Avaa päävalikko
Toimintaa Naantalin sokeritehtaan tiloissa jatkaa Finnfeeds Finland Oy, jonka Naantalin tuotantolaitos on maailman suurin betaiinin valmistaja.[1]

Naantalin sokeritehdas oli vuosina 1953–1990 Naantalissa Naantalin sataman läheisyydessä toiminut juurikassokeritehdas. Tehdasta varten perustettiin vuonna 1951 yritys, Oy Juurikassokeri – Betsocker Ab, jonka pääomistaja oli Suomen Sokeri Osakeyhtiö, johon se vuonna 1980 fuusioitiin. Naantalissa valmistettiin pääasiassa kidesokeria suurasiakkaille ja teollisuudelle, mutta myös monet muut tuotantolaitokset saivat Naantalin tehtaalta raaka-ainetta jalostettavaksi. Juurikassokeritehtaan lopetettua vuonna 1990 tiloissa jatkoi Finnfeeds Finland Oy betaiinin valmistusta, jota oli valmistettu tehtaalla sivutuotteena jo vuodesta 1979 lähtien.

HistoriaMuokkaa

Toisen maailmansodan jälkeen sokerijuurikkaan viljely lisääntyi voimakkaasti, ja juurikassadon jalostamiseksi tarvittiin Varsinais-Suomeen toinen juurikassokeritehdas vuonna 1918 perustetun Suomen Raakasokeritehdas Oy:n Salon sokeritehtaan lisäksi.[2]

Suomen Sokeri Osakeyhtiön strategiana oli lähteä tehdashankkeisiin mukaan osakkaana. Uutta juurikassokeritehdasta varten perustettiin yritys, Oy Juurikassokeri – Betsocker Ab, vuonna 1951. Suomen Sokeri omisti osakkeista 85 % ja säilytti yli 80 prosentin omistusosuuden koko yrityksen toiminta-ajan.[2]

Tehtaalle löytyi sopiva paikka Naantalin sataman tuntumasta, ja tehdas valmistui vuonna 1953. Naantalissa valmistettiin suurasiakkaille ja teollisuudelle kidesokeria. Sivutuotteina valmistettiin kuivattua rehua ja melassia. Tehtaan yhteydessä toimi astioimislaitos,[2] jossa tehtiin nestemäisten tuotteiden astiointia tukku- ja vähittäispakkauksiin.[3] Oy Juurikassokerin toimitusjohtajana oli vuosina 1952–1979 Pentti Sarkamies, joka teki paljon töitä myös sokerijuurikkaan viljelyn kehittämisen eteen.[4]

Mietoisissa sijaitsevan Ravean kartanon yksityinen omistajuus päättyi pitkäksi aikaa kun Oy Juurikassokeri osti sen koetilakseen vuonna 1959. Oy Juurikassokeri salaojitti ja peruskunnosti kartanon maat. Lisäksi paljon vanhaa rakennuskantaa purettiin ja uutta rakennettiin tilalle. Raveasta tuli oston myötä yksi Suomen neljästä sokerijuurikkaan koetilasta.[5] Kartanon maiden peltopinta-ala oli vuonna 1986 85 hehtaaria ja siitä 56 hehtaaria sokerijuurikkaan viljelyssä. Lisäksi tila tuotti silpoydinhernettä ja ohraa.[6]

Suomen Sokerin jo lakkautettavaksi aiotulle Turussa sijaitsevalle Auran sokeritehtaalle saatiin lisää toimintavuosia, kun Naantalin ylijäämätuote, niin sanottu paksumehu (jälkituoteliuos), vietiin Auran tehtaalle, jossa se jatkojalostettiin palasokerin raaka-aineeksi.[2] Naantalin sokeritehdas kehittyi itsenäiseksi tuotantolaitokseksi 1950-luvun lopulla, eikä enää ollut tarvetta kuljettaa paksumehua Auran tehtaalle, joten se lopetti toimintansa kesäkuussa 1961.[7]

