Wikipedia

Perustulokeskustelu Suomessa

 Tämän artikkelin tai sen osan viitteitä on pyydetty muotoiltavaksi.
Voit auttaa Wikipediaa muotoilemalla viitteet ohjeen mukaisiksi, esimerkiksi siirtämällä linkit viitemallineille.
Tarkennus: Mallineet suomennettava

Perustulosta on käyty keskustelua Suomessa vuodesta 1987 alkaen, kun eduskuntavaaleissa 1987 joukko puolueita ilmoitti kannattavansa perustuloa. Vuonna 1988 vasemmistolainen tutkija Jan Otto Andersson esitteli perustulomallinsa. 1990-luvun alun lamassa perustulolla oli vähäistä kannatusta. Vahvimmiten perustulon kannatus suomalaisessa politiikassa liittyy 2000-luvulla Vasemmistoliiton ja Vihreiden poliittisiin tavoitteisiin. Kansallinen Kokoomus ja Suomen Sosialidemokraattinen Puolue sekä siihen kytkeytyvä ammattiyhdistysliike vastustavat perustuloa. Perussuomalaiset ei kannata perustuloa, vaan sen sijasta ero Euroopan unionista ja eurosta ovat realistisempia.

Yhteiskunnallisten tahojen mielipiteitä

muokkaa

Ammattiliitot ovat perinteisesti vastustaneet perustuloa, koska se heikentäisi ammattiliittojen neuvotteluvoimaa ja voisi myöhemmin johtaa vähimmäispalkoista luopumiseen. SAK:n Ilkka Kaukoranta on kutsunut Suomen perustulokokeilua hyödyttömäksi.[1][2]

Iltalehti haastatteli eri puolueiden puheenjohtajia perustulosta vuonna 2009. Vihreiden eduskuntaryhmän tuolloinen puheenjohtaja Ville Niinistö sanoi, että työn muodot ovat muuttuneet ja jo puolet työvoimasta on perinteisten vakituisten työsuhteiden ulkopuolella. Nykyinen sosiaaliturva ei hänen mielestään kannusta uusien ratkaisujen tekemiseen, jolloin yrittäjyys, kulttuuriala ja uudenlaiset pienpalvelut eivät kehity. Vasemmiston Paavo Arhinmäki piti yhtenä tavoitteena puolueen omaa perustulomallia, jossa olisi mahdollisuus syyperustaiseen lisään.[3] RKP:n entisen puheenjohtajan Stefan Wallinin mukaan puolue on ollut varauksellinen perustuloa kohtaan. Sosiaaliturvan täytyy olla kannustavaa eikä ”turvaverkosta saa tulla riippumattoa”. Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soinilla ei hänellä ole yksiselitteisen torjuvaa kantaa asiaan, mutta työn ja hyvinvoinnin välisen kytköksen irrottaminen olisi ”iso juttu”. Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Päivi Räsänen sanoi olevansa huolissaan siitä, että vastikkeeton kansalaispalkka saattaisi syrjäyttää ja kannustaa elämään tällaisen tulon varassa.[3]

Taloustieteen tohtori ja pankkiiri Björn Wahlroos kannatti 850–1 000 euron perustuloa Uutispäivä Demarin haastattelussa 30. huhtikuuta 2001.[4] Seuraavana päivänä sosialidemokraattien (SDP) tuolloinen ministeri Sinikka Mönkäre tuomitsi ehdotuksen ”epärealistiseksi” ja SDP:n kansanedustaja Tuula Haatainen tuomitsi Wahlroosin ”tavallisen ihmisen arkea ymmärtämättömäksi”. Sinikka Mönkäre vastusti perustuloa myös TV1:n väittelyssä, jossa Osmo Soininvaara puhui perustulon puolesta.[4] Vihreiden ja erityisesti Soinivaaran mallia on kannattanut myös Suomen Yrittäjien entinen puheenjohtaja Eero Lehti, jonka mukaan heikko-osaisten suhteen pitäisi toimia joustavasti niin, että ihminen saa tuottavuutensa mukaisen palkan, mutta sosiaaliset järjestelmät antavat hänelle yhteiskunnassa sovitun lopun elintason.[5]

Seppo Lindblomin vuoden 2003 väitöskirja pitää perustuloa postmodernina ratkaisuna, joka auttaisi työmarkkinoilta syrjäytyneitä.[4]

Vuoden 2003 syksyllä Elinkeinoelämän tutkimuslaitos julkaisi laajan teoksen ”Kansantalous 2028”, jossa pidettiin perustuloa ja tasaveroa hyvänä vaihtoehtona.[6]

Sosialidemokraattinen puolue on vastustanut perustuloa, sillä puolueen mukaan se on kallis ja aiheuttaa syrjäytymistä.[7] SDP:n Kalevi Sorsa -säätiön vuoden 2007 raportti tyrmää perustulon ja haluaa sen sijaan vastikkeellistaa sosiaaliturvaa sekä vahvistaa vastaanottovelvollisuutta.[8] Iltalehden haastattelussa 2009 eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tarja Filatov puhui syyperustaisuuden puolesta. Hänen mielestään sosiaaliturvassa on ongelmallista, että se on kovin erisuuruinen opiskelijalle, sairaalle ja työttömälle. Perustason pitäisi kuitenkin olla riittävä, jotta toimeentulotukea tarvittaisiin vain ääritapauksissa.[3]

Suomen kommunistinen puolue on puhunut yli 800 euron perustulosta.[8] Myös Itsenäisyyspuolue on eduskuntavaaliohjelmassaan ilmoittanut kannattavansa valikoivaa perustuloa, joka rohkaisee toimeliaisuuteen ja turvaa riittävän toimeentulon. Perustulon piiriin kuuluisivat Itsenäisyyspuolueen mukaan esimerkiksi pienituloiset eläkeläiset, työttömyystuen ja sosiaalitukien varassa elävät, opiskelijat ja prekaarit.[9]

