Euroopan unioni

Euroopan unioni (EU) on taloudellinen ja poliittinen liitto, jonka jäsenvaltiot ovat vapaaehtoisesti luovuttaneet osan itsemääräämisoikeudestaan unionin keskushallinnolle. Vuonna 2004 aina 1. toukokuuta saakka EU:iin kuuluu 15 valtiota, joiden yhteenlaskettu väkiluku on 374,6 miljoonaa. Euroopan väestöstä melko tasan 2/3 on 15–64-vuotiaita. Pinta-alaa EU:lla on nykyisellään hieman vähemmän kuin Intialla, eli 3 191 100 km². Väestöntiheys EU:ssa on 117,5 asukasta/km² (Vrt. Suomi, n. 15 as/km²). Keskimääräinen eliniänodote on 74,5 vuotta.

1. toukokuuta 2004 lähtien EU on käsittänyt 25 valtiota ja sen väkiluku on hulppeat 450 miljoonaa, eli jos se olisi liittovaltio, niin se olisi maailman kolmanneksi suurin Kiinan ja Intian jälkeen. Uusista jäsenmaista suurin on Puola, jossa on asukkaita 38,7 miljoonaa.

Euroopan Unioni Euroopan Unionin lippu (Lisätietoa) Motto In varietate concordia Suomeksi: Erilaisuudessaan yhdistynyt (katso Euroopan unionin symbolit) Viralliset kielet² katso Euroopan unionin kielet englanti, espanja, hollanti, italia, kreikka, latvia, liettua, malta, portugali, puola, ranska, ruotsi, saksa, slovakia, slovenia, suomi, tanska, tšekki, unkari, viro Pääkaupunki Bryssel Euroopan neuvoston puheenjohtaja Irlanti (Pääministeri: Bertie Ahern) (30. kesäkuuta 2003 asti) Euroopan komission puheenjohtaja Romano Prodi Euroopan parlamentin presidentti Pat Cox Pinta-ala  - Yhteensä  - % vettä Sijalla 8&sup3 3 191 100 km2 xx% / ei tiedossa Asukasluku  - Yhteensä (2003)  - Tiheys 3. sija³ 378 560 000 117,5/km² Muodostettu  - Vahvistettu  - Tunnustettu Maastrichtin sopimus 7. helmikuuta 1992 1. marraskuuta 1993 Rahayksikkö Euro (EUR)4 Aikavyöhyke UTC 0 ... +2 EU hymni Oodi ilolle Domain-pääte .EU.INT, .EU5; Suuntanumero Alueet 3 ja 4 (1) Epävirallinen, tämä on perustuslaissa ehdotettu motto Euroopan perustuslaki, ks Euroopan motto. (2) Unionin viralliset kielet, ei viralliset kielet unionissa. Jäsenmaat asettavat viralliset kielet alueillaan. Joillakin alueilla on virallisia kieliä, jotka eivät ole unionin virallisia kieliä. (3) Jos EU lasketaan yksittäiseksi valtioksi (4) Euro on unionin valuutta ja käytössä euroalueella, johon eivät kuulu seuraavat maat: Kypros CYP Tšekki (CZK), Tanska (DKK), Viro (EEK), Yhdistynyt kuningaskunta (GBP), Unkari (HUF), Liettua (LTL), Latvia (LVL), Malta (MTL), Puola (PLN), Ruotsi (SEK), Slovenia (SIT) ja Slovakia (SKK). (5) Internet-päätteen .eu on hyväksynyt ICANN ja EU, mutta se ei ole vielä käytössä.

EU:n "kansallislaulu" (Eurooppa-hymni) on Beethovenin säveltämä Oodi Ilolle (zum Freude).

EU:iin kuuluvat tällä hetkellä Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekki, Unkari, Viro ja Yhdistynyt kuningaskunta (Iso-Britannia). 2007 liittymässä ovat Romania ja Bulgaria. Lisäksi Turkki on hyväksytty jäsenehdokkaaksi, mutta neuvotteluja ei ole vielä aloitettu.

Tiedosto:EU-2004.png

EU:n jäsenmaat.

Jäsenvaltioiden vallan siirto keskushallinnolle on tapahtunut perussopimuksin.