Myöhemmin osa Naantalin tuotannosta, ruskeaa raakasokeria,[3] vietiin Suomen Sokerin Kirkkonummen tehtaalle, jossa siitä jalostettiin tomu-, fariini- ja kidesokeria sekä sokeriliuosta.[2] Naantalin tehtaalla aloitettiin käyttämään uutta kromatografista erotustekniikka vuonna 1978, ja 1979 aloitettiin sokerijuurikaspohjainen betaiinin valmistus.[1] Betaiini on sokerijuurikkaan tuottama orgaaninen yhdiste, joka erotetaan ja puhdistetaan sokeriteollisuuden sivuvirroista.[8]

Suomen sokeriteollisuuden vuonna 1979 sopiman toimialarationalisointisopimuksen myötä Oy Juurikassokeri fuusioitiin Suomen Sokeri Oy:hyn kahden muun juurikassokeritehtaan kanssa vuonna 1980. Suomen Sokeri vaihtoi nimensä Cultor Oy:ksi vuonna 1990, ja samalla se lopetti Naantalin tehtaan toiminnan. Cultor siirsi Naantalin tuotannon tytäryhtiönsä Sucros Oy:n juurikassokeritehtaille.[2]

Juurikassokeritehtaan sulkemisen jälkeenMuokkaa

Juurikassokeritehtaan lopetettua vuonna 1990, tiloissa jatkoi Finnfeeds Finland Oy betaiinin valmistusta, jota oli valmistettu tehtaalla sivutuotteena jo vuodesta 1979 lähtien.[1] Nykyisin tehtaalla valmistetaan myös inositolia, ja luonnollisen betaiinin valmistuksessa tehdas on maailman suurin.[8] Sokeritehtaan juurikaspesulan tiloissa toimii natriumsilikaattiliuosta valmistava PQ Finland Oy. Yritys käyttää myös juurikkaiden pesua varten rakennettuja jätevesialtaita.[9]

LähteetMuokkaa

  1. a b c Satamaesite (pdf) naantali.fi/satama. Naantalin satama. Viitattu 12.1.2015.
  2. a b c d e f Luoma-aho, Jarmo: Suomen Sokeri Oy, Naantalin tehtaat 1951-1990 (doc) elka.fi. Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto. Viitattu 12.1.2015.
  3. a b Luoma-aho, Jarmo: Suomen Sokeri Oy, pääkonttori 1918-1989 (doc) elka.fi. Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto. Viitattu 12.1.2015.
  4. Pentti Sarkamies (1914–2003) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 12.1.2015.
  5. Sokerijuurikkaan koetila Ravea. Vakka-Suomen Sanomat 2.8.1980
  6. Sokeri pohjalla –lehti no 6/86.
  7. Luoma-aho, Jarmo: Suomen Sokeri Oy, Auran tehdas 1856-1961 (doc) elka.fi. Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto. Viitattu 12.1.2015.
  8. a b Mäenanttila, Virpi: Luonnollista betaiinia ympäristöstä huolehtien. (Ekokemin sidosryhmälehti) Ekoasiaa, 2012, nro 2, s. 14–17. Riihimäki: Ekokem Oy Ab. ISSN 1239-5390. Artikkelin verkkoversio (pdf) Viitattu 12.1.2015.
  9. Päätös PQ Finland Oy:n ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Naantalin kaupungissa sijaitsevan natriumsilikaattiliuosta valmistavan tehtaan toimintaa (pdf) (Nro 54 YLO, Dnro LOS-2004-Y-1082-111) ymparisto.fi. 28.8.2006. Lounais-Suomen ympäristökeskus. Viitattu 12.1.2015.

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • Savela, Aino-Maija: Oy Juurikassokeri-Betsocker ab, 1951-1980. Espoo: Suomen Sokeri Oy, 1984.
  • (Naantalin tehtaiden viljelijälehti) Juurikassokeri: makeutta maasta, julkaistu vuosina 1965-1980. Naantali: Oy Juurikassokeri. ISSN 0355-8371.
  • Tiedonantoja, julkaistu vuosina 1953-1965. Naantali: Oy Juurikassokeri.
  • Ilvonen, Heikki: Juurikassokeritehtaiden historiaa Suomessa : Sääksmäen Voipaalasta nykypäivään 1838–2007. Salo: Heikki Ilvonen, 2007.
  • https://www.porssitieto.fi/osake/lisaa/juurikas.shtml