Vuoden 1987 eduskuntavaaleissa Keskusta, Kokoomus ja SKDL ilmoittivat kannattavansa perustuloa.[10] Suomen ylioppilaskuntien liitto kritisoi vuonna 1999 tehtyä selvitystä perustulon unohtamisesta.[10] Ylioppilaslehden kyselyssä 2007 Keskustanuoret, kokoomusnuoret ja vasemmistonuoret suhtautuivat perustuloon myönteisesti.[11]

Suomen Keskustanuoret ajaa negatiivista tuloveroa. Se loisi liukuvasti muuttuvan sosiaaliturvan, jolloin lisätyöstä saatavasta palkasta jäisi aina kannustava osuus yksilölle. Tuet voitaisiin tarvittaessa väärinkäytösten ilmetessä periä takaisin korotuksen kera.[12]

Vasemmistoliitto on puhunut 530 euron perustulosta, mutta heidän ehdotuksensa ei olisi aito perustulo vaan nykyisten tukien yhtenäistys.[8]

Matti Vanhanen on kertonut pääministerinä ollessaan 2007, että hän kannattaa ”valikoivaa perustuloa” ja haluaisi saada sen voimaan vuonna 2011. Vanhasen mukaan perustuloa saisivat ne, jotka muutenkin elävät minimipäivärahojen ja kansaneläkkeen varassa ja joutuvat hakemaan toimeentulotukea ja asumistukea.[13] Iltalehden haastattelussa vuonna 2009 hän sanoi, että Keskustalla on pitkään ollut ”perussympaattinen” asenne perustuloon, kunhan se on aina työntekoon kannustava[3].

Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen sanoi Iltalehden haastattelussa 2009, että pitää hyvänä perustuloon sisältyvää ajatusta, että kaikkea työtä kannattaisi ottaa vastaan. Hän kuitenkin epäilee, että perustulon toteuttaminen olisi hankalaa ja positiiviset vaikutukset tulisivat viiveellä. Hän pani enemmän toivoa Sata-komitean mahdollisuuksiin.[3]

Sata-komiteassa kuitenkin ”omien kannattajajoukkojensa etujensa ajamiseen keskittyneet” työmarkkinajärjestöt torjuivat ehdotuksen tulojen ja sosiaaliturvan yhteensovittamisesta. Tämä halu pitää perusturvan ja ansiosidonnaisen turvan ero suurena liitetään usein mm. SAK:n haluun houkutella työntekijöitä työttömyyskassojensa jäseniksi.[14][15]

Osmo Soininvaaran mukaan perustuloon voi yhdistää samat huolenpidon muodot kuin tähänkin asti: kun joku on elänyt perustulon varassa vaikka kolmen kuukauden ajan, sosiaalityöntekijä voisi tulla katsomaan kuinka tuensaaja voi.[16]

Heikki Hiilamo kirjoittaa, että perustulo on joillekin ideologinen kysymys: perustulomilitanttien ajatuksen mukaan sillä rangaistaan omaisuutta haalinutta kapitalistia ja jaetaan omaisuus köyhille. Militanttien joukko koostuu ennen kaikkea filosofeista, eikä mukana juuri ole sosiaalipolitiikan tai taloustieteen asiantuntijoita. Hän esittää perustulon vaikutukselle kaksi vaihtoehtoa: se joko nostaa palkkoja tai alentaa niitä. Perustulo voi johtaa myös siihen että työpaikat yhä enenevässä määrin korvataan koneilla.[17]

”Prekariaatin” vaatimuksia noin tuhannen euron kansalaispalkasta on pidetty mahdollisimman huonona mainoksena senkaltaisille perustulomalleille, jonka esimerkiksi Vihreät esittivät 2009.[18]

Vasemmistonuoret lanseerasi Massit massoille! -perustulokampanjan marraskuussa 2011.[19] Kampanjan avulla halutaan lisätä ihmisten tietoa perustulosta ja osoittaa, kuinka perustulo parantaisi ihmisten epävarmemmaksi muuttunutta arkea. lähde?

Keskusta-puolueen puheenjohtaja Juha Sipilä sanoi joulukuussa 2018 ettei kannata perustuloa. Sipilän mielestä sosiaaliturvan uudistamisen ydin on aktiivisuudessa. Sipilän mukaan Suomella ei ole varaa passivoiviin perustulomalleihin.[20]

Kannatus Suomessa

muokkaa

Vuonna 2001 Suomen Kuvalehti kysyi 500 ihmiseltä kansalaispalkasta. Vanhemmat ihmiset hyväksyivät kansalaispalkan nuoria yleisemmin. Vasemmistoliiton äänestäjiksi ilmoittautuneista melkein 50 % hyväksyi kansalaispalkan, vihreiden 37 %, SDP:n 36 %, Keskustan 29 % ja Kokoomuksen 24 %.[21] THL:n julkaisemassa Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä julkaistiin 2002 teetetty kyselytutkimus perustulon kannatuksesta. Suomalaisten enemmistön todetaan olevan selkeästi perustulon kannalla, joskin kannatusaste vaihtelee käytetyn muotoilun mukaan: suomalaisista 76 % kannatti negatiivista tuloveroa, 63 % perustuloa ja 59 % kansalaispalkkaa.[22] Kokoomus teki myöhemmin vuonna 2005 laajemman 2 510 ihmistä käsittäneen kyselyn. Kyselyssä 58 % kokoomuslaisista tuki perustuloa, mikäli se yksinkertaistaisi perusturvaa.[4]

Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Yle:n vaalikoneessa [23] esitettiin ehdokkaille väite: "Suomessa on siirryttävä perustuloon joka korvaisi nykyisen sosiaaliturvan vähimmäistason." Suurin osa (66 %) kaikista vastanneista ehdokkaista vastasi olevansa samaa mieltä. Suurinta kannatus oli Köyhien Asialla-puolueen (100 %), Piraattipuolueen (100 %), Vihreiden (99 %), Itsenäisyyspuolueen (96 %) ja Vasemmistoliiton (95 %) ehdokkailla. Ainoastaan kolmen puolueen ehdokkaista perustulon kannattajat olivat vähemmistössä: Kristillisdemokraattien (38 %), Kokoomuksen (33 %) ja SDP:n (22 %).[24]

