Avaa päävalikko

Pirkanmaan maakunnan kuntien vaakunat

Wikimedia-luetteloartikkeli
Pirkanmaa.vaakuna.svg
Pirkanmaan maakunta

Kultakentässä punainen turkiskoroinen lakio.

Gustaf von Numers

Vaakuna Kunnan nimi, vaakunan kuvaus, suunnittelija ja vahvistamispäivä
Akaa.vaakuna.svg Akaa

Sakarakoroisesti punaiseen ja hopeaan halkoisella kilvellä hopeinen muuriankkuri.

Kari J. Tähtinen, 28. helmikuuta 2007

Hämeenkyrö.vaakuna.svg Hämeenkyrö

Kultakentässä puna-sinikatkoinen juomasarvi, jalka ja heloitus hopeaa, suu oikealle, sarven yläpuolella sininen, liekkikoroinen lakio, jossa kuusisakarainen kultatähti.

Gustaf von Numers, 29. joulukuuta 1954

Ikaalinen.vaakuna.svg Ikaalinen

Kultaisten pielten rajoittamassa sinisessä kentässä kolme hopeista airoa lavat ylöspäin.

Pentti Papunen, 1. tammikuuta 1972 (ottanut käyttöön Ikaalisten maalaiskunnan vaakunan)

Juupajoki.vaakuna.svg Juupajoki

Hopeakentässä punainen vuota, jossa kultainen havunoksa.

Olof Eriksson, 26. huhtikuuta 1957

Kangasala.vaakuna.svg Kangasala

Hopeakentässä harppu, jonka yhdyspuu ja kaula muodostavat kotkakuvion, saatteena seitsemän pisaraa, asetettuina 2 + 2 + 2 + 1, kaikki punaisia. Hopeisessa, punaisilla pisaroina sirotellussa kentässä punainen, kotkakoristeinen harppu.

Olof Eriksson, 11. syyskuuta 1951

Kihniö.vaakuna.svg Kihniö

Sinisessä kentässä kaksi kultaista alapuolelta sahakoroista palkkia.

Toivo Vuorela, 10. lokakuuta 1960

Lempäälä.vaakuna.svg Lempäälä

Punaisessa kentässä aaltokoroinen kultapaalu, jonka päällikkeenä on musta, viritetty jalkajousi, mustakärkisine kultanuolineen; tyvessä, paalun kummallakin puolella saatteena kultainen aurakärki.

Gustaf von Numers, 7. maaliskuuta 1950

Vilppula.vaakuna.svg Mänttä-Vilppula

Punaisessa kentässä alareunaltaan kaareva hirsi, josta kasvaa kolme havunoksaa; kokonaan hopeaa.

Olof Eriksson, 1. tammikuuta 2009

Nokia.vaakuna.svg Nokia

Kultakentässä sininen, alainen aaltokoroinen palkki, jonka yläpuolella musta punavaruksinen näätä pystyasennossa.

Gustaf von Numers, 25. lokakuuta 1951

Orivesi.vaakuna.svg Orivesi

Hopeisessa kilvessä punainen pystyyn kavahtanut ori, joka nousee esiin kilven tyveen ulottuvasta sinisestä vedestä.

Carolus Lindberg, 30. marraskuuta 1949

Parkano.vaakuna.svg Parkano

Sinisessä kentässä aaltokoroinen kultahirsi ja sen päällikkeenä pystyssä kultainen mänty, jonka kuoritut kyljet ovat hopeiset; saatteena männyn latvan kummallakin puolella seitsensakarainen hopeatähti.

Germund Paaer, 14. lokakuuta 1950

Pirkkala.vaakuna.svg Pirkkala

Kilpi halkoinen ja turkiskorokatkoinen hopea-punainen.

Gustaf von Numers, 28. marraskuuta 1951

Punkalaidun.vaakuna.svg Punkalaidun

Sinisessä kentässä tyviö, jolla kilven reunasta toiseen ulottuva riukuaita; molemmat kultaa.

Gustaf von Numers, 26. kesäkuuta 1961

Pälkäne.vaakuna.svg Pälkäne

Sinisessä kentässä hopeinen, kultaemiöinen lumpeenkukka.

Gustaf von Numers, 1. tammikuuta 2007 (ottanut käyttöön Luopioisten vaakunan)

Ruovesi.vaakuna.svg Ruovesi

Punaisessa kentässä kolme hopeista lahnaa asennossa 2+1, hopeisessa lakiossa punainen kirkkovene.

Eino Halén, 23. marraskuuta 1959

Karkku.vaakuna.svg Sastamala

Sinisessä kentässä kultainen, ulkoreunaltaan ristikoroinen vihkiristi.

Lauri Ahlgrén, 1. tammikuuta 2009 (ottanut käyttöön Karkun vaakunan)

Tampere.vaakuna.svg Tampere

Punaisessa kentässä aaltokoroinen vastapalkki, jonka yläpuolella saatteena paaluttainen vasara ja alapuolella paaluttainen Merkuriuksen sauva; kaikki kultaa.

Olof Eriksson (vanhan vaakunan pohjalta), 16. kesäkuuta 1960

Urjala.vaakuna.svg Urjala

Punaisessa kentässä hopeinen apilaristi, jonka kustakin kulmasta lähtee kultainen liekki.

Toivo Vuorela, 13. kesäkuuta 1955

Valkeakoski.vaakuna.svg Valkeakoski

Punaisessa kilvessä on vastaviistoon kulkeva hopeinen virta, jonka yläkentässä on kultainen kuusi ja alakentässä kultainen hammasratas.

A. W. Rancken, 23. huhtikuuta 1948

Vesilahti.vaakuna.svg Vesilahti

Hopea-punahalkoisen kilven oikeassa kentässä punainen avain, sen vasemmassa kentässä hopeinen kultavaruksinen kurki, jonka päälaki on punainen ja pyrstön sulat mustapäiset.

Gustaf von Numers, 29. maaliskuuta 1951

Virrat.vaakuna.svg Virrat

Sinisessä kentässä aaltokoroiset kolmoisjänteet, saatteena kummallakin puolella palkeittainen karhukeihäänkärki; kaikki hopeaa.

Olof Eriksson, 15. helmikuuta 1954

Ylöjärvi.vaakuna.svg Ylöjärvi

Punaisessa kentässä haaruristi, jonka yläkulmassa saatteena risti; molemmat kultaa.

Gustaf von Numers, 12. toukokuuta 1954

Käytöstä poistuneet tai lakkautettujen kuntien vaakunatMuokkaa

Vaakuna Kunnan nimi, vaakunan käytössäoloaika, kuvaus, suunnittelija ja vahvistamispäivä
  Aitolahti (1965)

Punaisessa kentässä aaltokoroinen kultahirsi, jossa kolme mustaa, soikeaa, kyljiltään sisäänpäin kaartuvaa rengasta.

Gustaf von Numers, 9. kesäkuuta 1965

  Eräjärvi (1962–1972)

Punaisessa kentässä kolme hopeista, puusta tehtyä ongenkoukkua vieretysten.

Gustaf von Numers, 10. huhtikuuta 1962

  Ikaalinen (1961–1971)

Sinisessä kentässä hopeinen aaltokoroinen paalu, josta versoo kummallekin puolen kolme kultaista lehmuksen lehteä.

Pentti Papunen, 16. lokakuuta 1961

  Ikaalisten maalaiskunta (1956–1971)

Kultaisesa kentässä sininen paalu, jossa kolme hopeista airoa vieretysten.

Pentti Papunen, 17. huhtikuuta 1956

  Karkku (1963–1972)

Sinisessä kentässä kultainen, ulkoreunaltaan ristikoroinen vihkiristi.

Lauri Ahlgrén, 12. helmikuuta 1963

  Kiikka (1961–1980)

Sinisessä kentässä kultainen rukki.

T. Takala ja Gustaf von Numers, 26. kesäkuuta 1961

  Kuhmalahti (1961–2010)

Punaisessa kentässä hopeinen kumokärki, jossa on punainen liekki.

Gustaf von Numers, 26. kesäkuuta 1961

  Kuorevesi (1952–2000)

Punaisessa kentässä kruunattu kirkonkello, saatteena sen molemmin puolin kolme rahaa paaluittain järjestettyinä; kaikki kultaa.

Olof Eriksson, 23. helmikuuta, 1952

  Kuru (1956–2008)

Sinisessä kentässä hopeinen kumokärki.

Kimmo Kara, 8. kesäkuuta 1956

  Kylmäkoski (1965–2010)

Aaltokoroisesti katkoinen hopea-punainen kilpi; punaisessa alakentässä hopeinen lumikide.

Kaj Kajander ja Heikki Lauhkonen, 5. lokakuuta 1965

  Luopioinen (1960–2006)

Sinisessä kentässä hopeinen, kultaemiöinen lumpeenkukka.

Gustaf von Numers, 2. marraskuuta 1960

  Längelmäki (1952–2006)

Punaisessa kentässä vesiratas ja sen yläpuolella lakio; molemmat hopeaa; lakiossa kolme sinistä, viisilehtistä kukkaa.

Ahti Hammar, 1. helmikuuta 1952

  Mouhijärvi (1957–2008)

Sinisessä kentässä alainen hammaskoroinen kaksikärkinen hirsi, jonka yläpuolella saatteena naulakantainen apilaristi, molemmat kultaa.

Gustaf von Numers, 5. kesäkuuta 1957

  Mänttä (1950–2008)

Punaisessa hopeisilla lipukkeilla sirotellussa kentässä hopeinen sinivaruksinen ilves pystyssä, ilveksen korvatöyhdöt mustat.

Olof Eriksson, 25. lokakuuta 1950

  Pohjaslahti (1961–1972)

Sinisessä kentässä vastapalkki, jonka kummastakin sivusta kasvaa kolme havunoksaa; kaikki hopeaa.

Olof Eriksson, 20. huhtikuuta 1961

  Pälkäne (1956–2006)

Punaisessa kentässä alaisesta kärjestä nouseva kirkonkukko pidellen kynsissään keppiä; kaikki hopeaa.

Gustaf von Numers, 3. toukokuuta 1956

  Sahalahti (1962–2004)

Kilpi sudenhammaskoron vastalohkoisesti jakama punaiseen ja hopeaan.

Olof Eriksson, 10. huhtikuuta 1962

  Suodenniemi (1955–2006)

Sahakoroisesti sini-hopeahalkoisessa kilvessä kaksi paaluittaista uittohaan terää selätysten vuorovärisinä.

Olof Eriksson, 24. lokakuuta 1955

  Suoniemi (1955–1972)

Sinisessä kentässä kaksi hopeista, alaista aaltokoroista hirttä, joiden yläpuolella kultainen liekki.

Gustaf von Numers, 13. kesäkuuta 1955

  Sääksmäki (1954–1972)

Punaisessa kentässä hopeinen, kultavaruksinen kalasääski edestäpäin, laskeutumassa kohotetuin siivin tyvestä nousevaan hopeapesäänsä.

Kalle Carlstedt ja Gustaf von Numers, 23. huhtikuuta 1954

  Teisko (1958–1971)

Vihreässä kentässä hopeinen Antoniuksen ristin muotoinen muurin siderauta.

Olof Eriksson, 1. lokakuuta 1958

  Toijala (1952–2006)

Punaisessa kentässä lakiopaalu, saatteena kaksi keihäänkärkeä; kaikki hopeaa.

Olof Eriksson, 3. toukokuuta 1952

  Tottijärvi (1958–1975)

Sinisessä kentässä aaltokoroisesta hopeatyviöstä nouseva kultainen koira, jonka varukset ja kaulahihna punaiset.

Ahti Hammar, 26. maaliskuuta 1958

  Tyrvää (1950–1972)

Punaisessa kentässä sinikielinen kultapukki pystyssä, sen kaulassa mustasta hihnasta riippuva kilpi, jonka mustassa kentässä paaluittainen kultapiilu.

Gustaf von Numers, 26. syyskuuta 1950

  Vammala (1950–2008)

Sinisessä kentässä kultainen kaateinen polviorsi, sen lappeiden välissä hirsittäinen, kaksikaarinen hopeasilta.

Gustaf von Numers, 25. toukokuuta 1950

  Viiala (1955–2006)

Hopeakentässä punainen, kaateinen, nirhakoroinen polviorsi.

Ahti Hammar, 5. syyskuuta 1955

  Viljakkala (1950–2006)

Kultakentässä palkeittain asetettu puna-sinikatkoinen, loivasti kaksikaarteinen sarvi, jonka keski- ja päätehelat sekä vitjat ovat hopeaa; sarven alapuolella punainen kupari-kultamerkki.

Gustaf von Numers, 3. huhtikuuta 1950

  Vilppula (1957–2008)

Punaisessa kentässä alareunastaan kaareva hirsi, josta kasvaa kolme havunoksaa; kokonaan hopeaa.

Olof Eriksson, 7. kesäkuuta 1957

  Äetsä (1981–2008)

Sinisessä kentässä nahkatyömeisti, sen varren molemmilla puolilla saatteena kolmiapila; kaikki kultaa.

Kaj Kajander, 1. tammikuuta 1981

LähteetMuokkaa