Avaa päävalikko

Englannin Valioliiga

Jalkapallon sarjataso Englannissa
(Ohjattu sivulta Premier League)
Hakusanat ”Valioliiga” ja ”Premier League” ohjaavat tänne. Tämä artikkeli käsittelee Englannin jalkapallon pääsarjaa. Valioliiga-nimitystä käytetään myös muista jalkapallosarjoista.

Englannin Valioliiga (engl. Premier League) on Englannin korkein jalkapallon sarjataso.

Valioliiga
Valioliigan logo.
Valioliigan logo.
Laji Jalkapallo
Maa(t)  Englanti
Perustettu 1992
Edeltäjä 1. divisioona
Toimitusjohtaja Richard Scudamore
Joukkueita 20
Hallitseva mestari Manchester City
Eniten mestaruuksia Manchester United (13)
Sarjataso 1.
Alemmat tasot Mestaruussarja
Sivusto premierleague.com

Ensimmäinen valioliigakausi pelattiin kaudella 1992–1993, jolloin Englannin 22 korkeimmalla sarjatasolla, silloisessa 1. divisioonassa, pelannutta jalkapalloseuraa erosi The Football Leaguen alaisuudesta ja sai näin päätösvallan televisiointi- ja sponsorisopimusasioissa itselleen. Liiga solmi rahakkaan televisiointisopimuksen British Sky Broadcasting -yhtiön kanssa. Valioliigaa Englannin korkeimpana sarjatasona edeltäneen 1. divisioonan ensimmäinen kausi oli pelattu 1888–1889. Valioliigan perustaminen tehtiin täysin kaupallisista syistä, eikä se tuonut muutoksia käytännön sarjajärjestelmään.

Valioliiga on toisena UEFA:n sarjojen vertailussa. Siellä pelaa myös eniten ulkomaalaissyntyisiä pelaajia.[1] Kaudella 2008–09 59,1 prosenttia pelaajista oli ulkomaalaissyntyisiä (toisena Portugali, jossa 53,7 prosenttia).[2]

SarjajärjestelmäMuokkaa

Valioliigassa pelaa 20 jalkapalloseuraa, joista kaikki pelaavat toisiaan vastaan kaksi kertaa kauden aikana: kerran kotona ja kerran vieraissa. Näin kullekin seuralle tulee kautta kohti 38 ottelua. Voitosta joukkue saa kolme, tasapelistä yhden ja häviöstä nolla pistettä. Kauden päätteeksi Valioliigan kolme viimeiseksi jäänyttä joukkuetta putoaa suoraan Mestaruussarjaan, joka tunnettiin ennen kautta 2004–2005 1. divisioonana. Mestaruussarjan kaksi parasta nousee suoraan Valioliigaan, ja kolmannesta sarjanousijapaikasta taistelevat sijoille 3–6 selvinneet joukkueet. Nämä joukkueet pelaavat pudotuspelityylillä siten, että kolmas kohtaa kuudennen ja neljäs viidennen ja parin voittajat ratkaisevat Valioliigaan nousijan.

Valioliigan neljä parasta joukkuetta pääsee Mestarien liigaan; kolme parasta joukkuetta pääsee suoraan lohkovaiheeseen ja neljänneksi sijoittunut menee lohkovaihetta välittömästi edeltävään pudotuspelivaiheeseen. Viidenneksi sijoittunut joukkue pääsee Eurooppa-liigan lohkovaihetta edeltävään pudotuspelivaiheeseen. Sijojen 6–7 joukkueiden pääsy Eurooppa-liigan karsintoihin riippuu FA Cupin ja Liigacupin tilanteista (voittajilla suora pääsy).

TulotMuokkaa

Valioliigaan nouseminen merkitsee viimeisimpien tutkimusten mukaan joukkueelle noin 90 miljoonan euron tuloja.[3] Sheffield United FCn laskelmien mukaan puolestaan putoaminen Valioliigasta kaudeksi 2007–2008 merkitsi sitä, että joukkueelta jää saamatta 44–74 miljoonaa euroa.[4] Tämä hurja tulovirta on sekä nostanut pelaajien siirtohintoja (erityisesti englantilaisten) että synnyttänyt suuren kuilun Englannin Mestaruussarjan ja Valioliigan seurojen välille. Pidempään sarjassa säilymisen katsotaan vaativan niin suurta panostusta, että pudotessa joukkue joutuisi vakavaan talouskurimukseen. Vain suurseuroilla ja seuroilla, joiden omistajilla on poikkeuksellisen paljon varallisuutta, on realistinen mahdollisuus saavuttaa pysyvä jalansija sarjassa. Pienemmät seurat, kuten Watford FC kaudella 2006–2007, ovat mukautuneet tilanteeseen ja säästävät merkittävän osan Valioliigakaudella tulevista rahoista tulevaisuutta varten. Vielä joitakin vuosia sitten sarjassa yritettiin säilyä hinnalla millä hyvänsä, mutta huonoja kokemuksia on tullut liikaa.[3]