Vuonna 2020 tehdyssä kyselyssä, johon vastasi 2 500 iältään 18–79-vuotiasta suomalaista, 46 % vastaajista oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä väitteestä ”perustulo tulisi ottaa käyttöön pysyvänä sosiaaliturvan muotona Suomessa”. Toimeentulovaikeuksia ja työsuhteen epävarmuutta kokeneet kannattivat perustuloa muita useammin. Perustulomyönteisimpiä olivat vasemmistoliiton (77 %) ja vihreiden (64 %) kannattajat; kielteisimpiä Kokoomuksen kannattajat (29 %).[25]

Kannatus puolueissa

muokkaa

Puolueet, joissa perustulon kannatus on kirjattu puolueohjelmaan

muokkaa
  • Vihreä liitto: Vihreät ovat ajaneet perustuloa vuodesta 1988[26]. Vuonna 2014 vihreiden tavoiteohjelmassa linjattiin: "Otetaan käyttöön kaikille täysi-ikäisille maksettava perustulo, joka tekee työn vastaanotosta kannattavaa. Kannatamme perustuloa, joka olisi vähintään nykyisen perusturvan tasoinen. Perustulo lisää ihmisten mahdollisuutta päättää omasta elämästään. Se on myös keino vähentää nykyisen sosiaaliturvajärjestelmämme byrokraattisuutta ja tehdä työn vastaanottamisesta kannattavaa." [27] Helmikuussa 2019 vihreät kannatti 600 euron suuruista verotonta perustuloa työikäisille[28].
  • Vasemmistoliitto: "Ei voida olettaa, että palkkatyötä riittää kaikille sitä haluaville tai että kaikki voisivat saada toimeentulonsa työstä. Yhteiskunnan turvaverkkojen pitää kattaa kaikki erilaiset elämäntilanteet. Turvallisin, joustavin ja oikeudenmukaisin tapa on siirtyä asteittain kohti perustulojärjestelmää." [29]
  • Liberaalipuolue: Liberaalipuolue on ajanut perustulon kaltaista mallia perustamisestaan 2016 lähtien. ”Valtion tarjoaman sosiaaliturvan tulee taata jokaiselle kansalaiselle perustoimeentulo. Sosiaaliturva tulee ulottaa yhdenvertaisesti kaikille mukaan lukien opiskelijoihin, pätkätyöläisiin että yrittäjiin.”[30]
  • Piraattipuolue: "Sosiaaliturvan tulee pääosin perustua kaikkien kansalaisten vastikkeettomaan perustuloon, joka mahdollistaa kohtuullisen elintason ja kannustaa hankkimaan ylimääräisiä tuloja. Perustulo ei vaadi merkittävästi ylimääräistä julkista rahoitusta, sillä tuki korvaa suuren osan nykyisistä tuista." [31]

Puolueet, joissa on tehty linjaus perustulon puolesta

muokkaa
  • Suomen Keskusta: Perustulo mainittiin keskustan ohjelmassa ensimmäisen kerran vuonna 1989[40]. Perustulo oli osa keskustan työreformi-ohjelmaa vuonna 1998,[41] mutta vaalitappion jälkeen ajatus haudattiin vuosiksilähde?. Kesäkuussa 2018 keskustan puoluekokous linjasi puolueen pitkän välin tavoitteen olevan perustulo.[42] Perustuloa kannattaa myös keskustan puoluevaltuusto.[43] Vuodesta 2015 istunut keskustalaisen Juha Sipilän johtama Sipilän hallitus on kuitenkin toimillaan lisännyt sosiaaliturvan vastikkeellisuutta ja vuoden 2018 joulukuussa keskustan johto ajaa säännönmukaisesti sosiaaliturvan vastikkeellisuutta vastoin puoluekokouksen ja puoluevaltuuston kantaa.[44] Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen on puhunut "vastikkeellisesta perustulosta"[44] ja puolueen puheenjohtaja Juha Sipilä on kannattanut samanaikaisesti sekä perustuloa että sosiaaliturvan vastikkeellisuutta.[45] Sisäisen kiistan jälkeen 7.2.2019 keskusta julkaisi oman sosiaaliturvamallinsa, jonka mukaan nykyiset sosiaaliturvaetuudet yhdistettäisiin "perustuloksi" nimetyksi kokonaisuudeksi, joka kuitenkin olisi vastikkeellinen ja syyperusteinen, mikä on vastakkaista perustulon ajatukselle.[46]

Puolueet, jotka vastustavat perustuloa

muokkaa
  • Kristillisdemokraatit. KD:n mukaan perustulo monimutkaistaisi verotusta, pahentaisi kannustinloukkuja ja heikentäisi työttömien asemaa (2013)[47]. Perustulo lisäisi köyhyyttä; ei ratkaisisi tukijärjestelmän rakenteellisia ongelmia; ei poistaisi tukibyrokratiaa; ei tulisi halvaksi; saattaa johtaa korkeaan veroprosenttiin; pahentaisi kannustinloukkuja; ja heikentäisi työttömien asemaa (2018)[48].
  • Kokoomus. Vuoden 2019 hallitusneuvotteluissa kokoomus asetti perustulon vastustamisen ehdoksi osallistumiselleen muodostettavaan hallitukseen. Kokoomuksen mukaan perustulo on passivoiva ja se lisäisi köyhyyttä ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien syrjäytymistä. Kokoomuksen mukaan perustulo ei tue tavoitetta korkeasta työllisyysasteesta, hyvästä sosiaaliturvan tasosta, "julkisen talouden kestävyydestä" tai "työnteon kannustimista". Sen sijaan kokoomus pitää SDP:n esittämää yleisturvamallia parempana mahdollisuutena sosiaaliturvan kehittämiselle.[49]
  • Perussuomalaiset julistivat vuonna 1995 kulkevansa kohti kansalaispalkkaa[50]. Vuoden 2003 eduskuntavaaleissa perussuomalaiset kannatti syyperusteista kansalaispalkkaa[51]. Vuonna 2019 perussuomalaiset vastustaa perustuloa[52].

