Maamarsalkka

ritariston ja aatelin puhemies ja säätyvaltiopäivien puheenjohtaja Ruotsissa 1626–1866, Suomessa 1809–1906

Maamarsalkka oli vuodesta 1627 alkaen Ruotsin säätyvaltiopäivillä aatelissäädyn puheenjohtajasta käytetty nimitys.

Maamarsalkka Johan August von Born maamarsalkansauvan kanssa. Albert Edelfeltin maalaus.

Perinne jatkui Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivillä, jossa maamarsalkan nimitti Suomen suuriruhtinas eli Venäjän keisari. Vuoden 1869 valtiopäiväjärjestyksen mukaan oli lisäksi nimitettävä erityinen varamaamarsalkka. Maamarsalkka johti valtiopäivämiesten kulkuetta valtiopäivien avajais- ja päättäjäisseremonioissa sekä tarvittaessa puhetta valtiopäivien yhteisistunnossa eli plenum plenorumissa.

Maamarsalkan tehtävä poistui käytöstä säätyvaltiopäivien lakkauttamisen myötä Ruotsissa vuonna 1866 ja Suomessa vuonna 1906. Virossa Liivinmaan ja Saarenmaan ritarihuoneilla oli omat maamarsalkat aina vuoteen 1920, jolloin Viron maakuntien ritarihuoneet lakkautettiin.

Maamarsalkansauva

muokkaa

Maamarsalkan tärkein arvomerkki oli pitkä maamarsalkansauva. Ruotsin ritarihuoneella maamarsalkansauvoja oli kaksi, kultaseppä Herman Kopmanin valmistama vuodelta 1643 ja kreivi Arvid Hornin lahjoittama vuodelta 1727. Suomen ritarihuoneella oli yksi maamarsalkansauva, joka valmistettiin vuonna 1809 Porvoon valtiopäiviä varten ja oli käytössä säätyvaltiopäivätoiminnan loppuun saakka.[1]

Luettelo Ruotsin ja Suomen maamarsalkoista valtiopäivittäin

muokkaa

Ruotsin valtiopäivät

muokkaa

Lähde:[2]

Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät

muokkaa

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. Henrika Tandefelt: Porvoo 1809: Juhlamenoja ja tanssiaisia, s. 40–42. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2009.
  2. Tema: Lantmarskalkarna – Riddarhuspalatset (Arkistoitu – Internet Archive) (ruotsiksi) Riddarhuset. Viitattu 12.3.2022.