Arvid Horn

Tämä artikkeli käsittelee Ruotsin valtakunnan poliitikkoa ja kansliapresidenttiä. Arvid Henrikinpoika Horn oli 1500-luvulla elänyt valtaneuvos ja Arvid Horn af Åminne oli 1600-luvulla elänyt aatelinen.

Arvid Bernhard Horn (6. huhtikuuta 1664 Halikko17. huhtikuuta 1742) oli Suomessa syntynyt poliitikko, sotilas ja diplomaatti Ruotsin kuningaskunnan palveluksessa. Hän toimi maamarsalkkana ja kansliapresidenttinä vapauden ajan alussa.[1]

Arvid Horn Lorens Paschin maalaamana

Arvid Horn kansliapresidenttinäMuokkaa

Horn toimi kansliapresidenttinä vuosina 1710–1719 ja 1720–1738.

Horn oli vaikuttamassa siihen, että Ruotsi liittyi Hannoverin liittoon holsteinilaisen puolueen vaikutusvallan vähennyttyä.[2]

Hattupuolueen nousu ja Arvid Hornin ero virastaMuokkaa

Hornin vastustajat ryhmittäytyivät hattupuolueeksi vuoden 1734 valtiopäivillä.[3] Kun nämä saivat vuoden 1738 valtiopäivillä enemmistön aatelissäätyyn ja porvarissäätyyn, erosi kansliapresidentti Arvid Horn ja hänen tilalleen nousi hattupuolueen Carl Gyllenborg.[4]

Muu toimintaMuokkaa

Arvid Horn avusti Ruotsin konventikkeliplakaatin syntymisessä. Sen sääti Ruotsin kuningas Fredrik I vuonna 1726.[1]

Arvid Horn rakennutti suvulleen hautakuorin Halikon kirkkoon, ja hänet on haudattu sinne.

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 160. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
  2. Facta2001, WSOY 1981, 6. osa, palsta
  3. Otavan Iso Tietosanakirja, Otava 1962, 3. osa palsta 866
  4. Virrankoski, Pentti 2009, Suomen historia 1 & 2, s. 291
Tämä poliitikkoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.