Nykyinen tilanne tuntematon

muokkaa
  • RKP väheksyi kansalaispalkan ajatusta vuoden 1999 vaaliohjelmassaan[53].

Esitetyt perustulomallit

muokkaa

Jan Otto Anderssonin kansalaistulomalli 1988

muokkaa

Vasemmistolainen taloustutkija Jan Otto Andersson esitti mallin, jossa kansalaistulo olisi voinut vuoden 1988 tilanteessa olla 2 000 markkaa kuussa, jolloin bruttoveroasteeksi olisi tullut noin 50 %. Kansalaistulon kokonaiskustannus olisi 24 miljardia markkaa ja se kerättäisiin verottamalla kaikkia muita tuloja kuin kansalaistuloa 27 %:n tuloverolla ja asettamalla arvonlisäveroksi 25 %. Lisäksi luonnonvarojen käytön, omaisuuden ja perintöjen verotusta kiristettäisiin. Myöhemmin Andersson on lisännyt kansalaistulomalliinsa mahdollisuuden kansalaispalkkaan. Se olisi eräänlainen korotettu kansalaistulo, joka maksetaan toiminnasta kolmannessa sektorissa eli ”kansalaistyöstä”.[54]

Ilpo Lahtisen osittaisen perustulon malli 1992

muokkaa

Ilpo Lahtisen vuonna 1992 hahmotteleman mallin elementit ovat osittainen perustulo, perustulolisä ja hoitoavustus, joiden hallinnosta vastaisi yksi valtiollinen virasto, jolle kuuluisi myös verotus. Osittainen perustulo olisi noin 2 000 mk/kk ja veroaste 40 %. Verotuksessa vain yli 5 000 mk/kk ansaitsevat maksaisivat veroja. Perustulolisä olisi veroton lisä niille ryhmille, jotka ilman sitä joutuisivat turvautumaan toimeentulotukeen ja asumistukeen. Hoitoavustuksen tarkoituksena olisi turvata ulkopuolisen hoidon tarpeessa oleville sama peruselintaso kuin muille. Tarveharkintaiset tuet säilyisivät, verovähennykset poistettaisiin ja verotusta yksinkertaistettaisiin. Sosiaali- ja eläkevakuutusjärjestelmistä tulisi pääosin vapaaehtoisia.[55]

Osmo Soininvaaran malli 1994

muokkaa

Osmo Soininvaara esittää Hahmotelma perustulomallista vuodelta 1994, että perustulo olisi 1 700 mk/kk, jonka lisänä olisi asuntokohtainen automaattinen asumislisä 500 mk/kk. Alaikäisille lapsille maksettaisiin nykyiseen tapaan lapsilisää. Tasavero olisi 53 %, paitsi noin 168 000 markan vuositulojen ylittävältä osalta 10 %:n lisäprogressio. Osittaisen perustulon lisäksi maksettaisiin syyperusteista lisätukea, johon yhdistetään asumistuki, päivähoitotuki ja työttömyyskorvaus. Lisätuki pienenisi 22 penniä jokaista tienattua markkaa kohden.[56]

Nuorsuomalaisten perustulomalli 1998

muokkaa

Nuorsuomalainen puolue esitteli oman tarkan perustulomallinsa vuonna 1998. Siinä kansalainen saisi 1 300 markan perustulon ja verovapauden 4 000 markan kuukausituloihin asti. Yli menevältä osalta maksettaisiin veroa esimerkiksi 47 %. Perustulo olisi ikäporrastettu siten, että nuorilla summa kasvaa 0–16 ikävuoden välillä 25 % perustulosta täyteen perustuloon. Perustulo alkaisi nousta 60 ikävuodesta ylöspäin 140 %:iin (1 820 mk/kk), joka olisi yli 70-vuotiaiden perustulo. Nuorsuomalaisten mallissa oli lisäksi laskettu erilliset hoivasetelijärjestelmä, asumistuki, erityistuki ja sotutili. Ansiosidonnaiset etuudet olisivat kunkin vapaaehtoisesti hankittavissa esim. vakuutuksin. Malliin kuului myös kansalaistyö, jossa julkinen sektori olisi velvoitettu osoittamaan työllistämistyötä jokaiselle halukkaalle markkinatyöhön kannustavalla palkalla (esimerkiksi 20 mk/h). Perustuloa olisi mahdollista siten korottaa työskentelemällä (enintään 100 h/kk) lähinnä ympäristönhoidon, valistustyön, julkisten palveluiden aputöiden ja kolmannen sektorin töiden parissa.[57] Nuorsuomalainen Risto E. J. Penttilä on puhunut perustulon puolesta myöhemminkin[58].

Anita Mattilan sovitellun perustulon malli 2001

muokkaa

Anita Mattila ehdottaa Kuopion yliopistolla tehdyssä väitöskirjassaan Tarvitaanko perustuloa? Suomalaisten kansalaistulo-, kansalaispalkka- ja perustulomallien teoreettinen analyysi vuodelta 2001 soviteltua perustuloa, jonka taso olisi 3 500 mk/kk. Etuuden maksaminen päättyisi yli 6 000 mk/kk ansaitsevilta. Soviteltu perustulo olisi tarkoitettu työvoimaan kuuluville ja sen tarkoitus olisi tukea työllistymistä ja matalapalkkaisissa työsuhteissa olevia. Etuus korvaisi työmarkkinatuen ja peruspäivärahan sekä niitä täydentävät tarveharkintaiset etuudet. Sen sijaan ansiosidonnaiset etuudet pysyisivät ennallaan. Etuus olisi verollinen.[59]

