Luikkionvuori on Naantalin koillisosassa Luikkion kaupunginosassa sijaitseva 54,3 metriä korkea laaja kallioalue, joka on maisemallisesti ja luontoarvoiltaan merkittävä.[1] Alueella on tehty useita maankäyttö -ja rakennuslain vaatimukset täyttäviä luonto- ja lajistoselvityksiä.[2]

Luikkionvuoren pohjoisreunalla on lähivirkistysalue Luikkionvuoren puisto.[1] Luikkionvuorelta avautuu näkymä merelle.[3] Vuonna 2000 Naantaliin valmistui kulttuuri- ja luontopolku Aurinkopolun osa, joka kulkee myös Luikkionvuorelle. Luikkionvuorelle polku tulee läheiseltä Suovuoren kuntopolulta hiidenkirnujen ja pähkinäpensaslehtojen kautta, ja Luikkionvuorelta reitti jatkuu rantatielle.[4]

Luikkionvuoren alueella tehdyissä luontoselvityksissä kallio on inventoitu maisemallisesti, geologisesti ja biologisesti arvokkaaksi. Luikkionvuori ja sen juurella oleva pähkinälehto on merkitty luonnonsuojelualueeksi. Lajistoltaan vaatimaton selvärajainen pähkinälehto on luonnonsuojelulain 29 §:n mukainen suojeltava luontotyyppi. Metsälain 10 §:n mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä Luikkionvuoren ja sen alaosien alueella on useita, ja niistä suurin osa on kallion karuja lakialueita ja jyrkänteitä, mutta alempana on myös rehevä puronvarsi sekä kaksi lehtolaikkua.[1]

Sijainti ja maastonmuodotMuokkaa

Luikkionvuori sijaitsee Naantalin koillisosassa taajamassa Luikkion kaupunginosassa. Luikkionvuoren länsipuolella kallioinen maasto päättyy mereen, Luikkionlahteen.[5] Luikkionlahden ja Luikkionvuoren lakiosien väliseen kalliomaastoon on kaavoitettu ja rakennettu pientalotontteja.[1] Pohjoispuolella on metsäinen lähdesuo-niminen soistuma, kun taas itäpuolella kallio rajautuu Soinistentiehen ja eteläpuolella on heti kallion alaosissa omakotitaloasutusta.[5]

Luikkionvuoren pohjois- ja itärinne ovat jyrkkäreunaisia.[5] Pohjoisreunassa on ylikalteva, pystysuora jyrkänne.[6] Etelä- ja länsirinteet ovat loivempia. Korkein kohta kalliolla sijaitsee 54,3 metriä merenpinnan yläpuolella.[5] Luikkionvuori on vanhan Naantalin (ennen vuoden 2009 kuntaliitoksia) toiseksi korkein kohta, kun taas korkein on 57,8-metrinen Venkavuori.[7]

KasvillisuusMuokkaa

Kallion lakiosat ovat laajojen avokalliopintojen peittämiä, mutta kallion puustoinen kalliomännikkö ulottuu myös lakialueille saakka. Lakialue on kulunut ihmistoiminnan takia, ja polkuja kulkee useasta suunnasta. Yksittäisiä pihlajia ja hieskoivuja kasvaa myös lakialueella. Laajoja kallioketoja ei alueella esiinny, mutta avokallioiden reunoilla esiintyy kuitenkin pieniä kallioketolaikkuja, joiden putkilokasvilajisto on normaalia. Kasvilajeista paikalla kasvaa ahosuolaheinä ja metsälauha sekä harvana keväthatikka, kalliokohokki, kalliovillakko ja ketokeltto. Muutaman neliömetrin soistumissa kallion notkelmissa esiintyy juolukka, suopursu, tupasvilla sekä harmaasara.[6]

Metsätyyppi rinnealueella on puolukkatyypin kuiva kangas ja lounaisrinteen kostealla alueella mustikkatyypin tuore kangas. Rinteiden metsät ovat hieman vanhempia, ja niissä on valtapuuna mänty, alaosissa kuusi. Puusto on melko nuorta, vaikka lakialuiden männyt ovat iäkkäitä. Keloja ja lahopuuta on vain vähän. Itärinteessä on kymmenkunta katajaa, joista osa on pylväsmaisia. Putkilokasvisto on rinnealueilla tavanomaista havumetsälajistoa. Etelärinteellä kasvaa näyttäviä sianpuolukkaesiintymiä.[6]

Pohjoisreunan ylikaltevassa, pystysuorassa jyrkänteessä on tihkupintoja. Jyrkänteellä kasvaa muun muassa kallioimarre ja haurasloikko.[6]

PähkinäpensaslehtoMuokkaa

Luikkionvuoren itärinteella on lehtomainen rinne, jossa kasvaa noin 100 metrin matkalla kahdessa ryhmässä 30 suurta pähkinäpensasta. Pähkinäpensasesiintymä on luonnonsuojelulain 29 §:n mukainen suojeltava pähkinälehto-luontotyyppi. Metsätyypiltään alue on nuokkuhelmikkätyypin kuiva rinnelehto ja osittain mustikkatyypin tuore kangas. Valtalajeina puista on kuusi ja mänty, aluspuustossa raita sekä muutam tammi.[6] Myös haapoja, pihlajia, vahteroita ja rauduskoivuja kasvaa paikalla.[8] Harvan pensaskerroksen lajeja ovat taikinanmarja ja lehtokuusama. Putkilokasvilajisto on vaatimatonta, ja lehtolajeja on vain vähän. Kenttäkerroksessa esiintyy sananjalka, mustikka, nuokkuhelmikkä, metsäkastikka, kielo, syylälinnunherne, kevätlinnunherne ja sormisara sekä alarinteessä runsas lillukka.[6] Vuoden 1997 selvityksessä alueelta mainitaan lisäksi orjanruusu, korpipaatsama sekä kuivalle lehdolle tyypilliset metsävirna, sinivuokko, valkovuokko ja oravanmarja. Harvalukuisempana kasvoi sudenmarja ja ketunleipä. Rinteen alaosan lajistoon kuuluivat edellä mainittujen lisäksi kevätesikko, aholeinikki, nurmitatar, mäkikaura ja nurmitädyke. Muita lajeja lehdossa olivat rantahirvenjuuri, ahomatara, mansikka ja metsäapila.[8]

EläimetMuokkaa

Vuoden 2010 liito-orava selvityksessä Luikkionvuoren pohjoisreunalta löydettiin pieni liito-oravan elinalue.[2] Linnustoselvitystä alueella ei ole tehty, mutta muussa luontoselvityksessä vuonna 2003 lintulajeista alueella reviiriä pitivät muun muassa palokärki, tiltaltti, kuusitiainen, rautiainen, puukiipijä sekä useat pihojen kololinnut.[6]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d Mustonen, Tarmo: Naantali, Metsäluikkion asemakaava ja asemakaavan muutos (Ak-277) (pdf) (kaavaan laatinut Arkkitehtitoimisto Tarmo Mustonen Oy) naantali.fi. 25.2.2008. Naantalin kaupunki. Viitattu 19.7.2015.
  2. a b Oja, Jyrki & Oja, Satu: Naantalin Metsäluikkion asemakaava-alueen liito-orava- ja viitasammakkoselvitys (pdf) (selvityksen laatinut Suomen Luontotieto Oy 11/2010) 23.4.2010. Naantalin kaupunki. Viitattu 19.7.2015.
  3. Karilas, Juhani et al.: Pohjoisten alueiden osayleiskaava – maisemaselvitys (pdf) (selvityksen laatinut Arkkitehtitoimisto Juhani Karilas) 8.8.1991. Naantalin kaupunki. Viitattu 19.7.2015.
  4. Laine, Susanna: Naantalin kaupungin ulkoilureitistösuunnitelma (pdf) 27.11.2007. Naantalin kaupunki. Viitattu 19.7.2015.
  5. a b c d Luikkionvuori Karttapaikassa kansalaisen.karttapaikka.fi. Maanmittauslaitos. Viitattu 19.7.2015.
  6. a b c d e f g Matikainen, Jyrki: Soinisten Luikkionvuoren kaava-alueen luontoselvitys (pdf) (selvityksen laatinut Suomen Luontotieto Oy) 2003. Naantalin kaupunki. Viitattu 19.7.2015.
  7. Eitsi, Eeva et al.: Manner-Naantalin osayleiskaava – Maisemaselvitys (pdf) (selvityksen laatinut FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy) naantali.fi. 13.4.2015. Naantalin kaupunki. Viitattu 19.7.2015.
  8. a b Rantala, Sari; Lehtomaa, Leena & Rantala, Lasse: Luonnonsuojelu-, metsä- ja vesilakien mukaiset arvokkaat elinympäristöt Naantalissa (pdf) (selvityksen laatinut Luonto- ja maisematutkimus Lehtomaa) 1997. Naantalin kaupunki. Viitattu 19.7.2015.

Aiheesta muuallaMuokkaa