Nuno Espírito Santo (s. 25. tammikuuta 1974 São Tomé) on portugalilainen entinen jalkapallomaalivahti ja nykyinen valmentaja. Hän on toiminut joulukuusta 2023 lähtien Nottingham Forestin päävalmentajana.

Nuno
Henkilötiedot
Koko nimi Nuno Herlander Simões Espírito Santo
Syntymäaika 25. tammikuuta 1974 (ikä 50)
Syntymäpaikka São Tomé, São Tomé ja Príncipe
Pelipaikka maalivahti
Pituus 188 senttimetriä
Seura
Seura Nottingham Forest
Tehtävä päävalmentaja
Seurat
Vuodet Seura O (M)
1992–1996 Vitória Guimarães 34 (0)
1993–1994 Vila Real (laina) 19 (0)
1997–2002 Deportivo La Coruña 4 (0)
1998–2000 Mérida (laina) 69 (0)
2000–2001 Osasuna (laina) 33 (0)
2002–2004 Porto 6 (0)
2005–2006 Dynamo Moskova 11 (0)
2007 Aves 15 (0)
2007–2010 Porto 8 (0)
Yhteensä 199 (0)
Valmennusura
2012–2014 Rio Ave
2014–2015 Valencia
2016–2017 FC Porto
2017–2021 Wolverhampton
2021 Tottenham
2022–2023 Ittihad
2023– Nottingham Forest

Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat.

Nuno aloitti seurauransa vuonna 1992 Vitória SC:n joukkueessa. Sen jälkeen hän on pelannut ennen nykyiseen seuraansa FC Portoon siirtymistä Deportivo de La Coruñassa, Mérida UD:ssa, CA Osasunassa, FK Dynamo Moskovassa ja CD Avesissa.

Nuno valittiin Portugalin maajoukkueeseen Itävallan ja Sveitsin EM-kilpailuihin 2008. Hän oli myös alle 21-vuotiaiden organisaatiossa.

Kesäkuun alussa 2016 Nunosta tuli kaksivuotisella sopimuksella pelaajaurallaan edustamansa FC Porton päävalmentaja.[1] Nunon johdolla Porto selvitti tiensä Mestarien liigan pudotuspeleihin, mutta putosi jo ensimmäisellä kierroksella tappioon Juventukselle. Kotimaan liigassa Porto hävisi mestaruuden SL Benficalle kuudella pisteellä. Kauden jälkeen Nuno sai potkut seurasta.[2]

Kesäkuun alussa 2017 Nunosta tuli Englannin Mestaruussarjassa pelaavan Wolverhamptonin päävalmentaja. Portugalilainen oli seuran neljäs päävalmentaja alle vuoden sisällä.[3] Nunon johdolla Wolves pelasi vahvan sarjakauden 2017/18 ja pääsi jo huhtikuussa 2018 juhlimaan nousuaan Englannin Valioliigaan kuuden vuoden tauon jälkeen.[4] Wolves voitti lopulta sarjan 99 pisteellä, eroa toiseksi tulleeseen Cardiff Cityyn oli lopulta yhdeksän pistettä. Kauden viimeisen ottelun 3-0 tappio sarjajumboksi jääneelle Sunderlandille vei Nunon joukkueelta mahdollisuuden yli 100 pisteeseen.[5]

Valioliigassa Wolverhampton sijoittui kaudella 2018/19 seitsemänneksi, mikä oli seurahistorian paras saavutus. Joukkue selvisi kaudeksi 2019/20 Eurooppa-liigaan, jossa Nuno luotsasi Wolverhamptonin puolivälieriin saakka. Turnaus päättyi tappioon Sevillaa vastaan. Valioliigassa kausi päättyi edelliskauden tavoin seitsemänteen sijaan. Kausi 2020/21 oli Wolverhamptonille ja Nunolle vaikea. Joukkueen tähtihyökkääjä Raúl Jiménez loukkaantui vakavasti 29. marraskuuta 2020 Arsenalia vastaan pelatussa ottelussa. [6] Wolves voitti ottelun 2−1, mutta sitä seuraavista 11 ottelustaan Wolverhampton onnistui voittamaan vain yhden. Kausi päättyi lopulta sijalle 13 ja Nuno jätti seuran kauden jälkeen.[7]

Kesäkuun lopussa 2021 Nuno allekirjoitti kaksivuotisen sopimuksen Valioliigan Tottenhamin kanssa.[8] Nunon pesti Spursissa jäi kuitenkin lyhyeksi. Seurajohto erotti Nunon marraskuun alussa 2021 Spursin hävittyä viisi kauden kymmenestä ensimmäisestä ottelustaan. Viimeiseksi jääneessä ottelussa Spurs hävisi Manchester Unitedille 0–3.[9]

Heinäkuussa 2022 Nunosta tuli Ittihadin päävalmentaja.[10] Nuno johdatti Ittihadin Saudi-Arabian liigan mestariksi 14 vuoden tauon jälkeen.[11] Hän sai potkut marraskuussa 2023 Ittihadin heikon alkukauden vuoksi.[12]

Joulukuussa 2023 Nunosta tuli Nottingham Forestin päävalmentaja.[13]

Meriitit

muokkaa

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa