Avaa päävalikko
Charles Emil Lewenhaupt vanhempi

Charles Emil Lewenhaupt vanhempi (28. maaliskuuta 1691 Tukholma4. elokuuta 1743) oli ruotsalainen kreivi ja kenraali sekä Ruotsin armeijan ylipäällikkö hattujen sodan aikana.[1]

Lewenhaupt oli ammattisotilas, joka oli mukana suuren Pohjan sodan loppuvaiheen taisteluissa. Hän yleni everstiksi 1722. Vapauden ajalla hän kuului hattupuolueen johtaviin miehiin ja kannatti sotaa Venäjää vastaan. Valtiopäivillä 1734 ja 1741 hän oli maamarsalkkana.[1]

Sodan alkuvaihe sujui Ruotsin joukoilta huonosti, ja Lappeenrannan taistelun 1742 jälkeen Lewenhaupt nimitettiin Suomessa olevien joukkojen ylipäälliköksi Henrik Magnus von Buddenbrockin tilalle. Lewenhaupt ei kuitenkaan osoittanut merkittäviä sotapäällikön kykyjä, vaan solmi Venäjän kanssa aselevon pyrkimättä hyötymään vastapuolen sisäisestä hajanaisuudesta. Taistelujen puhjettua uudelleen hän vetäytyi joukkoineen Helsinkiin. Tämän takia hänet ja hänen lähin miehensä Henrik Magnus von Buddenbrock kutsuttiin Tukholmaan, tuomittiin Ruotsin sotilaskunnian tahraamisesta kuolemaan ja mestattiin kesällä 1743.[1]

Hänen poikansa Charles Emil Lewenhaupt (nuorempi) toimi maamarsalkkana vuoden 1789 valtiopäivillä ja allekirjoitti siellä kuningas Kustaa III:n toiveen mukaisesti Yhdistys- ja vakuuskirjan vastoin aateliston tahtoa.[1]

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. a b c d Kaisu-Maija Nenonen & Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 294. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.