Suomen urheilu 1981

suomalaiset urheilutapahtumat ja -saavutukset vuonna 1981

Suomen urheilu 1981 käsittelee vuoden 1981 merkittäviä uutisia ja tapahtumia suomalaisessa urheilussa.

Vuoden urheilija muokkaa

Urheilutoimittajain Liiton Vuoden urheilija -äänestyksessä kymmenen parhaan joukkoon sijoittuivat:

Sija Urheilija Urheilumuoto
1. Heikki Ikola Ampumahiihto
2. Ari Vatanen Autourheilu
3. Jari Puikkonen Mäkihyppy
4. Kyösti Laasonen Jousiammunta
5. Tapio Sipilä Paini
6. Erkki Antila Ampumahiihto
7. Pertti ja Reima Karppinen Soutu
8. Mikko Huhtala Paini
9. Pentti Sinersaari Yleisurheilu
10. Tom Jungell Purjehdus
Lähde: [1]

Naisten listalla kuusi parasta olivat:

Sija Urheilija Urheilumuoto
1. Hilkka Riihivuori Hiihto
2. Outi Borgenström Suunnistus
3. Liisa Veijalainen Suunnistus
4. Kristiina Wegelius Taitoluistelu
5. Lea Hakala Koripallo
6. Tiina Lillak Taitoluistelu
Lähde: [1]

Ammunta muokkaa

  • Kiväärilajien Euroopan-mestaruuskilpailut 300 metrin matkalta käytiin 16.–18.6. Oulun Hiukkavaaran ampumaradalla. Kilpailuihin osallistui 81 ampujaa 12 maasta. Suomalaisista Mauri Röppänen voitti kultaa vapaakiväärin pystyammunnassa sekä Juhani Laakson, Kalle Leskisen ja Jyrki Lehtosen kanssa polviammunnan joukkuekilpailussa. Lisäksi Röppänen saavutti hopeaa vapaakiväärin täysottelussa ja Suomen joukkue pronssia täysottelun joukkuekilpailussa.[2]

Ampumahiihto muokkaa

Autourheilu muokkaa

Jalkapallo muokkaa

Jääkiekko muokkaa

Jääpallo muokkaa

Keilailu muokkaa

Koripallo muokkaa

Käsipallo muokkaa

Lentopallo muokkaa

Moottoripyöräily muokkaa

Nyrkkeily muokkaa

Paini muokkaa

Pesäpallo muokkaa

Pohjoismaiset hiihtolajit muokkaa

Purjehdus muokkaa

  • E-jollien maailmanmestaruuden Hoornissa, Alankomaissa voitti Tom Jungell ja hopealle sijoittui Henrik Eklund.[33]
  • Kolmivarttitonnareiden maailmanmestaruuskilpailut (Three Quarter Ton Cup) käytiin 13.–26.7. Helsingin edustalla. Kilpailuihin osallistui 30 venekuntaa kuudesta maasta. Paras suomalaisvene oli kymmenenneksi sijoittunut Björn Ruokolahden kipparoima "Skidi".[34]

Soutu muokkaa

Suunnistus muokkaa

Taitoluistelu muokkaa

Yleisurheilu muokkaa

Lähteet muokkaa

  • Pihlaja, Juhani: Urheilun käsikirja. TietoSportti, 1994. ISBN 951-97170-0-5.
  • Siukonen, Markku & Ahola, Matti: Urheilun vuosikirja 3: 1980–81. Oy Scandia Kirjat Ab, 1981. ISBN 951-9466-28-2.

Viitteet muokkaa

  1. a b Arponen, Antti O.: Visaiset valinnat – Vuoden urheilijat 1947–1996, s. 155. Suomen Urheilumuseosäätiö ja Urheilutoimittajain Liitto ry, 1997. ISBN 951-97170-1-3.
  2. Siukonen & Ahola, s. 47–48
  3. Siukonen & Ahola, s. 30–32
  4. Pihlaja, s. 124
  5. Pihlaja, s. 135
  6. Eerola, Antti: Punapaidoista Huuhkajiksi – Suomen jalkapallomaajoukkueen historia, s. 236–238. Siltala, 2015. ISBN 978-952-234-250-8.
  7. Lautela, Yrjö & Wallén, Göran: Rakas jalkapallo – Sata vuotta suomalaista jalkapalloa, s. 386. Teos, 2007. ISBN 978-951-851-068-3.
  8. Lautela, Yrjö & Wallén, Göran: Rakas jalkapallo – Sata vuotta suomalaista jalkapalloa, s. 419. Teos, 2007. ISBN 978-951-851-068-3.
  9. a b Pihlaja, s. 202
  10. Siukonen & Ahola, s. 198–199
  11. Siukonen & Ahola, s. 99–100, 200
  12. Siukonen & Ahola, s. 203
  13. a b Pihlaja, s. 270
  14. Pihlaja, s. 293–295
  15. Siukonen & Ahola, s. 208–209
  16. Pihlaja, s. 316
  17. Pihlaja, s. 317
  18. Pihlaja, s. 329
  19. Pihlaja, s. 330
  20. Pihlaja, s. 340
  21. Pihlaja, s. 341
  22. Pihlaja, s. 408
  23. Siukonen & Ahola, s. 42–44
  24. Siukonen & Ahola, s. 154, 233
  25. Siukonen & Ahola, s. 163, 233–234
  26. Siukonen & Ahola, s. 107, 234
  27. Siukonen & Ahola, s. 113, 234–235
  28. Pihlaja, s. 532
  29. Pihlaja, s. 533
  30. a b Siukonen & Ahola, s. 240
  31. Siukonen & Ahola, s. 79, 229
  32. Siukonen & Ahola, s. 94–95, 229
  33. Siukonen & Ahola, s. 146, 246
  34. Siukonen & Ahola, s. 56–60
  35. Pihlaja, s. 657
  36. a b Siukonen & Ahola, s. 264
  37. Siukonen & Ahola, s. 97, 265
  38. Siukonen & Ahola, s. 87, 265
  39. Siukonen & Ahola, s. 92–93, 284–285
  40. Siukonen & Ahola, s. 54–56, 287