa on järven ainoa, vain noin kolme neliömetrin saari sekä peltoa, jonka välissä on niittyä. Järven pohjoisrannalla on Naantaliin johtava kantatie 40. Järven Eteläpäässä on Naantalin satama ja lähimpänä järveä Turun Seudun Energiantuotannon Naantalin voimalaitos. Länsirannalla on kapea metsävyöhyke, niittyä, vanhaa peltoa ja satamaan johtava Järveläntie. Muutaman sadan metrin päässä on entinen Naantalin sokeritehdas ja sen altaat. Itäranta on metsää ja kaakkoiskulmassa on jonkin verran Fortumin asuintaloja.
Järven eteläpäähän rakennettiin toukokuussa 2019 ponttonisilta, joka ylittää järven sen kapeimmassa kohdassa. Sillan pituus on 120 metriä ja leveys 2,4 metriä. Ponttonisiltaa perusteltiin kaupungin puolelta sillä, että se turvaa luontopolun käytön, jos suunniteltu teollisuusalueen laajentuminen järven eteläpäähän toteutuu. Silta maksoi 50 000 euroa ja sen maksoivat Naantalin kaupunki ja Turun Seudun Energiantuotanto.[3]
Historia muokkaa
Luolalanjärvi oli etelästä ja pohjoisesta yhteydessä mereen 1000-luvun jälkipuoliskolla, jonka jälkeen se kuroutui järveksi.
Naantalin kehittyminen kylpyläkaupungiksi sai alkunsa Luolalanjärven rannalla sijainneen Viluluodon lähteen löytymisestä. Lähdettä käytettiin 1700-luvulla terveyslähteenä ja lähteelle rakennettiin pieni kaivohuone. Kylpylän tarpeisiin otettiin savea Luolalanjärvestä.
Järven koilliskulmassa sijaitsee vuonna 1939 rakennettu kerrostalo, joka toimi ensin sotilassairaalana, 1940-luvulta emäntä- ja karjatalouskouluna, myöhemmin kotitalous- ja sosiaalialan oppilaitoksena, vuosina 1995–2002 Naantalin Kylpylän kesähotellina ja nykyään asuinkerrostalona.[4][5]
Järven eteläpuolinen alue kehittyi teollisuusalueeksi 1950- ja 1960-luvuilla ja vuonna 1953 järven veden korkeutta alettiin säännöstellä. Järvestä otetaan jäähdytysvettä edelleen Finnfeeds Finlandin tarpeisiin noin 100 000 m³ vuodessa.[6] Järven rantoja on voimakkaasti muokattu ja osa länsipuolen rantaviivasta on täytemaata.
Linnusto muokkaa
Luolalanjärvi on suosittu kohde lintuharrastajien keskuudessa. Vuonna 2003 tehdyn linnustoselvityksen mukaan järvellä ja sen ranta-alueilla pesi 26 lajia ja 85 paria, joista parhaimpina lajeina mustakurkku-uikku ja pensastasku. Järvellä on suuri merkitys muuttoaikoina linnuston kerääntymis- ja ruokailualueena. Luolalanjärvessä on runsas surviaissääskien kanta jonka ansiosta järvelle kerääntyy sadoittain kala- ja lapintiiroja, sekä pääskyjä surviaissääskijahtiin. Syysmuuton aikana Luolalanjärvi on yksi Lounais-Suomen merkittävimmistä uiveloiden ja punasotkien kerääntymisalueista ja esimerkiksi 2000-luvulla uiveloita tavattiin järvellä parhaimmillaan 64 yksilöä ja punasotkia 250 yksilöä kerrallaan. Järvellä tavattuja harvinaisuuksia ovat muun muassa kuparisorsa ja harjakoskelo.
Kasvillisuus muokkaa
Luolanjärvi on rehevöitynyt ja sen ravinnepitoisuudet näkyvät myös alueen vesikasvillisuudessa. Rehevöityminen johtuu lähinnä järven omasta sisäisestä kuormituksesta. Järven pohjan sedimentti on hapetonta liejua ja erilaisia saviliejukerroksia.[7] Järvessä kasvaa runsaasti karvalehteä ja osa rannasta on järviruo’on ja osmankäämien reunustamaa. Vedenkorkeuden säännöstelyn takia suovehkan ja tervalepän kasvustot tuovat mieleen mangrovekasvillisuuden. Aikoinaan rantaviivan muokkauksen ja vedenkorkeuden vaihtelujen takia luontainen kasvillisuuden vyöhykkeisyys on monin paikoin hävinnyt tai muuttunut. Järven rantojen yleisin puulaji on tervaleppä, joka kasvaa runsaimmillaan lehtona järven etelä- ja pohjoispäässä sekä lähes joka kohdassa järven rantaa. Myös paju kasvaa pensaikkoisena osassa järven rantoja. Järven pohjois- ja länsirannalla on luhtaniittyä, ja järven läheisyydessä on myös muutamia muita pienialaisia, lajistollisesti arvokkaita ketoja. Järven kaakkoiskulmassa on katajaketo, jossa kasvaa muun muassa ketoneilikkaa ja sikoangervoa. Metsät järven välittömässä läheisyydessä ovat pääasiassa melko vanhoja mänty- ja kuusivaltaisia metsiä.