• 1951 Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimus
• 1957 Euroopan talousyhteisön perustamissopimus
• 1957 Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimus
• 1957 Yleissopimus tietyistä Euroopan yhteisölle yhteisistä toimielimistä
• 1965 Toimielinten sulautumissopimus
• 1970 Talousarviosopimus
• 1972 Irlannin, Tanskan ja Yhdistyneen kuningaskunnan liittymissopimus
• 1975 Varainhoitosopimus
• 1975 Sopimus Euroopan investointipankin perussäännön muuttamisesta
• 1976 Parlamentin suoria vaaleja koskeva päätös
• 1979 Kreikan liittymissopimus
• 1979 Euroopan valuuttajärjestelmän perustamissopimus
• 1984 Grönlannin erosopimus
• 1985 Espanjan ja Portugalin liittymissopimus
• 1986 Euroopan yhtenäisasiakirja
• 1990 Saksojen yhdistämisessä aikaisemman Saksan demokraattisen tasavallan (DDR) alue liittyi Euroopan yhteisöön.
• 1992 Sopimus Euroopan unionista
• 1992 Euroopan talousalueen perustamissopimus
• 1994 Itävallan, Ruotsin ja Suomen liittymissopimus
• 1997 Amsterdamin sopimus
• 2000 Nizzan sopimus

Hiili- ja teräsyhteisö

Tärkeimmät hiilikentät ECO:n alueella olivat Isossa-Britanniassa ja Ranskassa sekä USA:ssa. Ruhrin alue Saksassa oli heti sodan jälkeen Ison-Britannian joukkojen miehittämä, mutta alueen hiilikaivokset olivat huonossa kunnossa. Puola liittyi erillissopimuksella ECO:on 1946 mutta Neuvostoliiton sotajoukot olivat miehittäneet Puolan alueen ja NL otti suurimman osan puolalaisesta hiilestä omaan käyttöönsä. Eurooppalaisten hiilikaivosten tuotanto ei kuitenkaan riittänyt Euroopan tarpeeseen, joten hiiltä oli ostettava USA:sta. Rahaa ostoon ei ollut, jonka seurauksena luotiin USA:n ulkoministerin nimeä kantava suunnitelma eli Marshall-apu.

Heti toisen maailmansodan jälkeen Euroopan jälleenrakentamista hidasti energiapula. Ennen sotaa hiilen osuus energiantarpeesta oli noin 90 %. Siten tarvittiin hiilen tuotantoa ja jakelua hoitava yhteiselin. Tällainen muodostettiin jo keväällä 1945 -- Euroopan hiiliyhteisö (ECO). Tärkeimmät hiilikentät ECO:n alueella olivat Isossa-Britanniassa ja Ranskassa sekä USA:ssa. Ruhrin alue Saksassa oli heti sodan jälkeen Iso-Britannian joukkojen miehittämä, mutta alueen hiilikaivokset olivat huonossa kunnossa. Puola liittyi erillissopimuksella ECO:on 1946 mutta Neuvostoliiton sotajoukot olivat miehittäneet Puolan alueen ja NL otti suurimman osan puolalaisesta hiilestä omaan käyttöönsä. Eurooppalaisten hiilikaivosten tuotanto ei kuitenkaan riittänyt Euroopan tarpeeseen, joten hiiltä oli ostettava USA:sta. Rahaa ostoon ei ollut, jonka seurauksena luotiin USA:n ulkoministerin nimeä kantava suunnitelma eli Marshall-apu.

Hiiliteollisuus sekä sotatarvikkeiden tuotannossa tarpeellinen terästeollisuus saatettiin ylikansalliseen valvontaan erityisesti ranskalaisten aloitteesta vuonna 1951, jolloin Euroopan hiili- ja teräsyhteisö (ECSC) luotiin: Ranska, Italia, Länsi-Saksa, Hollanti, Belgia ja Luxemburg.

Talousyhteisö, atomienergiayhteisö

Länsi-Euroopan yhteistä armeijaa myös suunniteltiin jo 1950-luvulla ja sopimus puolustusyhteistyöstä allekirjoitettiin 1952. Yhteinen puolustus ilman yhteistä ulkopolitiikkaan nähtiin epätäydellisenä ja asetettiin ns. Spaakin työryhmä valmistelemaan poliittista yhteistyötä. Työryhmän esitys sisälsi ajatuksen sisämarkkinoista, jossa tavarat, ihmiset ja pääoma liikkuisivat vapaasti, sekä yhteisillä vaaleilla valitusta Eurosenaatista. Suunnitelma ei toteutunut Ranskan vastustuksen takia. Sopimus puolustusyhteistyöstä ratifioitiin vain Länsi-Saksassa ja Benelux-maissa. Sen sijaan jo vuonna 1956 ECSC:n jäsenvaltiot ja Iso-Britannia perustivat Länsi-Euroopan unionin, jonka tehtäväksi annettiin puolustusyhteistyön edistäminen.

Kun Spaakin työryhmän esittämä suunnitelma Länsi-Euroopan poliittisesta yhteistyöstä ei voinut toteutua, ECSC:n puheenjohtajan, ranskalaisen Jean Monnetin ehdotuksesta maiden ulkoministerit pitivät kokouksen 1955. Kokouksessa asetettiin tavoitteeksi syventää yhteistyötä, joka koskee Euroopan yhteismarkkinoita sekä energia- ja liikenneasioita. Myös Iso-Britannia oli aluksi mukana, mutta se ei katsonut voivansa osallistua edes tulliliittoon. Yhteismarkkinat vaativat tulliliiton muodostamisen. Iso-Britannia jättäytyi pois mutta muut jatkoivat työtään ja maaliskuussa 1957 allekirjoitettiin Roomassa sopimus Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) sekä Euroopan talousyhteisön (EEC) perustamisesta. Ydinenergia tosin arvioitiin aikoinaan tärkeämmäksi, kuin siitä lopulta tulikaan. Sopimuksista jälkimmäistä kutsutaan Rooman sopimukseksi. ECSC ja Euratomin päätöksentekomekanismi alistettiin vuonna 1965 tehdyllä sopimuksella EEC:n päätöksentekomekanismin ja -instituutioiden alaisuuteen. Virallisesti yhteisöt yhdistettiin vuonna 1976, jolloin syntyi kokonaisuus European Communities eli Euroopan yhteisöt.

Talousarviosopimus

Hiili- ja teräsyhteisön, atomienergiayhteisön ja talousyhteisön rahoitus hoidettiin aluksi kansallisilla maksuilla, jotka myöhemmin korvattiin yhteisöjen (EC) omilla varoilla. Vuonna 1970 sovittiin aluksi kolmesta päätulolähteestä:

• maatalousmaksut (maksut, palkkiot, lisä- tai tasausmaksut, joita peritään kolmansien maiden kanssa käytävässä maatalouskaupassa)
• tullit, joita kerätään EC:n yhteisen tullitariffin mukaisesti kolmansien maiden kanssa käytävässä kaupassa
• tulot jäsenvaltioissa perittävästä arvonlisäverosta (alv)

Omien varojen katoksi sovittiin 1,2 prosenttia jäsenvaltioiden yhteenlasketusta vuosittaisesta bruttokansantulosta (bktl). EC:n alkuperäisten kolmen rahoituslähteen lisäksi päätettiin vuonna 1988 että otetaan käyttöön neljäs, joka määräytyy kaikkien jäsenvaltioiden yhteenlasketun bruttokansantulon perusteella.

Jäsenvaltiot keräävät nykyään EU:lle kuuluvat omat varat (maatalousmaksut, tullit, tulot arvonlisäveron perusteella, tulot bktl:n perusteella ja antavat ne komission käyttöön.

Euroopan unionin hallintoelimet

Euroopan unionilla on viisi toimielintä, ja niillä on kullakin omat tehtävänsä unionin hallinnossa. Toimielimet ovat Euroopan parlamentti, Euroopan unionin neuvosto, Euroopan komissio, Euroopan yhteisöjen tuomioistuin ja Euroopan tilintarkastustuomioistuin.

Euroopan parlamentti on kansanedustuslaitos, joka on vuodesta 1979 valittu suoralla vaalilla. Sen edeltäjä oli Euroopan hiili- ja teräsyhteisön yleinen edustajakokous. Jäsenmaista valittavat edustajat eli "mepit" (Member of the European Parliament) valitaan eri valtiossa samanaikaisesti järjestettävillä vaaleilla.

