Wikipedia

Ruud van Nistelrooy

alankomaalainen jalkapalloilija

Rutgerus Johannes Martinus van Nistelrooij (Nl-Ruud van Nistelrooy.ogg kuuntele ääntämys (ohje), s. 1. heinäkuuta 1976 Oss, Pohjois-Brabant, Alankomaat), kansainvälisesti Ruud van Nistelrooy, on alankomaalainen jalkapallovalmentaja ja entinen pelaaja. Nistelrooy pelasi urallaan muun muassa Manchester Unitedissa sekä Real Madridissa. Hänen pelipaikkansa oli hyökkääjä. Urallaan hän voitti sekä pääsarjamestaruuden että pääsarjan maalikuninkuuden Alankomaissa, Englannissa ja Espanjassa.

Ruud van Nistelrooy
Henkilötiedot
Koko nimi Rutgerus Johannes Martinus van Nistelrooij
Syntymäaika 1. heinäkuuta 1976 (ikä 48)
Syntymäpaikka Oss, Pohjois-Brabant, Alankomaat
Pelipaikka hyökkääjä
Pituus 188 senttimetriä
Lempinimi Van the Man
The Flying Dutchman
Van Gol
Heppa
Seura
Seura avoin
Tehtävä päävalmentaja
Seurat
Vuodet Seura O (M)
1994–1997 Den Bosch 69 (17)
1997–1998 Heerenveen 31 (13)
1998–2001 PSV Eindhoven 67 (62)
2001–2006 Manchester United 150 (95)
2006–2010 Real Madrid 68 (46)
2010–2011 Hamburger SV 36 (12)
2011–2012 Málaga 28 (4)
Yhteensä 449 (249)
Maajoukkue
1998–2011 Alankomaat 70 (35)
Valmennusura
2014–2016 Alankomaat (apuv.)
2018–2019 PSV Eindhoven U19
2019–2022 Alankomaat (apuv.)
2021–2022 Jong PSV
2022–2023 PSV Eindhoven

Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat.

Ura pelaajana

muokkaa

Van Nistelrooy aloitti ammattilaisuransa kaudella 1993–1994 tuolloin Alankomaiden toiseksi korkeimmalla sarjatasolla pelanneessa Den Boschissa, jossa hän pelasi keskikenttäpelaajana. Siirryttyään pääsarjatason joukkueeseen Heerenveeniin, hän alkoi pelata keskushyökkääjänä. Vuonna 1998, 22. syntymäpäivänään, hän siirtyi PSV:hen silloisella Alankomaiden siirtosummaennätyksellä.

Van Nistelrooy vastasi odotuksiin tekemällä ensimmäisellä kaudellaan PSV:ssä 31 maalia 34 ottelussa. Hänet äänestettiin kauden päätteeksi Alankomaiden vuoden pelaajaksi. Toisella kaudellaankin tahti pysyi samankaltaisena hänen onnistuttuaan maalinteossa 29 kertaa.

Manchester United yritti hankkia Van Nistelrooyn jo vuonna 2000, mutta ennen 2000 EM-kilpailuja tullut paha polvivamma esti siirron. Siirto Manchester Unitediin tapahtui lopulta 19 miljoonan punnan siirtosummalla huhtikuussa 2001.

Ensimmäisenä kautenaan Manchester Unitedissa Van Nistelrooy teki 32 Valioliiga-ottelussa 23 maalia. Mestarien liigassa hän onnistui tekemään 10 maalia ja kauden päätteeksi hänet äänestettiin Englannin vuoden pelaajaksi. Seuraavalla kaudella, 2002–2003, Van Nistelrooy teki 25 liigamaalia johdattaen seuransa Englannin-mestaruuteen. Tehdessään 14 maalia eurokentillä, hän rikkoi yhden kauden aikana eurocup-otteluissa tehtyjen maalien seuraennätyksen.

 
Nistelrooy (edessä) Alankomaiden maajoukkueen harjoituksissa. Takana Van Persie.

Van Nistelrooy aloitti kauden 2003–2004 vahvasti tehden kahdessa ensimmäisessä ottelussa kummassakin kaksi maalia. Hän onnistui tekemään myös sadannen maalinsa Manchester Unitedissa ottelussa Evertonia vastaan 7. helmikuuta 2004. Kaudella 2004–2005 hän oli Mestarien liigan paras maalintekijä kymmenellä osumallaan.

Van Nistelrooy teki Manchester Unitedin paidassa 150 maalia 219 ottelussa, ollen seuran historian kahdeksanneksi paras maalintekijä. Vuonna 2006 hän siirtyi Real Madridiin, siirtosopimuksen arvoksi arveltiin noin 15 miljoonaa. Van Nistelrooy on tehnyt toiseksi eniten maaleja Mestarien liigan historiassa, hänen edellään on vain entinen joukkuetoveri Raúl.

Ensimmäisellä kaudellaan Real Madridissa Van Nistelrooy voitti Primera Divisiónin mestaruuden ja oli 25 maalillaan sarjan paras maalintekijä. Yhteensä hän teki 33 maalia, kun mukaan lasketaan Mestarien liigan 6 maalia ja Copa del Reyn 2 maalia. Real Madrid uusi mestaruuden kaudella 2007–2008, mutta Van Nistelrooy pelasi hieman vähemmän keväällä sattuneen nilkkavamman vuoksi. Hän onnistui kuitenkin maalinteossa kaikkiaan 20 kertaa. Syksyllä 2008 hän loukkasi jo vuonna 2000 leikatun oikean polvensa, mikä piti hänet sivussa koko loppukauden.

Siirtyessään Real Madridiin Van Nistelrooy oli John Metgodin ja Clarence Seedorfin jälkeen vasta seuran historian kolmas alankomaalaispelaaja. Sittemmin joukkueeseen ovat liittyneet hänen maanmiehensä Royston Drenthe, Klaas-Jan Huntelaar, Arjen Robben, Wesley Sneijder ja Rafael van der Vaart.[1]

Van Nistelrooyn aikaa Realissa varjostivat loukkaantumiset ja peliaika jäi kovin vähäiseksi. Lopulta hän siirtyi tammikuussa 2010 Saksan Bundesliigassa pelaavaan Hamburger SV:n puolentoista vuoden sopimuksella.[2] Hän teki ensiesiintymisensä seurassa tullessaan vaihdosta kentälle viimeiseksi kahdeksi minuutiksi 3–3-tasapelissä Kölniä vastaan 6. helmikuuta. Hän teki ensimmäiset 2 maalia seuralle 13. helmikuuta 2010 3–1-voitossa Stuttgartista ottelun 75. ja 77. minuutilla. 11. maaliskuuta 2010 Van Nistelrooy teki ensimmäisen Eurooppa-liiga-maalinsa 40. minuutilla ottelussa Anderlechtiä vastaan.

15. elokuuta 2010 hän teki ensimmäisen hattutemppunsa seuralle 5–1-voitossa Torgelower SV Greifistä Saksan cupin ensimmäisellä kierroksella. 21. elokuuta 2010 kauden avausottelussa 2–1-voitossa Schalkesta hän teki kaksi maalia. Siinä pelissä hän pelasi kaveriaan ja entistä seuratoveriaan Raúlia vastaan, joka teki Bundesliiga-debyyttinsä.

2. kesäkuuta 2011 espanjalaisseura Málaga ilmoitti tehneensä vuoden mittaisen sopimuksen Van Nistelrooyn kanssa.[3] Hänet esiteltiin joukkueen uutena pelaajana noin 15 000 kannattajan edessä La Rosaledalla.[4]

Van Nistelrooy ilmoitti uransa lopettamisesta toukokuussa 2012.[5]

Maajoukkue

muokkaa

Ensiesiintymisensä Alankomaiden maajoukkueessa Van Nistelrooy teki 1–1-tasapeliin päättyneessä ottelussa Saksaa vastaan 18. marraskuuta 1998.

Van Nistelrooy pelasi arvokilpailuissa kolme kertaa. Vuoden 2004 EM-kilpailuissa hän teki neljä maalia ollen turnauksen toiseksi paras maalintekijä yhdessä Manchester Unitediin turnauksen jälkeen siirtyneen Wayne Rooneyn kanssa (paras maalintekijä oli Tšekin Milan Baroš). Alankomaat ylsi turnauksessa lopulta välieriin, joissa se hävisi isäntämaa Portugalille. Hän oli mukana myös vuoden 2006 MM-kilpailuissa, joissa Alankomaiden tie katkesi niin ikään tappioon Portugalia vastaan, tällä kertaa neljännesvälierissä. Van Nistelrooy pelasi turnauksessa avauskokoonpanossa kaikissa Alankomaiden alkulohko-otteluissa tehden yhden maalin, mutta joutui istumaan penkillä Portugali-ottelun. Kesällä 2008 Van Nistelrooy otti jälleen osaa EM-kilpailuihin, joissa Alankomaat putosi Venäjälle puolivälierissä jatkoajan jälkeen. Van Nistelrooy pelasi turnauksessa kolme ottelua ja teki kaksi maalia.

Van Nistelrooy ilmoitti maajoukkueuransa päättämisestä elokuussa 2008[6] mutta palasi vielä maajoukkueeseen muun muassa muutamiin vuoden 2012 EM-kisojen karsintaotteluihin. Viimeisen maaottelunsa hän pelasi maaliskuussa 2011 ja kaikkiaan hän esiintyi maajoukkueessa 70 ottelussa, joissa hän teki 35 maalia.[7]

Ura valmentajana

muokkaa

Pelaajauransa jälkeen van Nistelrooy on toiminut valmennustehtävissä. Hän aloitti yhdessä André Ooijerin, Joonas Kolkan ja Boudewijn Zendenin kanssa PSV Eindhovenin organisaatiossa juniorivalmentajana kesällä 2013.[8] PSV:n tehtäviensä ohella van Nistelrooy toimi Alankomaiden jalkapallomaajoukkueen apuvalmentajana 2014–2016 Guus Hiddinkin ja Danny Blindin valmennustiimeissä sekä 2019–2022 Ronald Koemanin ja Louis van Gaalin valmennustiimissä.[9][10]

PSV:n organisaatiossa van Nistelrooy nousi kesällä 2019 alle 19-vuotiaiden joukkueen päävalmentajaksi.[11] Keväällä 2022 vahvistettiin, että van Nistelrooy korvaa Roger Schmidtin PSV Eindhovenin edustusjoukkueen päävalmentajana kaudella 2022/23.[12] Van Nistelrooy luotsasi PSV:n Alankomaiden supercupin ja Alankomaiden cupin mestariksi. Menestyksestä huolimatta van Nistelrooy erosi tehtävästään ennen viimeistä Eredivisien kierrosta toukokuussa 2023. Joukkue oli varmistanut jo liigassa kakkossijan. Van Nistelrooy kertoi eronsa taustalla olevan tuen puutteen seurassa.[13]


Saavutukset

muokkaa

Pelaajana

muokkaa

Valmentajana

muokkaa


Lähteet

muokkaa
  1. ↑ El octavo pasajero Real Madrid. Viitattu 3.1.2008.
  2. ↑ Van Nistelrooy siirtyy Saksaan MTV3. Viitattu 23.1.2010]
  3. ↑ Presentación de Ruud Van Nistelrooy en La Rosaleda como nuevo jugador del Málaga Club de Futbol Málaga CF. Viitattu 3.6.2011. (espanjaksi)
  4. ↑ Presentación galáctica de Van Nistelrooy ante 15.000 personas Marca. Viitattu 3.6.2011. (espanjaksi)
  5. ↑ Hollantilainen maalitykki lopettaa Yle Urheilu. Viitattu 14.5.2012.
  6. ↑ Van Nistelrooy zet punt achter interlandloopbaan KNVB. Viitattu 5.8.2008.
  7. ↑ Netherlands – Record International Players 5.7.2018. rsssf. Viitattu 28.7.2018. (englanniksi)
  8. ↑ Van Nistelrooy, Ooijer, Kolkka and Zenden undertake internship 22.6.2013. PSV. Arkistoitu 19.5.2014. Viitattu 25.5.2023. (englanniksi)
  9. ↑ Van Nistelrooy set for Netherlands role 28.3.2014. ESPN. Viitattu 25.5.2023. (englanniksi)
  10. ↑ Stekelenburg assistent Koeman; ook Van Nistelrooij tijdens EURO2020 17.12.2019. KNVB. Viitattu 25.5.2023. (englanniksi)
  11. ↑ Van Nistelrooy appointed PSV U19 coach 25.6.2018. PSV. Arkistoitu 25.5.2023. Viitattu 25.5.2023. (englanniksi)
  12. ↑ Ruud van Nistelrooy: PSV Eindhoven appoint former Manchester United striker as boss from the 2022-23 season 30.3.2022. BBC Football. Viitattu 25.5.2023. (englanniksi)
  13. ↑ Ruud van Nistelrooy leaves PSV after complaining to the club over a 'lack of support' 24.5.2023. Goal.com. Viitattu 25.5.2023. (englanniksi)

Aiheesta muualla

muokkaa
 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ruud van Nistelrooy.


UEFA Club Football Awards
1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010
Vuoden pelaaja:   Ronaldo   Beckham   Redondo   Effenberg Ranska Zidane   Buffon   Deco   Gerrard   Ronaldinho   Kaká   C. Ronaldo   Messi   Milito
Vuoden maalivahti:   Schmeichel   Kahn   Kahn   Kahn   Kahn   Buffon   Baía   Čech   Lehmann   Čech   Čech   Van Der Sar   Júlio César
Vuoden puolustaja:   Hierro   Stam   Stam   Ayala   Carlos   Carlos   Carvalho   Terry   Puyol   Maldini   Terry   Terry   Maicon
Vuoden keskikenttäpelaaja: Ranska Zidane   Beckham   Mendieta   Mendieta   Ballack   Nedvěd   Deco   Kaká   Deco   Seedorf   Lampard   Xavi   Sneijder
Vuoden hyökkääjä:   Ronaldo   Ševtšenko   Raúl   Raúl   Raúl   Van Nistelrooy   Morientes   Ronaldinho   Eto’o   Kaká   C. Ronaldo   Messi   Milito
Vuoden valmentaja:   Lippi   Ferguson   Cúper   Hitzfeld   Del Bosque   Ancelotti
  Mourinho		   Mourinho
  Benítez		   Benítez
  Gazzajev		   Ramos
  Rijkaard
Alankomaiden joukkue – Jalkapallon MM-kilpailut 2006

1 van der Sar | 2 Jaliens | 3 Boulahrouz | 4 Mathijsen | 5 van Bronckhorst | 6 Landzaat | 7 Kuyt | 8 Cocu | 9 van Nistelrooy | 10 van der Vaart | 11 Robben | 12 Kromkamp | 13 Ooijer | 14 Heitinga | 15 de Cler | 16 Maduro | 17 van Persie | 18 van Bommel | 19 Vennegoor of Hesselink | 20 Sneijder | 21 Babel | 22 Timmer | 23 Stekelenburg | Valmentaja van Basten

Alankomaiden joukkue – Jalkapallon EM-kilpailut 2008

1 van der Sar | 2 Ooijer | 3 Heitinga | 4 Mathijsen | 5 van Bronckhorst | 6 de Zeeuw | 7 van Persie | 8 Engelaar | 9 van Nistelrooy | 10 Sneijder | 11 Robben | 12 Melchiot | 13 Timmer | 14 Bouma | 15 de Cler | 16 Stekelenburg | 17 de Jong | 18 Kuyt | 19 Huntelaar | 20 Afellay | 21 Boulahrouz | 22 Vennegoor of Hesselink | 23 van der Vaart | Valmentaja van Basten

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ruud_van_Nistelrooy&oldid=22747885”