Kalasto muokkaa
Vuosina 1996–1997 tehdyissä koekalastuksissa saaliista 90 prosenttia oli särkeä. Koeverkkokalastuksissa saatiin verkkovyötä kohden 3 490 grammaa kalaa, josta 3 096 grammaa oli särkeä. Yksilömäärinä kaloja oli 99, joista 89 särkiä.[8] Järvestä saatiin myös ahventa, haukea, kymmenpiikkiä ja ruutanaa. Rapuja järvestä ei löytynyt.[9] Vuonna 2005 järveen istutettin noin 2 000 kesän ikäistä kuhaa pienentämään roskakalojen määrää ja lisäämään virkistysarvoa.[10]
Vuoden 2003 talvella Luolalanjärvessä oli paha happikato, jolloin järvestä kuoli huomattava määrä kalaa.[11]
Tutkimus ja kunnostus muokkaa
Järven tilaa, veden laatua ja eliöstöä selvitettiin vuosina 1996–1997 ja kasvillisuutta sekä linnustoa vuosina 2003–2004.
Luolalanjärvellä on tehty 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa sedimenttien kipsikäsittelykokeita. Tutkimusten koealueena Luolalanjärvi osoittautui erinomaiseksi paikaksi, mutta se on liian matala, kauttaaltaan ja tasaisesti rehevöitynyt järvi, jotta sitä voitaisiin parantaa kipsikäsittelyllä. Myöskään ruoppaus ja hapetus eivät ole hyviä vaihtoehtoja. Vesikasvillisuuden ja kalojen poistolla voitaisiin parantaa järven tilaa. [12]
Heinäkuussa 2007 tehdyssä selvityksessä Luolalanjärven keskiäänitaso oli 40–45 desibeliä.[6]
Ilmatieteen laitoksen tekemän arvion mukaan vuonna 2030 Luolalanjärven pohjoispään typpidioksidipitoisuuden tuntikeskiarvo olisi noin 70 μg/m³ ja eteläpään noin 40–50 μg/m³.[13]
Muuta muokkaa
Lounais-Suomen ympäristökeskus on kieltänyt kaikenlaisen moottorikäyttöisten kulkuneuvojen käytön järvellä.[7]
Lähteet muokkaa
- ↑ Maanmittauslaitoksen paikannimirekisteri, Maanmittauslaitos. Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ a b Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta Suomen ympäristökeskus. Viitattu 8.9.2009.
- ↑ Koskensalo, Timo: Polku vie kohta keskelle järveä. Rannikkoseutu, 3.5.2019, nro 34, s. 12. Raisio: Alma Media Kustannus Oy. ISSN 0782-5544.
- ↑ Rannikkoseudun Sanomat: Funkkista sen olla pitää rannikkoseudunsanomat.fi. 18.3.2008. Viitattu 16.3.2009. [vanhentunut linkki]
- ↑ Rannikkoseudun Sanomat: Entistä emäntäkoulun asuntolaa pyörittävä kiinteistöyhtiö talousahdingossa rannikkoseudunsanomat.fi. 5.4.2005. Viitattu 16.3.2009. [vanhentunut linkki]
- ↑ a b Lounais-Suomen ympäristökeskus: Ympäristölupapäätös, Finnfeeds Finland Oy ymparisto.fi. 4.12.2008. Viitattu 27.1.2009.
- ↑ a b Lounais-Suomen ympäristökeskus: Päätös moottoriajoneuvojen jäällä ajon ja moottorikäyttöisen vesiliikenteen kieltämisestä Luolalanjärvellä naantali.fi. 8.12.2006. Viitattu 27.1.2009. [vanhentunut linkki]
- ↑ Lounais-Suomen ympäristökeskus: MO15 Uudenkaupungin Taipaleenjärven nykytila, kalasto ymparisto.fi. 2003. Viitattu 17.3.2009.
- ↑ Turun Sanomat: Naantalin Luolalanjärveä ei enää helposti kunnosteta turunsanomat.fi. 29.10.1997. Viitattu 16.3.2009. [vanhentunut linkki]
- ↑ Rannikkoseudun Sanomat: Luolalanjärvelle houkutellaan kalastajia rannikkoseudunsanomat.fi. 14.10.2005. Viitattu 17.3.2009. [vanhentunut linkki]
- ↑ Rannikkoseudun Sanomat: Rehevöityneessä Luolalanjärvessä happikato rannikkoseudunsanomat.fi. 7.3.2003. Arkistoitu 3.5.2003. Viitattu 17.3.2009.
- ↑ Rannikkoseudun Sanomat: Kipsikäsittely lääke rehevöityneiden järvien puhdistukseen rannikkoseudunsanomat.fi. 15.5.2001. Arkistoitu 14.7.2003. Viitattu 27.1.2009.
- ↑ Ilmatieteen Laitos: Leviämismalleilla ilmanlaatutietoa YVA-hankkeisiin fmi.fi. Arkistoitu 7.1.2006. Viitattu 17.3.2009.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Luolalanjärvi Wikimedia Commonsissa