Euroopan unionin poliittisesta järjestelmästä puuttuu selkeä hallitus, joka on riippuvainen parlamentin enemmistön tuesta. Perinteiset hallitustehtävät jakaantuvat unionissa neuvoston ja komission kesken. Näistä kahdesta vain komissio on vastuussa parlamentille, kun taas neuvosto muodostuu jäsenvaltioiden hallitusten jäsenistä ja he taas ovat vastuussa jäsenvaltioiden parlamenteille.

• Komissio: vastaa aloitteista, käyttää neuvoston delegoimaa itsenäistä päätösvaltaa ja valvoo säädösten toimeenpanoa (esim. Romano Prodi, Erkki Liikanen)
• Ministerineuvosto: on tärkein lakiasäätävä elin; yksikään EU-laki ei voi tulla voimaan ilman neuvoston tahtoa, ministeritason edustaja jokaisesta jäsenvaltiosta (esim. maatalousasioissa ministeri Jari Koskinen, talousasioissa valtiovarainministeri Antti Kalliomäki)
• Eurooppa-neuvosto: on unionin johtokunta ja luo suuntaviivat tulevaisuuden politiikalle, jäsenvaltioiden valtion- tai hallitusten päämiehet sekä Euroopan komission puheenjohtaja (esim. Tarja Halonen tai Matti Vanhanen, Göran Persson, Gerhard Schröder)
• Tuomioistuin: valvoo päätösten laillisuutta ja tulkitsee perussopimuksia luoden samalla EU-lainsäädäntöä, joka on kansallisten lakien yläpuolella. 15 tuomaria, yksi jokaisesta jäsenmaasta, esim. suomalainen Allan Rosas
• Talous- ja sosiaalikomitea ja alueiden komitea antavat lausuntoja niiden toimivaltaan kuuluvissa asioissa: yhteinen maatalouspolitiikka, liikennepolitiikka, sisämarkkinoita koskevat säännöt, sosiaalipolitiikka, koulutuksen tukeminen, kuluttajansuoja, ympäristöpolitiikka, rakenne- ja aluepolitiikka, teollisuuspolitiikka, tutkimuksen edistäminen, kulttuurin tukeminen, terveydenhuolto
• Yhtenäisasiakirja: Päätavoitteena yhteisten sisämarkkinoiden toteuttaminen -> direktiivejä, neuvosto tai komissio edellyttää jäsenvaltioiden toteuttavan direktiivissä säädetyn tavoitteen muuttamalla tai laatimalla kansallisia lakeja määräaikaan mennessä, esim. maiden välisten rajatarkastusten poistaminen, valuuttajärjestelmän yhtenäistäminen, työvoiman vapaa liikkuminen.
• Euroopan unioni: Maastrichtissa hyväksytty sopimus Euroopan unionista on laajin Rooman sopimuksen (1957) uudistus. Se sisältää mm. tarkan talous- ja rahaliittoon (EMU) siirtymisen aikataulun. Maastrichtin sopimus loi edellytykset myös eurooppalaisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan uudistamiselle sekä mm. unionin kansalaisuuden perustamiselle.
• Amsterdamin sopimus: Unionia tulee kehittää vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueena (mm. henkilöiden vapaan liikkuvuuden ns. Schengenin sopimus osaksi perussopimuksia); unionin ja kansalaisten lähentäminen; unionin ulkosuhteiden vahvistaminen (mm. kriisinhallinta - kuten humanitaariset ja pelastustehtävät, rauhanturvaaminen ja rauhanpalauttaminen); määräenemmistöpäätökset neuvostossa.
• Nizzan sopimus: Keskeiset toimielinuudistukset jäivät kuitenkin seuraavan hallitusten välisen konferenssin ratkottaviksi. Ne sisältyvät vuonna 2000 valmisteltuun Nizzan sopimukseen. Uudistuksista keskeisimmät koskevat neuvoston äänten uudelleenpainotusta, komission kokoa ja sen työn organisointia, määräenemmistö-päätöksenteon lisäämistä sekä Euroopan parlamentin paikkajakoa. Nizzan sopimuksen myötä unionilla on valmiudet laajentua vuoden 2003 alusta. Toteutuessaan tämä merkitsee myös viimeisten raja-aitojen kaatumista Euroopassa ja uuden aikakauden alkua yhdentymisen historiassa.

Linkkejä

• EUROPA - Euroopan unionin portaali
• Makupalojen EU-linkit
• Sähköisten lähteiden hakemiston EU-linkkejä