Vihreän liiton perustulomalli 2007 ja tuki kansalaisaloitteelle 2013

muokkaa

Vihreän liiton vuonna 2007 ehdottamassa mallissa perustulo olisi 440 euroa kuussa. Verotusportaita olisi kaksi: ensimmäinen olisi 39 % ja yli 5 000 euron kuukausituloille veroprosentti olisi 49 %. Yksityishenkilöiden pääomatuloveroprosentti olisi 32 %. Kun laskuissa otetaan huomioon perustulon osuus 440 euroa, tulot olisivat käytännössä verottomia 1 100 euroon saakka. Keskipalkan verran eli 2 300 euroa kuukaudessa ansaitseva saisi verojen ja kansalaispalkan jälkeen nettona 1 820 euroa, jolloin veroprosentiksi muodostuisi noin 29 %. Mallin yksityiskohdat vastaavat pitkälti Soininvaaran vuoden 1994 mallia. Mallin laskemisessa on käytetty apuna Pertti Honkasen Kansaneläkelaitoksen tutkimusyksikössä tekemiä mikrosimulaatioajoja. Niiden perusteella mallin toteuttaminen edellyttää ympäristöverojen korottamista yhden miljardin verran, jotta kustannustaso nykyjärjestelmään nähden säilyisi muuten entisellään. Perustulo korvaisi opintotuen, työttömyysturvan peruspäivärahan, työmarkkinatuen, minimivanhempainrahan sekä joitain muita minimitukia. Vihreiden mallissa asumistuki säilyisi, samoin ansiosidonnaiset etuudet, mutta ne nettoutetaan yhteensopiviksi perustulon kanssa niin, että tuen taso säilyy nykyisellään.[60] [61]

Vuonna 2013 Vihreiden puoluehallitus päätti, että puolue lähtee tukemaan perustuloa Suomeen ajavaa kansalaisaloitetta.[62]

Vasemmistoliiton perusturvan ja -tulon työryhmän malli 2011

muokkaa

Vasemmistoliiton perusturvan ja -tulon työryhmän mallissa perustuloon siirryttäisiin vähitellen perusturvaa korottamalla ja yhtenäistämällä. Perustulo olisi 620 euroa ja sen päälle voisi hakea syyperustaista perusturvaa 130 euron edestä (työttömyyden, sairauden, opiskelun, lasten kotihoidon tai muun vastaavan syyn nojalla), jolloin perusturvan kokonaistaso olisi 750 euroa. Perustulo sidottaisiin palkkaindeksiin. Perustulon ja yhtenäistetyn perusturvan yhdistelmä korvaisi kaikki itseään alhaisemmat etuudet. Lapsilisät, ansiosidonnaiset etuudet ja asumistuki säilyisivät. Perustulo maksettaisiin kaikille maassa pysyvästi asuville täysi-ikäisille. Kansaneläkkeen saajille maksettaisiin 750 euron suuruinen takuueläke. 620 euron perustulo olisi itsessään verovapaa ja kaikkia sen ylittäviä tuloja verotettaisiin progressiivisesti asteikolla 32–57 %. Vasemmistoliiton puoluehallitus on hyväksynyt ja julkaissut työryhmän esityksen keskusteluasiakirjana.[63]

Vasemmistoliiton perustulotavoite 2023

muokkaa

Vasemmistoliitto tavoittelee vähintään 800 euron perustuloa, joka purkaa kannustinloukut. Perustulon ylittäviä ansiotuloja verotettaisiin progressiivisesti ja tarvittaessa tuloveroja täydennettäisiin vielä hiiliverolla. Ansiotuloverotuksen progressio on sen verran jyrkkä, että suurituloisilta perustulo saadaan verotettua pois. Vasemmistoliiton arvion mukaan perustulo voitaisiin ottaa käyttöön aikaisintaan vuonna 2023 alkavalla vaalikaudella.[64]

Vihreän liiton perustulomalli 2019–2027

muokkaa

Vihreä liitto julkaisi päivitetyn perustulomallinsa helmikuussa 2019. Siinä perustulon taso on 600 euroa. Ensimmäisellä vaalikaudella siitä toteutettaisiin puolet, 300 euron taso, ja toisella vaalikaudella se nostettaisiin 600 euroon. Samalla vihreät kannatti suurta perustulokokeilua, jossa olisi vähintään 10 000 ihmistä.[65] Vihreiden perustulomallissa perustulo on veroton ja yksilökohtainen. Lisäksi perustuloon liittyisi perustulon asumislisä, joka perustuisi alueen yleiseen vuokratasoon.[66]

Perustulokokeilu

muokkaa

Perustulo ja kansalaispalkka nousi eduskunnassa esille jo 1980-luvulla ja aiheesta on sittemmin esitetty lukuisia kirjallisia kysymyksiä, toivomusaloitteita ja lakialoitteita[67].

Sipilän hallituksen hallitusohjelmaan kirjattiin perustulokokeilun toteuttaminen osana palveluiden kehittämistä koskevaa kärkihanketta[68].

Perustulokokeilun esiselvitys käynnistyi lokakuussa 2015. Työtä johti Kelan yhteiskuntasuhteiden johtaja, professori Olli Kangas. Tavoitteena oli arvioida malleja, joilla perustulokokeilu voitaisiin toteuttaa. Työryhmä luovutti esiselvityksensä sosiaali- ja terveysministerille 30.3.2016[69]

Esiselvityksen mukaan perustuloa tulisi kokeilla vuosina 2017–2018, iältään 25–63-vuotiailla työikäisillä, joiden tulot ovat vähäiset. Perustulon suuruus olisi 550-750 euroa kuukaudessa, eikä siitä maksettaisi veroa.[70]

Tiukan aikataulun ja pienen budjetin takia useimpia esiraportin suosituksista ei toteutettu[71].

Juha Sipilän hallitus laati perustulokokeilusta lakiesityksen, jonka eduskunta hyväksyi joulukuussa 2016[69]. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vahvisti perustulokokeilusta määräävän lain 29. joulukuuta ja laki tuli voimaan 1.1.2017. Kokeilun aikana 2 000 satunnaisotannalla valittua 25–58-vuotiasta työtöntä sai perustuloa 560 euroa kuukaudessa. Laki oli voimassa 31. päivään joulukuuta 2018.[72]

Olli Kankaan mukaan kaikki kokeilussa olisi pitäyt tehdä toisin. Budjetti oli liian pieni tehtävänantoon nähden. Aikataulu oli liian kireä. Tavoitteena ollut 10  000 ihmisen testiryhmä supistui 2 000:een ihmiseen. Kokeilussa ei päästy selvittämään, miten perustulo vaikuttaisi esimerkiksi freelancereihin ja pienipalkkaisiin palkansaajiin. Verohallinto ja valtiovarainministeriö eivät ehtineet tekemään kokeilulle veromallia>. Koordinaatio ministeriöiden välillä ei toiminut. Poliittiset päättäjät eivät reagoineet tutkimusryhmän huoliin. Kokeilua sotki myös aktiivimalli, jonka myötä kontrolliryhmän tilanne muuttui merkittävästi kesken kokeen.[73]

Taloustieteen professori Markus Jäntti moitti perustulokokeilun asetelmaa ja kutsui kokeilua ajantuhlaukseksi ja hyödyttömäksi pr-tempuksi.[74]

Esiselvityshankkeen loppuraportti suositteli, että kahden vuoden jakson päätyttyä kokeilua laajennettaisiin niin, että mukaan otettaisiin suurempi joukko ihmisiä ja työttömien lisäksi myös muita pienituloisia[69]. Tutkimusryhmän johtaja Olli Kangas olisi mielellään nähnyt vuosien 2017–2018 kokeilun ensimmäisenä pitkästä kokeilujen sarjasta, jossa erityyppisiä perustuloratkaisuja testattaisiin[71].

Perustulokokeilusta tehdään arviointitutkimus, jonka tavoitteena on tuottaa tietoa perustulon vaikutuksista kokeiluun osallistuneiden työllisyyteen, tuloihin ja hyvinvointiin[75].

Keväällä 2019 saatujen alustavien tulosten mukaan perustulokokeilu ei lisännyt osallistujien työllisyyttä kokeilun ensimmäisen vuoden aikana, mutta toisaalta perustuloa saaneet kokivat hyvinvointinsa parantuneen[76]. Nämä tulokset ovat alustavia, eikä niiden pohjalta voi tehdä pitkälle meneviä päätelmiä[77]. Perustuloa saaneilla oli vähemmän stressioireita sekä keskittymis- ja terveysongelmia. Perustuloa saaneet myös luottivat vahvemmin tulevaisuuteensa ja yhteiskunnallisiin vaikutusmahdollisuuksiinsa.[78]

Kaksi laajempaa raporttia valmistuvat myöhemmin keväällä 2019 ja vuonna 2020[77]. Koko kokeilua koskeva raportti valmistuu keväällä 2020[79].päivitettävä

Puhelimitse suoritetussa kyselyssä perustulon saajat olivat luottavaisempia muihin ihmisiin ja yhteiskunnallisiin instituutioihin. Perustuloa saaneet kokivat toimeentulonsa paremmaksi.[78]

Lähteet

muokkaa
  • Honkanen, Pertti – Soininvaara, Osmo – Ylikarhi, Ville: Perustulo: Kohti toimivaa perusturvaa. Helsinki: Vihreä Sivistysliitto, 2007.