Valioliigan siirtosummien arvioitiin ylittäneen 500 miljoonaa euroa kesän 2007 siirtomarkkinoilla. Eniten rahaa käyttivät Liverpool sekä Manchester United.[5]

TelevisiointioikeudetMuokkaa

Suomessa Valioliigaa esittää Viasat. Britanniassa oikeudet ovat satelliittiyhtiö BSkyB:n Sky Sportsilla ja valtiollisen teleyhtiö British Telecomin BT Sportilla.

Joukkueet kaudella 2019–2020Muokkaa

Lontoon Valioliiga-joukkueiden sijainnit
Joukkue Paikkakunta Stadion Päävalmentaja Kapteeni
Arsenal Lontoo (Holloway) Emirates Stadium   Unai Emery   Granit Xhaka
Aston Villa Birmingham Villa Park   Dean Smith   James Chester
Bournemouth Bournemouth Dean Court   Eddie Howe   Simon Francis
Brighton & Hove Albion Brighton Falmer Stadium   Graham Potter   Lewis Dunk
Burnley Burnley Turf Moor   Sean Dyche   Ben Mee
Chelsea Lontoo (Fulham) Stamford Bridge   Frank Lampard   César Azpilicueta
Crystal Palace Lontoo (Selhurst) Selhurst Park   Roy Hodgson   Luka Milivojević
Everton Liverpool Goodison Park   Marco Silva   Leighton Baines
Leicester City Leicester King Power Stadium   Brendan Rodgers   Wes Morgan
Liverpool Liverpool Anfield   Jürgen Klopp   Jordan Henderson
Manchester City Manchester Etihad Stadium   Pep Guardiola   David Silva
Manchester United Manchester Old Trafford   Ole Gunnar Solskjær   Ashley Young
Newcastle United Newcastle St James’ Park   Steve Bruce   Jamaal Lascelles
Norwich City Norwich Carrow Road   Daniel Farke   Grant Hanley
Sheffield United Sheffield Bramall Lane   Chris Wilder   Billy Sharp
Southampton Southampton St Mary’s Stadium   Ralph Hasenhüttl   Pierre-Emile Højbjerg
Tottenham Hotspur Lontoo (Tottenham) Tottenham Hotspur Stadium   Mauricio Pochettino   Hugo Lloris
Watford Watford Vicarage Road   Javi Gracia   Troy Deeney
West Ham United Lontoo (Stratford) Olympic Stadium   Manuel Pellegrini   Mark Noble
Wolverhampton Wanderers Wolverhampton Molineux Stadium   Nuno Espírito Santo   Conor Coady

MestaritMuokkaa

PelaajatilastotMuokkaa

Lihavoidut pelaajat pelaavat yhä Valioliigassa.
Kursivoidut pelaajat pelaavat Valioliigan ulkopuolella.

Eniten otteluitaMuokkaa

Eniten otteluita pelanneet pelaajat[7]
Päivitetty 8. elokuuta 2018.
Pelaaja Vuodet Seura(t) Ottelut
1   Gareth Barry 1998–2018 Aston Villa, Manchester City, Everton, West Bromwich Albion 653
2   Ryan Giggs 1992–2014 Manchester United 632
3   Frank Lampard 1995–2015 West Ham United, Chelsea, Manchester City 609
4   David James 1992–2010 Liverpool, Aston Villa, West Ham United, Portsmouth 572
5   Gary Speed 1992–2008 Leeds United, Everton, Newcastle United, Bolton Wanderers 535
6   Emile Heskey 1994–2012 Leicester City, Liverpool, Birmingham City, Wigan Atheltic, Aston Villa 516
6   James Milner 2001– Leeds United, Newcastle United, Aston Villa, Manchester City, Liverpool 516
8   Mark Schwarzer 1996–2016 Middlesbrough, Fulham, Chelsea, Leicester City 514
9   Jamie Carragher 1994–2013 Liverpool 508
10   Phil Neville 1994–2013 Manchester United, Everton 505

Parhaat maalintekijätMuokkaa

Eniten maaleja tehneet pelaajat[8]
Päivitetty 8. elokuuta 2018.
Pelaaja Vuodet Seura(t) Maalit
1   Alan Shearer 1992–2006 Blackburn Rovers, Newcastle United 260
2   Wayne Rooney 2001–2018 Everton, Manchester United 208
3   Andrew Cole 1993–2008 Newcastle United, Manchester United, Blackburn Rovers, Fulham, Manchester City, Portsmouth, Sunderland 187
4   Frank Lampard 1993–2015 West Ham United, Chelsea, Manchester City 177
5   Thierry Henry 1999–2007, 2011–2012 Arsenal 175
6   Sergio Agüero 2011– Manchester City 164
7   Robbie Fowler 1992–2009 Liverpool, Leeds United, Manchester City, Blackburn Rovers 163
8   Jermain Defoe 1998–2018 Charlton Athletic, West Ham United, Tottenham Hotspur, Portsmouth, Sunderland, Bournemouth 162
9   Michael Owen 1996–2013 Liverpool, Newcastle United, Manchester United, Stoke City 150
10   Les Ferdinand 1996–2013 Queens Park Rangers, Newcastle United, Tottenham Hotspur, West Ham United, Leicester City, Bolton Wanderers 149

KausittainMuokkaa

Kausi Pelaaja Maalit
1992–1993 Teddy Sheringham, Tottenham 22
1993–1994 Andy Cole, Newcastle United 34
1994–1995 Alan Shearer, Blackburn Rovers 34
1995–1996 Alan Shearer, Blackburn Rovers 31
1996–1997 Alan Shearer, Newcastle United 25
1997–1998 Chris Sutton, Blackburn Rovers
Dion Dublin, Coventry City
Michael Owen, Liverpool FC
18
1998–1999 Jimmy Floyd Hasselbaink, Leeds United
Michael Owen, Liverpool
Dwight Yorke, Manchester United
18
1999–2000 Kevin Phillips, Sunderland 30
2000–2001 Jimmy Floyd Hasselbaink, Chelsea 23
2001–2002 Thierry Henry, Arsenal 24
2002–2003 Ruud van Nistelrooy, Manchester United 25
2003–2004 Thierry Henry, Arsenal 30
2004–2005 Thierry Henry, Arsenal 25
2005–2006 Thierry Henry, Arsenal 27
2006–2007 Didier Drogba, Chelsea 20
2007–2008 Cristiano Ronaldo, Manchester United 31
2008–2009 Nicolas Anelka, Chelsea 19
2009–2010 Didier Drogba, Chelsea 29
2010–2011 Carlos Tévez, Manchester City
Dimităr Berbatov, Manchester United
20
2011–2012 Robin van Persie, Arsenal 30
2012–2013 Robin van Persie, Manchester United 26
2013–2014 Luis Suárez, Liverpool 31
2014–2015 Sergio Agüero, Manchester City 26
2015–2016 Harry Kane, Tottenham 25
2016–2017 Harry Kane, Tottenham 29
2017–2018 Mohamed Salah, Liverpool 32
2018–2019 Mohamed Salah, Liverpool
Sadio Mané, Liverpool
Pierre-Emerick Aubameyang, Arsenal
22

LähteetMuokkaa

  1. Barrinha, Andre: Portuguese League: A Platform for South American Players Bleacher Report. 1.8.2009. Viitattu 5.10.2009. (englanniksi)
  2. Lourenço, Eduardo Santos: Football Union Contest Liedson's Naturalization English is My Cup of Tea. 28.8.2009. Viitattu 5.10.2009. (englanniksi)
  3. a b Kauhala, Topias: Kolme erilaista tarinaa. Urheilulehti, 10.8.2007, 110. vsk, nro 32, s. 78-79. ISSN 0355-6085.
  4. Sheffield United hakee jättikorvauksia. Iltalehti. 16.8.2007. Iltalehti.fi. Viitattu 16.8.2007.
  5. Heinonen, Matti: Valioliigan siirtobudjetit ylittivät 500 miljoonaa euroa Futismaailma.com. 11.8.2007. Viitattu 11.8.2007.
  6. ManU varmisti historiallisen mestaruuden Yle Urheilu. 16.5.2009. Viitattu 16.5.2009.
  7. All-time Premier League Player Stats – Appearances PremierLeague.com. 15.8.2016. Viitattu 16.8.2016. (englanniksi)
  8. All-time Premier League Player Stats – Goals PremierLeague.com. Viitattu 22.8.2017. (englanniksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa