West Ham United ei ole koskaan voittanut Englannin liigan ylintä sarjaa.[6] Kaudella 1985–1986 se sijoittui 1. divisioonassa kolmanneksi. Kaudesta 1992–1993 pelatussa Valioliigassa se on ollut mukana neljää toisella sarjatasolla pelaamaansa kautta lukuun ottamatta ja sijoittunut parhaimmillaan viidenneksi kaudella 1998–1999, seitsemänneksi kausilla 2001–2002 ja 2015–2016 sekä kahdeksanneksi kaudella 1997–1998.[7]
West Ham United on voittanut FA Cupin kolme kertaa.[8] Ensimmäisen kerran se pelasi FA Cupin loppuottelussa kaudella 1922–1923,[8] kun Wembley Stadium toimi ensimmäistä kertaa loppuottelun näyttämönä.[9] Tuolloin West Ham hävisi Bolton Wanderersille 2–0.[9]
Kaudella 1963–1964 Ron Greenwoodin valmentama West Ham United voitti FA Cupin neljännesvälierissä Swindon Townin 3–1, puolivälierissä Burnleyn 3–2, Hillsborough'lla pelatussa välieräottelussa Manchester Unitedin 3–1 ja Wembleyllä pelatussa loppuottelussa Preston North Endin 3–2. West Hamin maalintekijät loppuottelussa olivat John Sissons, Geoff Hurst ja Ronnie Boyce.[10] Joukkueen kapteeni oli Bobby Moore, joka kaksi vuotta myöhemmin oli maailmanmestaruuden voittaneen Englannin maajoukkueen kapteeni. West Hamin pelaajista maailmanmestarijoukkueeseen kuuluivat myös Geoff Hurst ja Martin Peters, joista jälkimmäinen ei pelannut vuoden 1964 cupfinaalissa.[10][11]
Kauden 1974–1975 FA Cupissa West Ham United voitti neljännesvälierissä Queens Park Rangersin 2–1, puolivälierissä Arsenalin 2–0 ja välierissä Ipswich Townin uusintaottelussa 2–1 ensimmäisen ottelun päätyttyä maalittomana. Loppuotteluvastustaja oli 2. divisioonassa pelannut Fulham, jossa pelasi West Hamin entinen kapteeni Bobby Moore. West Ham voitti loppuottelun 2–0. West Hamin tuore hankinta Alan Taylor teki joukkueensa molemmat maalit niin Arsenalia, Ipswichiä kuin loppuottelussa Fulhamiakin vastaan.[12]
Kaudella 1979–1980 West Ham United pelasi liigaa 2. divisioonassa mutta selviytyi FA Cupin loppuotteluun voittamalla muun muassa neljännesvälierissä Swansea Cityn 2–0, puolivälierissä Aston Villan 1–0 ja välierien uusintaottelussa Evertonin 2–1 ensimmäisen ottelun päätyttyä tasalukemiin 1–1. Loppuottelussa West Ham voitti edelliskauden cupmestarin Arsenalin maajoukkuemies Trevor Brookingin puskumaalilla 1–0.[13] West Hamin kapteeni oli Billy Bonds, joka toimi samassa tehtävässä viisi vuotta aiemmin West Hamin voittaessa cupin edellisen kerran.[12][13] West Hamin pelaaja Paul Allen oli 17 vuoden ja 256 päivän iässä nuorin Wembleyllä FA Cupin loppuottelussa pelannut.[13]
Päivitetty 25. elokuuta 2024.[14]
- Päivitetty 25. elokuuta 2024.[15][16]
Siirtosumma
|
50.0M €
|
47.5M €
|
43.0M €
|
42.95M €
|
38.6M €
|
38.0M €
|
38.0M €
|
35.0M €
|
35.0M €
|
34.8M €
|
|
|
|
Vuosi
|
2019
|
2024
|
2023
|
2022
|
2022
|
2023
|
2018
|
2021
|
2022
|
2023
|
|
Siirtosumma
|
116.6M €
|
29.3M €
|
29.0M €
|
26.0M €
|
25.6M €
|
25.0M €
|
22.8M €
|
22.5M €
|
22.5M €
|
17.85M €
|
|
|
|
Vuosi
|
2023
|
2017
|
2009
|
2000
|
2023
|
2019
|
2018
|
2021
|
2008
|
2024
|
|
Vuonna 2003 ilmestyneessä The Official West Ham United Dream Team -kirjassa kirjantekijät Adam Ward ja Dave Smith keräsivät 500:lta West Hamin kannattajalta heidän unelmamiehistönsä. Vain sodan jälkeisen ajan pelaajat kelpuutettiin unelmamiehistöön.
[17]
Entisiä West Hamin pelaajia
muokkaa
West Hamin managerit kautta aikain
muokkaa
- ↑ West Ham palaa Englannin Valioliigaan 19.5.2012. YLE. Viitattu 24.5.2012.
- ↑ Newham | borough, London, United Kingdom Encyclopedia Britannica. Viitattu 16.10.2021. (englanniksi)
- ↑ http://news.bbc.co.uk/sport2/hi/football/teams/w/west_ham_utd/6594613.stm
- ↑ Ownership West Ham United FC. Viitattu 25.8.2024. (englanniksi)
- ↑ http://www.dailymail.co.uk/sport/football/article-3235667/West-Ham-ordered-reveal-details-Olympic-Stadium-FOI-request-disclosure-approved.html
- ↑ West Ham United: Information & Facts – Achievements Transfermarkt. Viitattu 24.8.2020. (englanniksi)
- ↑ West Ham United: History – League Rankings Transfermarkt. Viitattu 24.8.2020. (englanniksi)
- ↑ a b Rollin, Glenda & Rollin, Jack (toim.): Sky Sports Football Yearbook 2008–2009, s. 402. Headline Publishing Group, 2008. ISBN 978-0-7553-1820-9. (englanniksi)
- ↑ a b Lloyd, Guy & Holt, Nick: The F.A. Cup – The Complete Story, s. 102–103. Aurum Press Ltd, 2005. ISBN 1-84513-054-5. (englanniksi)
- ↑ a b Lloyd, Guy & Holt, Nick: The F.A. Cup – The Complete Story, s. 220–223. Aurum Press Ltd, 2005. ISBN 1-84513-054-5. (englanniksi)
- ↑ Ekberg, Jari: Kuin taivasta koskettaisi, s. 201. Atena, 2014. ISBN 978-952-300-049-0.
- ↑ a b Lloyd, Guy & Holt, Nick: The F.A. Cup – The Complete Story, s. 276–278. Aurum Press Ltd, 2005. ISBN 1-84513-054-5. (englanniksi)
- ↑ a b c Lloyd, Guy & Holt, Nick: The F.A. Cup – The Complete Story, s. 296–298. Aurum Press Ltd, 2005. ISBN 1-84513-054-5. (englanniksi)
- ↑ Players on loan Transfermarkt. Viitattu 19.9.2018. (englanniksi)
- ↑ Kalleimmat ostot Transfermarkt.com sivustolla transfermarkt.com. Viitattu 5.7.2016. (englanniksi)
- ↑ Kalleimmat myynnit Transfermarkt.com sivustolla transfermarkt.com. Viitattu 5.7.2016. (englanniksi)
- ↑ Bobby Mooresta Paolo Di Canioon. IS Veikkaaja, 2009, nro 4 ilm.20.1.2009, s. 21.