Viitteet

muokkaa
  1. ↑ Sodha, Sonia: Is Finland’s basic universal income a solution to automation, fewer jobs and lower wages? theguardian.com. 19 February 2017. Arkistoitu 11 kesäkuu 2021. Viitattu 13 marraskuu 2018.
  2. ↑ Universal basic income is 'useless', says Finland's biggest union independent.co.uk. 9 February 2017. Arkistoitu 13 marraskuu 2018. Viitattu 13 marraskuu 2018.
  3. ↑ a b c d e Maarit Olkkola: Kannattaako puolueenne perustuloa? Ilta-Sanomat, 2009, nro 15.8., s. 26.
  4. ↑ a b c d Kohti perustuloa? kokoomus.fi.[vanhentunut linkki]
  5. ↑ Yrittäjien Lehti: Jäykät sopimukset tuhoisia, Uutispäivä Demari
  6. ↑ Vartia, Pentti – Ylä-Anttila, Pekka: ”7.4. Julkisen sektorin mitoitus: Kuinka julkista toimintaa tulisi kehittää? Verotus ja tulonsiirrot”, Kansantalous 2028, s. 258–260. (Sivu 260: ”Tämäntyyppisistä ehdotuksista tunnetuin lienee vihreiden liikkeiden usein esittämä kansalaispalkka- tai perustulomalli sekä nobelisti Milton Friedmanin negatiivinen tuloveromalli. Suomessa samantyyppisiä ajatuksia ovat esittäneet myös nuorsuomalaiset ja liberaalit sekä hiljattain tutkimusprofessori Jaakko Kiander, Yhdysvalloissa taas presidenttikandidaatti Steven Forbes. Säätelemällä perustulon ja/tai vähennysten määrää voidaan suhteellisen verotukseen yhdistää myös erilaisia tulonjakotavoitteita ja progressiivisuutta.”) Helsinki: Taloustieto Oy, 2003. ISBN 951-628-393-4 ISSN 0356-7443
  7. ↑ SDP: Perustulo on silmänkääntötemppu sdppuolue.fi. Arkistoitu 27.9.2007. Viitattu 13.11.2018.
  8. ↑ a b c SDP:n tilaama Kalevi Sorsa -säätiön selvitys (Arkistoitu – Internet Archive)
  9. ↑ Itsenäisyyspuolue: Eduskuntavaaliohjelma, 16.7.2006. ipu.fi. Arkistoitu 1.5.2009. Viitattu 13.11.2018.
  10. ↑ a b Sadetanssi perustulon puolesta - Ylioppilaslehti ylioppilaslehti.fi. 19 September 1997.
  11. ↑ Mikä on muiden puolueiden nuorisojärjestöjen kanta perustuloon? - Ylioppilaslehti ylioppilaslehti.fi. 19 January 2007. Arkistoitu 26 syyskuu 2007. Viitattu 13 marraskuu 2018.
  12. ↑ Keskustanuoret (Arkistoitu – Internet Archive)
  13. ↑ Taloussanomat: Vanhanen tahtoo valikoivan perustulon (2007) taloussanomat.fi. Arkistoitu 28.9.2007. Viitattu 13.11.2018.
  14. ↑ HS 4.12.2009 Vieraskynä: "Sata-komitean ei annettu auttaa huono-osaisia", Heikki Hiilamo ja Helena Hiila
  15. ↑ Vasemmisto pitää köyhät köyhinä (Arkistoitu – Internet Archive), Osmo Soininvaara 9.12.2009
  16. ↑ Maarit Olkkola: Ei/Kyllä. Ilta-Sanomat, 2009, nro 15.8., s. 25.
  17. ↑ Heikki Hiilamon kolumni: Perustulomilitantit (Arkistoitu – Internet Archive) Yle 16.10.2017
  18. ↑ Maarit Olkkola: Sama raha, eri reitti. Ilta-Sanomat, 2009, nro 15.8., s. 26.
  19. ↑ Vasemmistonuorten perustulokampanja vaatii masseja massoille (Arkistoitu – Internet Archive) vasemmistonuoret.fi
  20. ↑ Keskustan kiista viivästyttää sosiaaliturvamallin valmistumista: kenttä haikailee perustuloa, Sipilä korostaa vastikkeellisuutta Yle Uutiset. Arkistoitu 9.12.2018. Viitattu 2.1.2019.
  21. ↑ Suomen Kuvalehti 12.12.2001[vanhentunut linkki] (Luettu 22.3.2007)
  22. ↑ Jan Otto Andersson & Olli Kangas: Perustulon kannatus Suomessa (pdf) 2002 kesä. Yhteiskuntapolitiikka. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 28.4.2012.
  23. ↑ Vaalikone 2015 vaalikone.yle.fi. Arkistoitu 3.8.2016. Viitattu 19.6.2016.
  24. ↑ Ylen vaalikone: Suomessa on siirryttävä perustuloon joka korvaisi nykyisen sosiaaliturvan vähimmäistason. tyrannyofmajority.net. Arkistoitu 11.8.2016. Viitattu 19.6.2016.
  25. ↑ Kysely: vajaa puolet suomalaisista kannattaa perustuloa - Ajankohtaista henkilöasiakkaille kela.fi. Arkistoitu 12.5.2020. Viitattu 9.5.2020.
  26. ↑ Vihreän Liiton yleisohjelma Pohtiva fsd.uta.fi. Arkistoitu 21.4.2017. Viitattu 9.2.2019.
  27. ↑ Kohti kestävää yhteiskuntaa - Vihreiden poliittinen tavoiteohjelma 2015–2019 (pdf) 8.6.2014. Arkistoitu 12.6.2015. Viitattu 19.6.2016.
  28. ↑ Teemu Muhonen: Vihreät esittää kaikille työikäisille vastikkeetonta 600 euron perustuloa (Arkistoitu – Internet Archive) Hs.fi 17.2.2019
  29. ↑ Tavoiteohjelma 2010 - 2015 21.6.2010. Arkistoitu 11.4.2016. Viitattu 19.6.2016.
  30. ↑ Puolueohjelma 29.11.2020. Arkistoitu 3.12.2022. Viitattu 3.12.2022.
  31. ↑ Puolueohjelma 17.8.2014. Arkistoitu 23.5.2016. Viitattu 19.6.2016.
  32. ↑ Yhteiskuntapoliittinen ohjelma Pohtiva fsd.uta.fi. Viitattu 9.2.2019.
  33. ↑ Itsenäisyyspuolueen eduskuntavaaliohjelma Pohtiva fsd.uta.fi. Viitattu 9.2.2019.
  34. ↑ Itsenäisyyspuolueen tavoiteohjelma Pohtiva fsd.uta.fi. Viitattu 9.2.2019.
  35. ↑ Itsenäisyyspuolueen eduskuntavaaliohjelma 2015 Pohtiva fsd.uta.fi. Viitattu 9.2.2019.
  36. ↑ Eduskuntavaaliohjelma Pohtiva fsd.uta.fi. Arkistoitu 28.1.2018. Viitattu 9.2.2019.
  37. ↑ KTP:n tavoitteet talouspolitiikan suunnan muuttamiseksi (2014) Pohtiva fsd.uta.fi. Viitattu 9.2.2019.
  38. ↑ Tavoiteohjelma Pohtiva fsd.uta.fi. Viitattu 9.2.2019.
  39. ↑ Perustulo-ohjelma - Sinimusta Liike sinimustaliike.fi. Arkistoitu 16.4.2024. Viitattu 15.4.2024.
  40. ↑ Suomen Keskustan ohjelma 1990-luvulle (luonnos) Pohtiva fsd.uta.fi. Arkistoitu 25.10.2016. Viitattu 9.2.2019.
  41. ↑ Työreformi Keskusta. Arkistoitu 9.3.2018. Viitattu 2.1.2019.
  42. ↑ Turun Sanomat (Arkistoitu – Internet Archive)
  43. ↑ Keskustan puoluevaltuuston kannanotto 25.11.2018: Perustulo on keskustalainen vaihtoehto - Uutiset - Keskusta.fi keskusta.fi. Arkistoitu 22.12.2018. Viitattu 21.12.2018.
  44. ↑ a b Keskustan kiista viivästyttää sosiaaliturvamallin valmistumista: kenttä haikailee perustuloa, Sipilä korostaa vastikkeellisuutta Yle Uutiset. Arkistoitu 9.12.2018. Viitattu 21.12.2018.
  45. ↑ Analyysi: Kukaan ei tiedä, mitä keskustalainen "puoliperustulo" tarkoittaa Yle Uutiset. Arkistoitu 22.12.2018. Viitattu 21.12.2018.
  46. ↑ Analyysi: Keskusta julkaisi "perustulomallinsa", joka ei ole perustulo Yle Uutiset. Arkistoitu 9.2.2019. Viitattu 7.2.2019.
  47. ↑ Linjapaperi - Adoptiosta äitiyteen - kristillisdemokratiaa selkokielellä Pohtiva fsd.uta.fi. Viitattu 9.2.2019.
  48. ↑ Lapsiystävällinen Suomi Pohtiva fsd.uta.fi. Viitattu 9.2.2019.
  49. ↑ Kokoomuksen vastaukset hallitustunnustelijan kysymyksiin kokoomus.fi. 30.4.2019. Arkistoitu 3.5.2019. Viitattu 3.5.2019.
  50. ↑ Oikeutta kansalle - Perussuomalaisen puolueen yleisohjelma Pohtiva fsd.tuni.fi. Arkistoitu 17.1.2021. Viitattu 23.5.2021.
  51. ↑ Eduskuntavaaliohjelma 2003 Pohtiva fsd.tuni.fi. Arkistoitu 17.1.2021. Viitattu 23.5.2021.
  52. ↑ Perussuomalaisten sosialipoliittinen ohjelma 2019 (Arkistoitu – Internet Archive)
  53. ↑ Ruotsalaisen kansanpuolueen vaalijulistus 1999: Ihmisiä, jotka ajattelevat itse. Pohtiva fsd.tuni.fi. Arkistoitu 27.1.2021. Viitattu 23.5.2021.
  54. ↑ Honkanen et al. 2007, s. 39
  55. ↑ Honkanen et al. 2007, s. 38-39
  56. ↑ Honkanen et al. 2007, s. 40
  57. ↑ Honkanen et al. 2007, s. 39-40
  58. ↑ Risto E. J. Penttilä: [1] (Arkistoitu – Internet Archive)
  59. ↑ Honkanen et al. 2007, s. 41
  60. ↑ Honkanen et al. 2007, s. 40-41
  61. ↑ Vihreät julkaisivat perustulosta tarkemmat laskelmat (Arkistoitu – Internet Archive) (Luettu 22.3.2007)
  62. ↑ Vihreät tukevat perustuloa ts.fi. 2.2.2013. Arkistoitu 23.5.2021. Viitattu 23.5.2021.
  63. ↑ Vasemmistoliitto (Arkistoitu – Internet Archive)
  64. ↑ Vasemmistoliitto tavoittelee vähintään 800 euron perustuloa Ilta-Sanomat. 27.11.2018. Arkistoitu 4.2.2023. Viitattu 23.5.2021.
  65. ↑ Vihreät (Arkistoitu – Internet Archive)
  66. ↑ Vihreät (Arkistoitu – Internet Archive)
  67. ↑ Perustulokokeilu eduskunta.fi. Arkistoitu 2.1.2019. Viitattu 2.1.2019.
  68. ↑ Ratkaisujen Suomi (Arkistoitu – Internet Archive) Valtioneuvosto
  69. ↑ a b c Perustulokokeilu kela.fi. Arkistoitu 2.1.2019. Viitattu 2.1.2019.
  70. ↑ Perustulon pohjaksi ehdotetaan 550 euroa kuussa – ansiosidonnaiset etuudet säilyvät Yle Uutiset. Arkistoitu 2.4.2016. Viitattu 30.3.2016.
  71. ↑ a b Tutkimusryhmä suosittelee perustulokokeilun laajentamista vuonna 2018 - Ajankohtaista henkilöasiakkaille kela.fi. Arkistoitu 2.1.2019. Viitattu 2.1.2019.
  72. ↑ Säädökset alkuperäisinä: Laki perustulokokeilusta 1528/2016 finlex.fi. Arkistoitu 2.1.2019. Viitattu 2.1.2019.
  73. ↑ ”Perustulokokeilussa olisi pitänyt tehdä kaikki toisin” Vihreä Lanka. 14.12.2018. Arkistoitu 15.4.2019. Viitattu 11.2.2019.
  74. ↑ Professori lyttää perustulokokeilun Iltalehti. Arkistoitu 16.1.2017. Viitattu 16.1.2017.
  75. ↑ Perustulokokeilun tutkimus kela.fi. Arkistoitu 2.1.2019. Viitattu 2.1.2019.
  76. ↑ Perustulokokeilun alustavat tulokset: hyvinvointi koettiin paremmaksi, ensimmäisenä vuonna ei työllisyysvaikutuksia - Ajankohtaista henkilöasiakkaille kela.fi. Arkistoitu 9.2.2019. Viitattu 9.2.2019.
  77. ↑ a b Jokaiselle 560 €/kk – mitä seuraisi? Suomen ihmiskokeessa hyvinvointi parani, mutta työllisyys ei nopeasti muuksi muuttunut Yle Uutiset. Arkistoitu 8.2.2019. Viitattu 9.2.2019.
  78. ↑ a b Perustulon saajat luottavaisempia kuin muut (Arkistoitu – Internet Archive) Yle uutiset
  79. ↑ Perustulokokeilu kela.fi. Arkistoitu 2.1.2019. Viitattu 2.1.2019.

Kirjallisuutta

muokkaa
  • Hintikka-Varis, Sari & Ikkala, Markku. Sisällä vai ulkona : kohti perustuloa? Kansallinen sivistysliitto. Painovuosi, 2007.
  • Lahtinen, Ilpo: Perustulo, kansalaisen palkka. Helsinki: Hanki ja jää, 1992. ISBN 951-8916-31-4
  • Muraja, Tuomas: Perustulokoe-eläin. Tampere: Vastapaino, 2019. ISBN 978-951-768-735-5
  • Perkiö, Johanna: Suomalainen perustulokeskustelu ja mallit. Kelan tutkimus, työpapereita, 2016, nro 85/2016. Helsinki: Kela. Artikkelin verkkoversio.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Perustulokeskustelu_Suomessa&oldid=22854558”