Avaa päävalikko
Tämä artikkeli käsittelee Ruotsin valtakunnan poliitikkoa ja kansliapresidenttiä. Arvid Henrikinpoika Horn oli 1500-luvulla elänyt valtaneuvos ja Arvid Horn af Åminne oli 1600-luvulla elänyt aatelinen.
Arvid Horn Lorens Paschin maalaamana

Arvid Bernhard Horn (6. huhtikuuta 1664 Halikko17. huhtikuuta 1742) oli Suomessa syntynyt poliitikko, sotilas ja diplomaatti Ruotsin kuningaskunnan palveluksessa. Hän toimi maamarsalkkana ja kansliapresidenttinä vapauden ajan alussa.[1]

Sisällysluettelo

Arvid Horn kansliapresidenttinäMuokkaa

Horn toimi kansliapresidenttinä vuosina 1710-1719 ja 1720-1738.

Horn oli vaikuttamassa siihen, että Ruotsi liittyi Hannoverin liittoon holsteinilaisen puolueen vaikutusvallan vähennyttyä.[2]

Hattupuolueen nousu ja Arvid Hornin ero virastaMuokkaa

Hornin vastustajat ryhmittäytyivät hattupuolueeksi vuoden 1734 valtiopäivillä.[3] Kun nämä saivat vuoden 1738 valtiopäivillä enemmistön aatelissäätyyn ja porvarissäätyyn, erosi kansliapresidentti Arvid Horn ja hänen tilalleen nousi hattupuolueen Carl Gyllenborg.[4]

Muu toimintaMuokkaa

Arvid Horn avusti Ruotsin konventikkeliplakaatin syntymisessä. Sen sääti Ruotsin kuningas Fredrik I vuonna 1726.[1]

Arvid Horn rakennutti suvulleen hautakuorin Halikon kirkkoon, ja hänet on haudattu sinne.

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 160. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
  2. Facta2001, WSOY 1981, 6. osa, palsta
  3. Otavan Iso Tietosanakirja, Otava 1962, 3. osa palsta 866
  4. Virrankoski, Pentti 2009, Suomen historia 1 & 2, s. 291
Tämä poliitikkoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.